Ymmärrän kyllä moottorilla ajelun olosuhteiden pakosta, mutta eilen oli kyllä huippu. Pikkasen enemmän tuulta ja aaltoa niin heti ajeltii pirun hyvilläkin veneillä peltijenny papattaen. Ostaakaa nyt niitä moottoriveneitä niin pääsette ainakin nopeammin pois mereltä, kun ei siellä näytä kivaa olevan.
Miksi purjevene hankitaan ?
Purjehtija
365486
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Olen itsekin ihmetellyt samaa asiaa, vaikka kuinka hyvä tuuli: porukat vain ajelee peltigenualla. Höh!
Minä lähden merelle purjehtimaan, enkä silloin viitsi ihmetellä muiden touhuja.........
Minä taas ihmettelen niitä purjehtijoita, jotka yrittävät purjehtia vaikka tuuli olisi kuinka heikko tai muuten epäedullinen. Fiksummat ajelevat peltigenualla mutta tosipurjehtija vaan yrittää kasvonsa säilyttäen vaikka sisäinen taistelu on ankara ja miehistö kärsii. Erityisesti ihmettelyä aiheuttaa, miksi veneeseen on hankittu moottori kun sitä ei sitten käytetä.
Kun ei ole mihinkään kiirettä, on tosi mukavaa vain lillua ja nauttia merellä olosta. Minulla oli ennen mottorivene. Usein sammutin koneen ja annoin veneen vain ajelehtia. Silloin oli kiusallista, kun toiset veneilijät kurvasivat katsomaan tarvitsenko apua. Purjehtija on usein jo perillä astuessaan veneeseensä.
Alkuperäinen kysymys olikin liittyen viime sunnuntaihin. Tuuli ei ollut heikko eikä muuten-
kaan epäedullinen. Aurinko paistoi ja tuuli tarpeesi. Mikäs sen parempi purjehduskeli.
Voisitkohan kertoa millainen on epäedullinen tuuli? Itselle tulee vain kaksi mieleen. Täysi pläkä jolloin on mukava nauttia hiljaisuudesta tai myrsky, jolloin purjeveneellä pärjää paremmin purjeilla kuin koneella.
Jos tavoitteena on vain siirtyä nopeasti A->B, kannattaa hankkia liukuva moottorivene. Mulla ainakin moottori on vain sitä varten, että pääsee myös ahtaisiin satamiin ja _tarvittaessa_ (oltava jossakin) pläkästä pois. Ei perämoottoria jaksa kuunnella ellei ole pakko ja matkasuunnitelmista voi hyvin tinkiä, jos tuuli on vastainen tai heikko.
Kyse on kai elämänkatsomuksesta, mentaliteetista ja olennaisen ymmärtämisestä. Onko tärkeää päämäärä, liike vai aikataulu?
Koneveneily ei meikäläisen katsannossa paljon poikkea tästä stressiyhteiskunnan meiningissä, jossa minäkin survon kumilaattaa moottoritiellä lattiaan jotta aikataulu pitäisi ja myöhästyn silti.
Purjeilla päämäärä on saavutettu kun koukku on pois pohjasta tai poijuköysi irti. Jos veneessä olo aiheuttaa sisäistä taistelua, niin moottorivene on ratkaisu tähän, ja mieluummin nopeakulkuinen. Kasvojen säilyttäminen on tuota stressiyhteiskunnan terminologiaa, eleskele ihmeessä nautiskellen ilman naamaria, nautitpa sitten merimatkan ajallisesta pituudesta tai lyhyydestä!
Minäkin tuota moottorin merkitystä olen pohdiskellut, edellisessä 6 tn painoisessa pitkäkölisessä se oli varsin tarpeellinen satamamanöövereissä.
Eilen, täytyy myöntää, ajelin sähkövispilän avulla kolme tuntia kun heitti ihan pläkäksi ja lisäksi Suomenlahdella oli aika reipas vastavirta. Sähkökone on meikäläiselle kompromissi, sillä pääsee hiljaa (3 kn/veden lotinaa perässä) ja moottoriveneilyksi se on ihan nautittavaa.
Olisiko niin, että purjevene hankitaan ko. venetyyppiin liittyvien imagosyiden takia, ja itse purjehdus ei sitten niin kovasti kiinnostakaan. Halutaan enemmänkin nauttia veneessä asumisesta ja satamissa oleilusta, jotka ovat varsin mukava tapa viettää lomaa. Miksi ei sitten hankita moottorivenettä, joka sopisi tähän tarkoitukseen paljon paremmin. Miksi parikymmentä vuotta sitten joka toisen auton katolla oli surffilauta, jota sieltä harvoin nostettiin pois. Miksi nyt pitää peräkontissa kuljettaa golfbägiä, jonka ainoa funktio tuntuu olevan näkyä, kun kansi avataan jne.
