"Kuhan katotaan"

Veljeni kertoi minulle pikku tarinan tuosta "toisesta värkistä", joka "luokki" olalla tuli ulos kaupasta. Veli asui tuolloin Vantaalla, mutta hänen kesäasuntonsa oli Hankasalmella. Keväälä hän laittoi puutarhaansa ja pihojaan. Sattui siinä tapaamaan tuon hauskan isännän (Värkin) ja tiedusteli, jos hän voisi tuoda hiukan sontaa. Tuon isäntä vastasi "Kuhan katotaan". Hetken päästä Valmet jyristen toi kauhallisen pellonparantajaa.

Jonkin ajan kuluttua "Värkki" tuli taas käymään veljeni mökillä. Veli ohimennen totesi, että sinä loukkasit häntä melko lailla. Sitä ei isäntä oikein ymmärtänyt. Hetken tiedustelun ja ajatusten vaihdon jälkeenkään isäntä ei ymmärtänyt vielä sitä, mitä loukkaavaa hän oli tehnyt tai sanonut. Erkin vaimo huuteli miehiä kahville. Naapuri sanoi veljelleni, ettei hän voi lähteä kahville ennen kuin saa tietää, miten hän oli ystäväänsä loukannut. Lopultakin veljeni kertoi isännälle, etä ajattele nyt vähän, kun
minä kiireinen kaupunkilainen tulen tänne maalle ja pyydän sinulta sontaa, niin sinä vaan vastaat, että "Kuhan katotaan!" Seurasi helpotus ja yhteinen kahvi. Siinä kaksi "Värkkiä" juttelivat keskenään.