Aluksi vihasin kappaleta ja se oli mielestäni tekemällä tehty kipale. Nyt se aukesi minullekin! Mutta täytyy sanoa, että kauan siinä meni..
Aivan loistavaa materiaalia..
uskomattoman herkkä kohta "Be still, my son.."
Aivan loistavaa materiaalia..
uskomattoman herkkä kohta "Be still, my son.."
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mutta "avautuminen" jatkuu, jatkuu, jatkuu juuri kyseisessä "Poet and the Pendulum", biisissä on niin suunnattomasti eri tasoille meneviä "kohtauksia", osa "aukeaa" osa ei ja siinä tuon biisin koukku lienee piileekin.
Aluksi nautiskelin "helppotajuista" "Meadows of Heaven" biisiä, mutta se kolahtaa "helppotajuisuudellaan" vieläkin hyvin syvällisesti. ( Ykälle kaimalta terveisiä: oot nääs ihan hyvä äijä, piippua et tupruttele mutta "The Islander" puuseppää muistutat )
Sinä arvasit/tiesit että olen melkeimpä puuseppämestari, vaihdoin 1972 ammattia. Sain alalle pitkän ja hyvän koulutuksen, mutta veri veti musiikkiin ja elektroniikkaan. Elektroniikka ja kitaroiden teko oli asia jossa yhdistyi nämä molemmat. Lopetin kitaroiden teon ennen kun nää Nevalat ja muut edes alotti.
Sen verran olen piippua kokeillu, että keväällä 1969 poltin piippua kaksviikkoa hammassärkyyn (ei ollu ruohoa) ennen kun hammaslääkäri veti tulehtuneen hampaan veke. The Islander on hieno biisi ja hevi-viteoista päätellen livenä vielä parempi.
Dark Passion Playn menestys on osoitus ihmisten kehittyneestä/hyvästä musiikkimausta, ihmisiä ei koskaan pitäisi aliarvoida he tuntevat rehellisesti tehdyn musiikin laskelmoidusta hömpästä.
The Poet and the Pendulumin tapaiset biisit ovat sellaisia mestariteoksia, että niitä olisi arvosteltava omassa sarjassaan eikä sekottaa johonkin perusmetalliin.
Dark Passion Playn on mulla autossa eikä muuta levyä olekaan paitti radio. Läksin tänään tuolta Kehä I Malmilta kotio ja pistin DPP:n pyörimään, Mätsälässä soi Master Passion Greed ja kotopihassa Last of the Wilds.