Kokemus siitä mihin yhteisöllisyys johtaa, kun ihminen tarpeeksi kauan elää toinen toisensa kautta.
Esittelen yhden paikan, missä tuollainen yhteisöjen yhteisö sijaitsee ja majailee. Paikka on Italia, Milano. Varsinkin maanalaiset ja osa joukkoliinkenteestä käsittävä verkosto, ihminen voi saada kuvainnollisesti käsityksen, mikäli tuollaista paikkaa sanoo helvetiksi helvetin sisällä.
Irosnista kyllä tuota maata kutsutaan, myös monella nimellä "Holy See" "Holy Land" "Vatican City" ja onkin saatanallisten laumojen asuttama, jota tuskin turistit huomaavat, elleivät tutki perusteellisemmin, mahdollisesti ulottuu myös egyptin, tai etelä afrikan puolella, koska yhdessä paikassa, minne tuollaisella ilman lippuja, tai rahaa kulkevalla maanalaisella pääsi paikassa kuului aavikkomainen tuuli yö aikaan ja paikassa oli kaduilla punaista, tai ruskeata hienojakoista hiekkaa tuulen kuljettamana ja kaduilla kulki myös hiekkaa lakaisevat ajoneuvo.
Paikalliset myös tiesi yksityiskohtia elämästäni ja jostakin takahuoneessa käsin, joidenkin laitteiden avulla koetti päästä käsitykseen tarinastani, kysymättä ja ilman lupaa.
Matka oli suomesta keskieurooppaan tarkoituksena tehdä matka määränpäähän, joka olkoon edelleen vain omana tietonani. Kuitenkin varoituksena, että keskieuropan kaupungit ovat moni rakennettu pyöreää muotoon, joten ellei aluetta etukäteen tunne, kiertää huomaamattaankin kehää, jonka laitoin huomiolle.
Kerron kuitenkin miten helposti ihmistä petetään, tuollaisten tutkimusmatkojen kautta, että saatte kuvaa, miten helvetillisestä verkostosta maan päällä todellisuudessa on kyse, vaikka arjestanne käsin, ette edes helvetiksi maanpäällistä elämäänne huomaa, vaikka koette jokapäivä.
Itseni nimettiin tutkimuskohteeksi, eikä vieraaksi, jolle olisi edes kerrottu, mikä paikka on kyseessä. Samalla periaatteella oli myös muista maista ihmettelijöitä. Myös suomea puhuvia virkailijoita oli runsaasti alueella.
Kuljetuksen aikana kerrottiin, että alue olis kuulemma jotenkin verhottu ihmisen arjelta.
Samoja virkailijoita on ollut nyttemmin ympärilläni hieman asiastaan sivussa, uhkailleet asein paikanpäällä (rynnäkkökiväärein, pistoolein jne) ja suomessa ollessani, sama meno on jatkunut ja valvotettuaan, tressattuaan saivat itsenikin käyttäytymään juuri samalla tavalla uhkaavasti. Kuulostaa aivopesulta, tressin, valvottamisen ja uhkailujen avulla.
Suomeen palattuani, jahkasivat jotakin uskonnollista höpötystä, jota vain vatikaanivaltiolta voi olettaa, taisi olla ihminen, joka Kirjankin kirjoitti ja lahkot, yhteisöllisyydet, jotka maailmaakin pyrkivät kieroon vetämään.
Yksikään asia, mitä myöhemmin matkalla koin, ei ollut matkani tarkoitus, eikä päämäärä. Annettiin olettaa, että paikka olisi ja vastaisi paikkaa mihin olin matkalla. Mitään, mitä tehtiin ei selitetty ja tehtiin toisin, kuin olisi pitänyt tehdä. Seurasi muistikatkoja, joita yritettiin selittää todella erikoisilla syillä, jotka kuulostivat tekosyiltä. Asiasta otan selvää ennemmin, tai myöhemmin, tai sekä että ja joka tapauksessa.
