50-luvulla ajettiin kesät talvet jawalla hommiin. Kellisteltiin puita metsässä 8tuntia ja sit pienessä pakkasessa jalat märkinä kotio jos jawa suostu lähteen käyntiin...Jawalla tehtiin myös huvimatkoja esim latotansseihin. Tällästä kuulee 70 tyypeiltä. Osa varmaan totta osa ei mut silti nostaa hattua. Jatkakaa...
Jawalla metsähommiin..
Tosimies
8829
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
talvella. Pienenä poikana katselin, kun naapuri piti Jawaa pystyssä jalaksilla. Olivatko tehdasvarusteita vai kyläsepän tekemiä?
juuri sellaisilla suksilla varustetulla Jawalla talvet.Tehdastekoisiksi niitä uskon.Naamaa suojeli lasitötterö.
Sittemmin ostin tuon pyörän vm.-61, vuonna -65. Kävin sillä rippikoulua. Korttia ei ollut, mutta tekeillä olevaa pikatietä pitkin pääsin matkat ajelemaan.
Kymppitonnin verran sillä ajelin, ennen auton ostoa.
Muistan kuinka nuohooja ajeli kesät talvet Jawalla ja IC:llä.Kuula nokiharjoineen oli sidottu tavaratelineelle.Talvisin sutarilla oli tehdastekoiset metallisukset jaloissa--hyvin pysyi pystyssä.Kypärää ei tuolloin ollut,mutta nahkainen lentäjänlakki ajoi hyvin asian.Kasvoilla oli talvisin muovinen tötterö joka piti tuulen ja pakkasen loitolla.
Kerran piti näyttää äidille vähän pyörän kulkua. Pahaksi onneksi vauhtia oli liikaa liian kauan, joten menin piikkilanka-aidasta läpi. Se ei ollut tarkoitus, mutta opin ottamaan vauhdin pois ajoissa, vieläkin!
Kerran eturatas korkkasi boorit, jäin tielle. Kaverin isä oli kylässä meillä, joten hän tuli auttamaan Kuplavolkkarilla. Kolmen metrin köysi kiinni solmuilla molemmista päistä ja niin sitä pääsi hinauksessa kotiin liki kymmenen kilometriä.
Kyllä siinä kuusitoista vuotiasta vähän pelotti, kun vauhti nousi kuuteenkymmeneen soratiellä. Onneksi siitäkin selvittiin. Jälkeenpäin vasta tajusi vaaran mahdollisuuden.
Ajoin kirkonkylän läpi. Kaverit baarin ovella näyttivät käsimerkillä, että kaasua lisää. Painauduin kumaraan tankin päälle lisäten vauhtia. Jo kohta poliisien Volvo ajoi ohi ja pysäytti. Konstaapeli koputti mittaria kysyen;"mitähän mittari mahtoi näyttää?"
Eihän se mitään ollut näyttänyt. Reiän tukkona oli vain vekkarin kellotaulu. Tulipa ensimmäiset ylinopeussakot.
nimittäin meirän paappa ajoi Ifalla ja me kakrut perittiin tuo pihan perllä lojunut aarre itsellemme
Pidettiiin moottoripyöräsirkusta ja IFA raahattiin mäen päälle.
5 pennillä sai tulla veljen kyytiin mäkeä alas. Kova pisnes ja hauskaa oli.
Isä ajoi pleksitötterö päässä talvella nahkakypärä aivojen suojana... hupaisia aikoja...
Äiti veti Hondalla starttinappi pohjassa kilometritolkulla kun jännitti ekaa kertaa. No eihän se pärrä siitä hajonnu.
Tiesittekö,että Ifassa oli puulattia! Ifa oli DKW:n eli Audin itäsaksalainen jäljitelmä.
Meillä oli pikkupoikina tapana lasketella mäkeä tälläisellä ifalla joka oli eräältä kyläläiseltä jäänyt mäen alle. Suurella poikalaumalla oli suuret voima ja hiellä se punnerrettiin takaisin mäen päälle.
Eräänä päivänä tuli PoliisiVolga mäessä vastaan ja pussihousu-poliisit lopetti huvin lyhyeen.
Jawa oli siihen aikaan "köyhänauto", silti nuoriso niitä ihaili. Silloin ei yli 20-vuotiaat enään pyörillä ajelleet..auto sen oli oltava.
Itse sain kortin 16vee ja aloitin 350 CB:llä..laite kulki 160kmt. silti siinä oli mekaaninen rumpujarru edessä..voi juma!
Mopolla toki oli ajeltu jo 12-vuotiaasta asti.
Muutama Jaawa oli vielä tosikäytössä 70-luvulla. Mutta se oli nuorison mielestä jo aivan out..Honda sen piti olla!
Mutta kyllä nämä Jaawamiehet silti ovat jääneet mieleen...sen verran se pikkupoikia silloin kiinnosti!
että Ifa-autossa oli puulattia. Nyt oli kyllä kyse Ifa-moottoripyörästä!
Mun muistikuvat alkavat vuodelta 1956 kun isälläni oli ensimmäinen Jawa 350,oli vähän sytkän kanssa ongelmia,sillä pyörällä isäni haki mahdollisuuksien mukaan koulusta ja oli siinä serkkulikkakin samalta luokalta mukana,oli hienoa.
Seuraava olikin paljon pienempi eli 150 kuutioinen,vähän ongelmia magneeton Woodroff-kiilan kanssa,150-kymppisten kuskeilla olikin lompakossa kiiloja varalla ja ulosvetäjä matkassa.
Oli sitten 175- ja 250 kuutioisetkin.
Taloa rakennettaessa mentiin Jawalla siten että minä kakara siinä välissä satulassa ja mutsi huivi suorana takana.
Talvisin oli huolto,istuttiin isän kanssa naulalaatikoiden päällä ja Jawan kone keskellä myös naulalaatikoiden päällä,tietysti roikan valossa autotallissa.
Talviajossa oli vakiona se perinteinen muovitötterö nahkahatun lisäksi,kakaroillekin tehtiin niitä nahkahattuja,harmi kun omani katosi.
Jawa oli pyörä niin arki-,kuin juhlakäyttöön.
Tanssilavoilla oli kova juttu kun sinne porhalti joku onnellinen joka oli saanut hankittua sixdays-mallin.
Niistä jalaksista vielä,niitä kyllä sai tehdastarvikkeina.
Järven jäällä ajettiin jäärata-ajoissa sellaistakin luokkaa jossa pyörän perässä oli narun päässä suksimies,yleisin vetojuhta oli Jawa.