Onhan kuitenkin mahdollista että joistakin purjeveneen omistajista kehittyy purjehtijoita?
Monesta kehittyykin. Ja toimiihan se purjevene hyvin uppoumarunkoisena moottoriveneenä, vaikka onkin turhan kallis siihen.
Elämänkatsomuksesta ja -tavasta on kysymys hyvinkin. Omalla veneelläni on monta tarkoitusta koska se kuuluu niin olennaisesti elämäntapaani. Siksi siinä on monipuolinen purje- ja muu varustus sekä kunnollinen kone. Joskus olen perillä kun pääsen veneelle ja/tai rannasta irti, joskus taas en. Tilanteen ja olosuhteiden mukaan teen valintojani niin kuin parhaaksi näen. Kysymys onkin siitä, mitä ihmettelemistä siinä muilla on. Tai jos kovasti ihmetyttää niin voihan sitä tulla kysymään kun seuraavaksi ajan koneella ihanteellisessa purjehdussäässä,lillun lähes paikallani kesäillassa tai kryssin reivit sisään otettuina vesisateessa. Nautitaan kesästä ja ihmetellään... luontoa.
20 vuotta sitten minulla oli muutamia kertoja vokrattu surffilauta autonkatolla - ei ollenkaan huvikseen vaan siksi että olin menossa surffaamaan!
Seuraavaksi tuli suksiboksi ja mentiin talvella rinteeseen - en silloinkaan kuskannut kertaakaan boksia turhaan. On aina ollu rahasta uupelo ja nekin desilitrat bensaa oli parempi säästää kuin polttaa turhan päiten. Boksi taas mahdollisti varusteiden kuljettamisen ilman suuremman auton hankkimista!
Sitten tuli elossa pariutumisvaihe - lapset syntyivät ja elämä oli yhtä hurlumheitä toistakymmentä vuotta. Ei puhettakaan että olisi ollut aikaa purjehdukselle - ainakaan rahaa ei ollut -- asuntokierteessä oltiin, isompaa ja isompaa tarvittiin.
LOPULTAKIN sitten elämäntilanne kohentui niin paljon että oman talon saunassa kölliessä kehittyi ajatus veneilystä perheen yhteisenä harrastuksena ja etenkin nuorison vanhempiensa mukana pitävänä voimana.. Talon rakentamisen jälkeen ei ollut intoa enää mökin rakentamiseen tai remontointiin, pikemminkin halusi harrastuksen jossa ei tarvitse tehdä sitä mitä tehdään kotiympyröissä..
Pääsin siis lapsuuteni haaveeseen käsiksi ja ostin itselleni purjeveneen - vanhan Albin Vegan. Sillä tosiaan opeteltiin sitten purjehtimaan - koko perhe! Vene on sittemmin vaihtunut suurempaan mutta kuitenkin purjeveneessä edelleen, se on sopivan leppoisaa. Edetään sen verran rauhallisesti että pysyy hyvin kartalla ilman elektroniikkaakin, useinmiten hyvin heikollakin tuulella ja vastaisellakin purjehditaan mutta joskus (onneksi harvoin) on ihan pakko ehtiä myös perille tiettyyn aikaan mennessä.
Lapset - jotka jo aika usein jäävät muista menoista pois matkasta eivät vielä kertaakaan ole sanoneet EI purjehdusviikonlopulle. Kesälomapurjehdus on perheemme kesäloman kohokohta.
Purjevene ei ole minulle imagokysymys - tuntuu sitäpaitsi siltä että ne nopeat isot moottoriveneet ovat juuri sitä ennemminkin kuin että purjevene. Sinne on sitten rahalla ostettu navigaatiojärjestelmät jonka avulla uskalletaan ajaa väyliä pitkin satamasta toiseen - yksi jos toinenkin on kertonut neuvoneensa näitä veneilijöitä sitten kun tekniikka on pettänyt eikä navigointilaitteisto kerrokaan sijaintia..
Iso purjevene hommataan yleensä siksi että on ainakin aikomus (haave) käydä veneellä vähän kauempanakin. Tarkoitan tällä eteläistä itämerta ja siitä eteenpäin välimerelle tai vieläkin edemmäs.
Ainakin itselläni on pieni itu tällaiselle matkalle lähdöstä - vaimon ympäripuheluun voi tosin mennä kymmenenkin vuotta, jos riittää?