Toisinaan ajatuksia, ajatukset tukitaan täysin, vaikka muuten ajatukset ovat ihan yhtä selkeitä kuten ennenkin. Kun kaikkea väitetään vainoharhaksi, on asia tasan yhtä vainoharhaista, kuin pakotettuna istumaan ojan pientareella kertoen, että pää katkaistaan, eli tosi, koska tuokin tosi.
Koko paikka on, kuin mielipuolisten paikka, kerran yhdessä kaupunginosassa bussipysäkillä istuessani, kuulutettiin nimeltä ohikulkevasta autosta ja koko kaupunki alkoi etsiä, isopäistä ja isosilmäistä olita, jota etsivät koko yön. Kun koetti pysäytti poliisin, poliisi kysyi nimeä ja sanoi, ettei kyytiin pääse, koska oli kaikkien etsimä. Yksikin etsijä tuli kadulla vastaan, kun olin jo puoliyötä vältelly "ihmisjoukkoja", jotka kulkivat kävelle, autoin, moottoripyörin ja kohdatessani tuon etsijän, olin itsekkin, kuin etsiväni autojen ja moottoripyörien seasta, jotakin tuntematonta ja kohdalla henkilö sanoi vilkaisi päälle ja totesi "No sinä se et ainakaan ole", jatkaen matkaa.
Yhdessä paikkan seinässä oli egytiläinen hieroglyyfi joka taisi ola Ra symboli, varastomallinen rakennus. Ympäristö vaikutti päällin puolin kovin tavalliselta, kaupunkialueita, suurin osa paikoista, pisti kuitenkin sieraimiin asti maata verhoava kaasumainen aines, joka haisi formaldehydeltä, tai ärsyttävältä kuitenkin, päivisin vähemmän, öisin enemmän.
Kauppojen ikkunoista huomasi, kuin myytäviin moottoripyöriin oli lätkätty laput "ihmishälytin" ja yhdessä paikkaa tuollaisesta pyörästä lähti hieman tavallista pyörää erilaisempi ääni ja pyörä leijui.
Kaupungin osien, tai kaupunkien välillä kulkivat maanalaisella, tai maanalaisen kaltaisella, joka jälkikäteen tarkastettuna taisi olla lähimpänä yksiraitesta maanalaista, kuin kaksiraiteista, uudehkonoloisia. Päivisin olivat väkeä täynnä, yö aikaan ei ketään ja kuljin yksin ilman lippuja, tai rahaa. Aina kuulutettiin, mihin maanalaiseen piti mennä kulloinkin. Maanalaisia oli kolme, tai neljä rinnakkain. Kullakin pysäkillä oli yksi valvoja kopissa, joka valvoi vain tyhjien metrojen kulkua. Metrot kiihtyivät aika nopeasti ja tuulen ulina kuului sisälle asti, kun metrot kulkivat täyttä vauhtia. Kerran satuin tiedustella, että missä voisi vaihtaa kolikkoja, tai kolikkoja metrovahdilta, että voisi automaatista saaha murkinaa, niin metrovahti sanoi, "Täällä ei sokeria syödä". Kerran eräässä baarissa tilasin pitzan, niin pitzan vietiin veke, jonkun miehen toimesta ja todettiin, ettei ole minun ravintoani.
Yö aikaan kaikki katosi jonnekkin, eikä kaduillakaan liikkunut kukaan, paikat vaikuttivat kuten metrot tyhjiltä, riippuen kaupungista, joihin metroilla pääsi, koska joissakin kaupungeissa oli paljonkin väkeä yö aikaan liikkeellä.
Tuloni jälkeen ja yhtenä päivänä huomasin seisovani paikallani, aivan kuten herätettynä ja koettani muistella, miten olin päätynyt tuohon, en muistanut mitään, aivan kuin olisin edellinen päivä jatkunut seuraavan päivän puolestavälistä, ilman iltaa, yötä. Pian tuon jälkeen alkoi kummallinen painostus ja yllytys, että alkaisin ajatuksen voimmalla siirtämään teräsaitaa paikaltaan. Ilmeisesti betoni hieman murtua ja ympärille kertyi tuntemattomat, jotka yllyttivät, tuo oli ilmeisesti jokinlainen sairas riitti, koska pian ajattelin, ettei asialla ole järjellisen toiminnan kanssa mitään tekemistä ja oli haaskausta. Kun en enään yrittänyt samat henkilöt alkoivat huudella, että mitä sinä täällä teet, mene kotia jne.
Tiedustelin, miten pääsee kotia, joku tuli näyttämään bussipysäkiltä, joitakin numeroita ja selitti, että pitää tiettynä kellon aikana nousta bussiin ja mikä bussi vie kaupungista kentälle. Jäin odottelemaan bussia ja kun bussi tuli, aloin tuumata, että mahtoikohan kellon aika tarkoittaa kyseistä bussia, vai kaupungissa olevaa bussia. Joka tapauksessa, nousin bussiin hieman liian aikaisin ja jokin summeri huusi, eikä bussi kulkenut mihinkään. Samanlaisia kommelluksia sattui koko matkan, aina kun tiedustelin, millä pääsee eteenpäin, olivat ohjeet suulliset ja samantapaiset, aina myöhästy.
Muistikatkoksiin on tullut monenlaista selitystä kysyttäessä, yhden vastauksen mukaan olisin tanssinut paikanpäällä, yhden vastauksen mukaan olisivat siittäneet paikanpäällä, yhden vastauksen mukaan olisivat tehneet jotakin todella pahaa energiakeholle, muistikatkot kuitenkin jälleen aiheutettu kysymättä, luvatta.
Myöhemmin paikallinen poliisi oli käsi pistoolinkahvassa, jonkin prostituoidun kanssa odottelemassa tien poskessa ja poliisi viittaili pusikkoon tien varressa, kävin muutaman metrin päässä ja peräännyin nopeasti, koska tunsin, ettei kaikki olleet kohdallaan, samalla prostituoitu sanoi "tuo tietää jo". Tuo oli toinen kerta, kun aikaisemmin oli ollut tien poskessa kaksikin prostituoitua, viittoen käsimerkein ja tiedustellessani vettä hermostuivat.
Paikallisia tuntui ottavan jostakin syystä järkeen, kun hieraisi, silloin tällöin haarojansa korjatakseen kerrastollisuuttaan, kun ei tullut luomukalsarit eli puuvillaiset. Tuo ihmetytti, koska en kiinnittänyt asiaan huomiota, kuulin kuitenkin useamman kerran. Eivätkö muka olleet koskaan nähneet moista vaistonvaraista liikettä, vaikka oli huoriakin tien penkat täynnä. Kuinka ollaakkaan, juuri harmittomuus tuntui ottavan väkeä pajon järkeen.
Valtatiellä, paikat olivat merkitty vain muutamalla nimellä ja symboleilla, joita kierrätettiin, välillä joitakin täysin kielikuvin ilmaistuja paikkoja, jotka eivät olleet paikan nimiä ollenkaan, vaan toimintapaikkoja, kuten esiapupisteeksi nimetty parkkipaikka, joissa oli solmittuja roskapusseja, täynnä talousjätettä, tai vaatetta. Hieman kuten sana "Kilimanjaro", joka jostakin jäi soimaan korvaan sanoina "tapa nälkäsi".
Yksi symboli valtatiellä oli kolme sisäkkäistä rengasta samanlaisessa kilvessä, kuin muutkin tekstit tienvarsilla. Koko paikan rakenne muistutti isoa ympyrää, jota reunisti valtatie, tiet viitoituksineen eivät johtaneet juuri mihinkään ja aina samoihin paikkoihin saman nimisten paikkojen kautta. Kerran kysyin poliisilta, mistä löytyy lähin vuori, poliisi viittasi kädellä ja sanoi "100km tuohon suuntaan", kun kysyin mistä löytyy lähin järvi, poliisi viittasi kädellä samaan suuntaan ja sanoin "100km tuohon suuntaan", koko paikka tuntui pyörivän samalla logiigalla.