Kyllä se nautinto asiaan tulee juuri purjehtimisesta ja luonnonsataman kallioilta uinnin jälkeen simmareita kuivatellen ei niinkään tupaten täydessä vieras-satamassa.
Yöuni on toisinaan olosuhteiden vuoksi kylläkin huolettomampaa peräköysi sataman poijussa ja tarvitaanpa niitä sataman palveluita säännöllisesti veneen ja perheen huoltamiseksi.
Tilanteen mukaan käytän edelleen konetta myös etenemiseen paikasta A paikkaan B jos on tarvis, saat ihmetellä asiaa ihan vapaasti. Minä puolestani ihmettelen noita moottoriveneilijöitä jotka menevät läheltä ohi silloin kun tilaa olisi kyllä väistöön kauempaakin.. onko niin kiire - vai ettekö todellakaan osaa lukea karttaa ja on pakko mennä reittiviivaa?
Mulla oli ykkösgenoa eikä yhtään reiviä eilen iltapäivällä. Ja lujaa meni. Kun mennään, mennään kunnolla. Koneella on pakko ajaa laituripaikalta pois ja takaisin. Vanha IOR-kilpurini suorastaan huutaa tuulta. Pakkohan näillä nykyammeilla on ajaa koneilla, kun kovassa tuulessa sisustan korttipakka menee sekaisin. Sir BB sanoikin osuvasti, että merkatkaa vedenkestävällä tuschilla osat, jotta osaatte koota ne uudestaan. Rustiraudat poksuu irti kannesta, köli heiluu, masto tärisee ohuella kannella, kansi notkuu, lasikuitu haisee. Kyllä minäkin tiedän, että reivaus on järkevää, mutta kerran kaudessa pitää fiilistellä. Kun perhe on mukana, otetaan ykkösreivi sissän ja keulapurje pienemmäksi.
Kyllä minusta on hienoa ajaa kunnon tuulessa parin reivin ja levyfokan kanssa. Myötiksellä irtos parhaimmillaan 11 solmua, vaikkei spinnu ylhäällä ollutkaan ja veneellä mittaa vaivaiset 8 metriä. Ikävä kyllä Melgesit ja J:t ajaa vielä ohi, mutta kunnon slöörillä yksikään alle 40 jalkainen IOR muumi ei First Classille pärjää.
Peltigenoan ystäville minulta löytyy ymmärrystä. Sunnuntaina on usein kiire jo kotiin ja varsinkin vastaisilla osuuksilla VMG jää pienenlaiseksi. Lomalla sitävastoin moottoria ei purkkarissa saa käyttää kuin akkujen lataamiseen.
ja hinttari mieheksi, turha sen paskanjauhajan juttuja on noteerata. Taidat itse olla BB kun tuota kehut koska kukaan muu sitä ei kehu eikä ihme.
Eilen fokka ja kaksi reiviä sisässä, mutta silti käännyttiin saarten suojaan, koska aallokko pelotti lapsia. Loppumatka olikin mukavaa köllöttelyä, myötäiset purjeilla – ja sitten moottorilla ajoissa iltapuurolle.
Perheemme pyytää tosipurjehtijoilta anteeksi käytöstään.
Ostin purjeveneen siksi että oli halvempi, paremmat yöpymistilat ja aina seilaa suorassa (ilman purjeita).
Kyllä purjevene menee tasasemmin....ja kun bensa loppuu, niin vieläkin pääsee.
Taisi olla eilen se Espoo-Suursaari racen loppu. Ja aikas moni kilpailija pisti koneella maaliviivalta kotiin, kun oli saanut parin päivän purjehduksen puikkoihin. Avomerikisan jälkeen veneessä on paljon paikoilleen laitettavaa ja kuivattavaa. Ja joskus osan siitä tekee mielellään ennen rantautumista, sillä rannassa alkavat jälkikisat. Huomasittekos, olikos näillä peltigenuajannuilla lippua perässä - taisivat suurin osa olla kilpailuun osallistuneita siis...??? Aina löytyy jokin selitys...
Terveisin Sivusta Seurannut
Kivaa kun on näin reipasta keskustelua=).
Itse moottoriveneilijänä en ymmärrä että ko. veneellä pitäisi ajaa aina kahvat edessä..
Plaanaavan veneen edut: Pääsee tarvittaessa nopeasti a:asta b:hen,Mutta sillä voi ajaa myös tyhjäkäynnillä jolloin moottorin ääntä ei kuulu juuri ollenkaan(riippuu tietysti veneestä). Matka etenee verkkaisesti yleensä oikeaan suuntaan... ja mikä on minusta tärkeää ei tarvitse asua "kellarissa" vaan salongista on mahtavat näkymät kauniille merelle.