Myöhemmin joku selitti, että kyseessä on metropoli, ei kaupunki, toinen selitti, että ajoneuvot ovat kaikkien yhteisiä ja näyttikin välillä, että samalla ajoneuvolla oli useampi käyttäjä, liftaaminen ei tulla alueella onnistunut ollenkaan.
Kerran yhdellä huoltoasemalla syntyi kiivas keskustelu poliisien ja jonkilaisen johtohenkilön välillä, mitä tulisi tehdä. Henkilö oli kiivas ja näytti käsimerkein muutamaan kertaan, että kurkku poikki, kun poliisit seisoivat paikallaan ja odottivat, tutkien passia.
Ihmisten käytös oli ihmisen käytöksestä poikkeavaa.
Kotipuolessa, kun kerran astuin oven eteen aukaisi lukossa oleva ovi tarvitsematta koskea oveen, mikä voimain näytös lieni. Moni puhui tuossa paikassa suomea, tai tuntui puhuvan yllättävän montaa kieltä.
Luulin meneväni italiaan, paska mikään Italia ollut. Joku totesi, jossakin vaiheessa, että passi on nyt mitätöity, en ole tutkinut asiaa, ei ainakaan ainuttakaan leimaa tullut passiin ja tulomatkalla porukka näytti marssivan lentokoneeseen ilman, että lentolipuista revittiin tarkistusosaa pois, kun itse menin koneeseen, eivät myöskään repineet tarkistuosaa lipusta, istuuduttuani paikalleni, tuli henkilökunta kohta repäsemään tarkistusosan pois. Välilaskun terminaalissa viereen istui pari miestä ja sanoi, että elinaikaa on kolmeviikkoa.
Tälläinen on maailma, missä elätte. Myöhemmin lueskeltua on ilmennyt, että hallitukset todellakin ovat salailleet tälläisiä asioita ja ihmismieliltä muutenkin salailtua.
Lienee turha sanoa, että tarina on tosi. Ilmeisesti näillä on materiaalia hallussa, mitä voivat käyttää vastaan, koska useampaan otteeseen on videokamerat pyörineet eripaikoissa osoittaen itseäni, kerran osoiteltiin aseella sanomalehden välistä.
Lähes sydän petti tuon jälkeen, ilmeisesti ei tärkeätä, kunhan toisen saa hengiltä tuolla tavalla. Tuollaiset lahkot ovat käsittämättömän typeriä toiminnassaa, olisiko jotakin Paavin tekeleitä, ainakin samassa valtiossa, tosin en ole Kirjaakaan lukenut.
Esittelen yhden paikan, missä tuollainen yhteisöjen yhteisö sijaitsee ja majailee. Paikka on Italia, Milano. Varsinkin maanalaiset ja osa joukkoliinkenteestä käsittävä verkosto, ihminen voi saada kuvainnollisesti käsityksen, mikäli tuollaista paikkaa sanoo helvetiksi helvetin sisällä.
Irosnista kyllä tuota maata kutsutaan, myös monella nimellä "Holy See" "Holy Land" "Vatican City" ja onkin saatanallisten laumojen asuttama, jota tuskin turistit huomaavat, elleivät tutki perusteellisemmin, mahdollisesti ulottuu myös egyptin, tai etelä afrikan puolella, koska yhdessä paikassa, minne tuollaisella ilman lippuja, tai rahaa kulkevalla maanalaisella pääsi paikassa kuului aavikkomainen tuuli yö aikaan ja paikassa oli kaduilla punaista, tai ruskeata hienojakoista hiekkaa tuulen kuljettamana ja kaduilla kulki myös hiekkaa lakaisevat ajoneuvo.
Paikalliset myös tiesi yksityiskohtia elämästäni ja jostakin takahuoneessa käsin, joidenkin laitteiden avulla koetti päästä käsitykseen tarinastani, kysymättä ja ilman lupaa.
Matka oli suomesta keskieurooppaan tarkoituksena tehdä matka määränpäähän, joka olkoon edelleen vain omana tietonani. Kuitenkin varoituksena, että keskieuropan kaupungit ovat moni rakennettu pyöreää muotoon, joten ellei aluetta etukäteen tunne, kiertää huomaamattaankin kehää, jonka laitoin huomiolle.
Kerron kuitenkin miten helposti ihmistä petetään, tuollaisten tutkimusmatkojen kautta, että saatte kuvaa, miten helvetillisestä verkostosta maan päällä todellisuudessa on kyse, vaikka arjestanne käsin, ette edes helvetiksi maanpäällistä elämäänne huomaa, vaikka koette jokapäivä.
Itseni nimettiin tutkimuskohteeksi, eikä vieraaksi, jolle olisi edes kerrottu, mikä paikka on kyseessä. Samalla periaatteella oli myös muista maista ihmettelijöitä. Myös suomea puhuvia virkailijoita oli runsaasti alueella.
Kuljetuksen aikana kerrottiin, että alue olis kuulemma jotenkin verhottu ihmisen arjelta.
Samoja virkailijoita on ollut nyttemmin ympärilläni hieman asiastaan sivussa, uhkailleet asein paikanpäällä (rynnäkkökiväärein, pistoolein jne) ja suomessa ollessani, sama meno on jatkunut ja valvotettuaan, tressattuaan saivat itsenikin käyttäytymään juuri samalla tavalla uhkaavasti. Kuulostaa aivopesulta, tressin, valvottamisen ja uhkailujen avulla.
Suomeen palattuani, jahkasivat jotakin uskonnollista höpötystä, jota vain vatikaanivaltiolta voi olettaa, taisi olla ihminen, joka Kirjankin kirjoitti ja lahkot, yhteisöllisyydet, jotka maailmaakin pyrkivät kieroon vetämään.
Yksikään asia, mitä myöhemmin matkalla koin, ei ollut matkani tarkoitus, eikä päämäärä. Annettiin olettaa, että paikka olisi ja vastaisi paikkaa mihin olin matkalla. Mitään, mitä tehtiin ei selitetty ja tehtiin toisin, kuin olisi pitänyt tehdä. Seurasi muistikatkoja, joita yritettiin selittää todella erikoisilla syillä, jotka kuulostivat tekosyiltä. Asiasta otan selvää ennemmin, tai myöhemmin, tai sekä että ja joka tapauksessa.
Toisinaan ajatuksia, ajatukset tukitaan täysin, vaikka muuten ajatukset ovat ihan yhtä selkeitä kuten ennenkin. Kun kaikkea väitetään vainoharhaksi, on asia tasan yhtä vainoharhaista, kuin pakotettuna istumaan ojan pientareella kertoen, että pää katkaistaan, eli tosi, koska tuokin tosi.
Koko paikka on, kuin mielipuolisten paikka, kerran yhdessä kaupunginosassa bussipysäkillä istuessani, kuulutettiin nimeltä ohikulkevasta autosta ja koko kaupunki alkoi etsiä, isopäistä ja isosilmäistä olita, jota etsivät koko yön. Kun koetti pysäytti poliisin, poliisi kysyi nimeä ja sanoi, ettei kyytiin pääse, koska oli kaikkien etsimä. Yksikin etsijä tuli kadulla vastaan, kun olin jo puoliyötä vältelly "ihmisjoukkoja", jotka kulkivat kävelle, autoin, moottoripyörin ja kohdatessani tuon etsijän, olin itsekkin, kuin etsiväni autojen ja moottoripyörien seasta, jotakin tuntematonta ja kohdalla henkilö sanoi vilkaisi päälle ja totesi "No sinä se et ainakaan ole", jatkaen matkaa.
Yhdessä paikkan seinässä oli egytiläinen hieroglyyfi joka taisi ola Ra symboli, varastomallinen rakennus. Ympäristö vaikutti päällin puolin kovin tavalliselta, kaupunkialueita, suurin osa paikoista, pisti kuitenkin sieraimiin asti maata verhoava kaasumainen aines, joka haisi formaldehydeltä, tai ärsyttävältä kuitenkin, päivisin vähemmän, öisin enemmän.