Lakana-vetoista en ole testannut, mutta lupaan tehdä senkin. Turvallista veneilyä kaikille!!!
Purjehdus on hauskinta mitä vaatteet päällä voi tehdä. Mutta on tilanteita että mä ainakin ymmärrän jos joku kanssapurkkari ajelee koneella. Saattaa sielläkin veneessä olla esim. muutama aivan pieni ihminen harjoittelemassa veneilyä. Ja ainakin meidän pikkukippareilta menee hermot kun yritetään kryssiä. Kun tuo käveleminen on kovasti haparoivaa kuivallakin maalla. Eli ajelen tässä kesän tai pari vielä vähän enemmän koneella, ja jos se jotakuta "tosipurjehtijaa" häiritsee niin enpä voi muuta kuin pahoitella. Venettä kun ainakaan koskaan moottoriveneeseen vaihda. Hyviä kesätuulia.
se jotakuta harmittaa, että joku omistamallaan veneellä ajelee niin kuin itse parhaimmaksi ja sillä hetkellä ITSELLEEN mukavammaksi kokee, niin voi voi... sittenhän istutte siellä purjeveneissänne ja vaikka kiikareilla tuijotatte miten ne muut... Onneksi vielä on merellä tilaa myös niille jotka kulkevat omia polkujaan juuri niin omalla tyylillään kuin haluavat.
>Ja ainakin meidän pikkukippareilta menee hermot kun yritetään kryssiä. Kun tuo käveleminen on kovasti haparoivaa kuivallakin maalla.<
Kokeilehan nostaa purjeet, niin huomaat, että vene kulkee paljon vakaammin kuin moottorilla.
Ja nasta kattoo, kun vendassa pienet päät kolisee?
joka aallossa, vai?
...yksi kunnon mälli päähän riitä!
Jokainen voi minun puolestani ajella sellaisella veneellä kuin haluaa, mutta kyllä tämä argumentointi nyt aika hassuksi menee. Hankitaan purjevene, kun moottorivenettä ei voi missään tapauksessa hankkia (miksei?). Sitten täytyy kuitenkin ajaa koneella, ettei lapsilta mene hermot ja päät kolise yhteen.
Jos on sellainen keli, että päät kolisee vendassa yhteen, niin koneella ajaessa kolisee kyllä joku muukin. Vai oliskohan kyse purjehdustaidosta, joka ei sillä kohene, että purjehtii vain myötätuuleen heikossa tuulessa.
"Osku" taitaapi olla BBn, Penan, Iron Miken jne lisäpersoona!
E kirjoittanut mielestäni mitään aallokosta. Ainoastaan, että pienten lasten kanssa en kryssi. Kävely on heille riittävän vaikeaa jo tasaisellakin pinnalla, kallellaan olevasta veneestä puhumattakaan. Vändasta on turha varoittaa, kun eivät tapahtumaa oikein ymmärrä.
Kovaan aallokkoon en vie heitä koneella, mutta en purjeillakaan. Olenkohan ylisuojeleva?
Aikuisporukalla sitten purjehditaan eri mentaliteetilla.
Eikös sopeutumiskyky ole kypsyyden merkki?
Onhan se veneily vaikeaa, jos vaatimuksena on, että veneessä pitää lasten pystyä koko ajan kävelemään. Eikä tarvitse olla kyse edes lapsista. Muistan ajat, jolloin käveleminen vähän kovemmalla kelillä oli vaikeaa jopa Siljalinen lautoilla. Ja se ei johtunut alkoholista, vaan nykyisenkaltaisten vakaajien puuttumisesta.
Itselläni ovat lapset olleet purjeveneessä aivan pienestä saakka. En muista koskaan käynnistäneeni konetta lasten takia. Vaimon takia kylläkin, mutta vaimon takia joutuu tekemään paljon muutakin käsittämätöntä.
Sopeutumiskyky on lapsille tyypillinen ominaisuus, ei mikään "kypsyyden" ilmentäjä.
Lapset sopeutuvat kalteviin ja asentoaan muuttaviin alustoihin huomattavan paljon nopeammin kuin sellaiset kypsät joilla ei ole hommasta aiempaa kokemusta.
Kova aallokko ja avomerimatkat saavat lapsukaiset lepäilemään ihan rauhallisina. Kokeile ihmeessä ja anna lapsillekin elämyksiä.
Kyllä, olet ylisuojeleva.