Kauppojen ikkunoista huomasi, kuin myytäviin moottoripyöriin oli lätkätty laput "ihmishälytin" ja yhdessä paikkaa tuollaisesta pyörästä lähti hieman tavallista pyörää erilaisempi ääni ja pyörä leijui.
Kaupungin osien, tai kaupunkien välillä kulkivat maanalaisella, tai maanalaisen kaltaisella, joka jälkikäteen tarkastettuna taisi olla lähimpänä yksiraitesta maanalaista, kuin kaksiraiteista, uudehkonoloisia. Päivisin olivat väkeä täynnä, yö aikaan ei ketään ja kuljin yksin ilman lippuja, tai rahaa. Aina kuulutettiin, mihin maanalaiseen piti mennä kulloinkin. Maanalaisia oli kolme, tai neljä rinnakkain. Kullakin pysäkillä oli yksi valvoja kopissa, joka valvoi vain tyhjien metrojen kulkua. Metrot kiihtyivät aika nopeasti ja tuulen ulina kuului sisälle asti, kun metrot kulkivat täyttä vauhtia. Kerran satuin tiedustella, että missä voisi vaihtaa kolikkoja, tai kolikkoja metrovahdilta, että voisi automaatista saaha murkinaa, niin metrovahti sanoi, "Täällä ei sokeria syödä". Kerran eräässä baarissa tilasin pitzan, niin pitzan vietiin veke, jonkun miehen toimesta ja todettiin, ettei ole minun ravintoani.
Yö aikaan kaikki katosi jonnekkin, eikä kaduillakaan liikkunut kukaan, paikat vaikuttivat kuten metrot tyhjiltä, riippuen kaupungista, joihin metroilla pääsi, koska joissakin kaupungeissa oli paljonkin väkeä yö aikaan liikkeellä.
Tuloni jälkeen ja yhtenä päivänä huomasin seisovani paikallani, aivan kuten herätettynä ja koettani muistella, miten olin päätynyt tuohon, en muistanut mitään, aivan kuin olisin edellinen päivä jatkunut seuraavan päivän puolestavälistä, ilman iltaa, yötä. Pian tuon jälkeen alkoi kummallinen painostus ja yllytys, että alkaisin ajatuksen voimmalla siirtämään teräsaitaa paikaltaan. Ilmeisesti betoni hieman murtua ja ympärille kertyi tuntemattomat, jotka yllyttivät, tuo oli ilmeisesti jokinlainen sairas riitti, koska pian ajattelin, ettei asialla ole järjellisen toiminnan kanssa mitään tekemistä ja oli haaskausta. Kun en enään yrittänyt samat henkilöt alkoivat huudella, että mitä sinä täällä teet, mene kotia jne.
Tiedustelin, miten pääsee kotia, joku tuli näyttämään bussipysäkiltä, joitakin numeroita ja selitti, että pitää tiettynä kellon aikana nousta bussiin ja mikä bussi vie kaupungista kentälle. Jäin odottelemaan bussia ja kun bussi tuli, aloin tuumata, että mahtoikohan kellon aika tarkoittaa kyseistä bussia, vai kaupungissa olevaa bussia. Joka tapauksessa, nousin bussiin hieman liian aikaisin ja jokin summeri huusi, eikä bussi kulkenut mihinkään. Samanlaisia kommelluksia sattui koko matkan, aina kun tiedustelin, millä pääsee eteenpäin, olivat ohjeet suulliset ja samantapaiset, aina myöhästy.
Muistikatkoksiin on tullut monenlaista selitystä kysyttäessä, yhden vastauksen mukaan olisin tanssinut paikanpäällä, yhden vastauksen mukaan olisivat siittäneet paikanpäällä, yhden vastauksen mukaan olisivat tehneet jotakin todella pahaa energiakeholle, muistikatkot kuitenkin jälleen aiheutettu kysymättä, luvatta.