Tuo viimeinen lause on parasta pitkään aikaan. Saanen lainata sitä sopivan hetken tullen? Lasteni pinna ja sopeutumiskyky on paljon parempi kuin vaimoni, jolla savu nousee korvista vähän liiankin herkästi. Jos koko ajan haluaa kävellä suorassa, pitää siirtyä sisävesille ja hankkia sellainen asuntovene, joka näyttää tynnyrisaunalta proomun päällä. JA pelakuut (pelargoniat)kaiteeseen.
Aivan uskomatonta soopaa tällainen kirjoittelu. Saatoinpa itsekin ajaa tuona sunnuntaina koneella purjehdittuani espoo-suursaariracessa n. 200 mpk viikonlopun aikana. Muutenkin on käsittämätöntä, että joku jaksaa kuluttaa aikaansa ja energiaansa pohtimalla miten jonkun toisen tulisi venettään käyttää. Itse ajan purjeilla silloin kun se oman subjetiivisen harkintani perusteella on minulle sopivinta ja vastaavasti koneella silloin kun se tuntuu sopivalta. Minulle purjehtiminen (veneily) on henkilökohtainen asia enkä katso olevani siitä kenelläkään tilivelvollinen enkä vastaavasti edellytä kanssaveneilijöiltä selvitystä heidän veneilytavoistaan. luulisinpa, että siellä merellä on meille kaikille tilaa kunhan emme häiriköi kanssaveneilijöitämme.
Juuri näin, onnittelen osuvasta kirjoituksestasi. Jotkut tuntuvat vaan olevan niin hemmetin kiinnostuneita toisten tekemisistä.
Anoppini tapana on ihmetellä erilaisia asioita ja miksi joku on noin ja näin ja mikähän silläkinolikuinsenoinmeni, olikohansillesattunujotain ja niin edelleen. Olen ryhtynyt kutsumaan tuota tapaa nimellä spekulointi. Onneksi hän on erittäin harvoin mukana, koska merellä on kestäisi sitäkään vähää tuota "spekulointia". Perkele, nyt jo harmittaa että pitää Juhannus viettää mökillä hyttysten syötävänä appivanhempien kanssa eikä voi lähteä merelle konettamaan, että kanssaveneilijät voisivat hämmästellä miksi kone käy. Taidan vetää koko kesän koneella. Otanpa isonkin pois paikaltaan, ettei edes vahingossa voisi nostaa sitä. Purjeet jää takuulla kotiin. Olis aika hienoa ajaa ilman mastoa! No, tulihan sekin ropina pidettyä, sano mummo kun tuohelle kusi.
purjehtija
Miksi kirjoitit tähän viestiketjuun? Mitä järkeä on kirjoittaa
"luulisinpa, että siellä merellä on meille kaikille tilaa kunhan emme häiriköi kanssaveneilijöitämme." ???
Ei kukaan ole tässä halunnut keskustella mistään häiriköinnistä, tomppeli. Ketä kiinnostaa mokomat tyhjät höpönlöpösanasi, pah.
Aivan samalla lailla kuin esim maratoonarit keskustelevat juoksutyyleistään, vauhdeista, tossuista, talkeista, tankkauksesta, vaatevalinnoista, hienkestävistä ripsiväreistä ja parhaimmannäköisistä juoksijoista
voivat purjehtijat keskenään kummastella moottorin valintaa purjeiden sijaan.
Se on sallittua ja itsestäänselvää paneutuneille, innostuneille harrastajille.
Olen mielenkiinnolla lukenut kaikki aiheesta annetut kommentit ja olihan niitä.
Meillä oli purjevene lähes 20 vuotta ja sillä PURJEHDITTIIN myös lasten ollessa aivan pieniä. Lapset sopeutuivat hyvin, eivätkä pelänneet, kuten äitinsä kovillakaan keleillä. Minun piti tietenkin peittää pelkoni, ettei se tarttuisi. Pahinta oli kovalla kelillä, kun piti joko kiivetä kannelle reivaamaan purjetta tai ohjata venettä miehen niin tehdessä. Molemmat toiminnat tahtoivat olla ylivoimaisia vaimoihmiselle. Mies oli osaava purjehtija ja luotin kovallakin kelillä hänen taitoonsa purjehtia. Ihmettelimme "rautajenuan" yhä suurempaa yleistymistä vuosien kuluessa. Meille moottori oli lähinnä rantautumistilanteissa tarvittava välttämätön paha.
Purjevene myytiin, mutta vieläkään purjehtimisesta ei ole päästy. Mies rakentaa uutta innolla ja suunnittelee lähtöä sisävesiltä pois merelle.
Hyvää purjehduskesää kaikille purjehtijoille!