Myöhemmin paikallinen poliisi oli käsi pistoolinkahvassa, jonkin prostituoidun kanssa odottelemassa tien poskessa ja poliisi viittaili pusikkoon tien varressa, kävin muutaman metrin päässä ja peräännyin nopeasti, koska tunsin, ettei kaikki olleet kohdallaan, samalla prostituoitu sanoi "tuo tietää jo". Tuo oli toinen kerta, kun aikaisemmin oli ollut tien poskessa kaksikin prostituoitua, viittoen käsimerkein ja tiedustellessani vettä hermostuivat.
Paikallisia tuntui ottavan jostakin syystä järkeen, kun hieraisi, silloin tällöin haarojansa korjatakseen kerrastollisuuttaan, kun ei tullut luomukalsarit eli puuvillaiset. Tuo ihmetytti, koska en kiinnittänyt asiaan huomiota, kuulin kuitenkin useamman kerran. Eivätkö muka olleet koskaan nähneet moista vaistonvaraista liikettä, vaikka oli huoriakin tien penkat täynnä. Kuinka ollaakkaan, juuri harmittomuus tuntui ottavan väkeä pajon järkeen.
Valtatiellä, paikat olivat merkitty vain muutamalla nimellä ja symboleilla, joita kierrätettiin, välillä joitakin täysin kielikuvin ilmaistuja paikkoja, jotka eivät olleet paikan nimiä ollenkaan, vaan toimintapaikkoja, kuten esiapupisteeksi nimetty parkkipaikka, joissa oli solmittuja roskapusseja, täynnä talousjätettä, tai vaatetta. Hieman kuten sana "Kilimanjaro", joka jostakin jäi soimaan korvaan sanoina "tapa nälkäsi".
Yksi symboli valtatiellä oli kolme sisäkkäistä rengasta samanlaisessa kilvessä, kuin muutkin tekstit tienvarsilla. Koko paikan rakenne muistutti isoa ympyrää, jota reunisti valtatie, tiet viitoituksineen eivät johtaneet juuri mihinkään ja aina samoihin paikkoihin saman nimisten paikkojen kautta. Kerran kysyin poliisilta, mistä löytyy lähin vuori, poliisi viittasi kädellä ja sanoi "100km tuohon suuntaan", kun kysyin mistä löytyy lähin järvi, poliisi viittasi kädellä samaan suuntaan ja sanoin "100km tuohon suuntaan", koko paikka tuntui pyörivän samalla logiigalla.
Myöhemmin joku selitti, että kyseessä on metropoli, ei kaupunki, toinen selitti, että ajoneuvot ovat kaikkien yhteisiä ja näyttikin välillä, että samalla ajoneuvolla oli useampi käyttäjä, liftaaminen ei tulla alueella onnistunut ollenkaan.
Kerran yhdellä huoltoasemalla syntyi kiivas keskustelu poliisien ja jonkilaisen johtohenkilön välillä, mitä tulisi tehdä. Henkilö oli kiivas ja näytti käsimerkein muutamaan kertaan, että kurkku poikki, kun poliisit seisoivat paikallaan ja odottivat, tutkien passia.
Ihmisten käytös oli ihmisen käytöksestä poikkeavaa.
Kotipuolessa, kun kerran astuin oven eteen aukaisi lukossa oleva ovi tarvitsematta koskea oveen, mikä voimain näytös lieni. Moni puhui tuossa paikassa suomea, tai tuntui puhuvan yllättävän montaa kieltä.
Luulin meneväni italiaan, paska mikään Italia ollut. Joku totesi, jossakin vaiheessa, että passi on nyt mitätöity, en ole tutkinut asiaa, ei ainakaan ainuttakaan leimaa tullut passiin ja tulomatkalla porukka näytti marssivan lentokoneeseen ilman, että lentolipuista revittiin tarkistusosaa pois, kun itse menin koneeseen, eivät myöskään repineet tarkistuosaa lipusta, istuuduttuani paikalleni, tuli henkilökunta kohta repäsemään tarkistusosan pois. Välilaskun terminaalissa viereen istui pari miestä ja sanoi, että elinaikaa on kolmeviikkoa.
Tälläinen on maailma, missä elätte. Myöhemmin lueskeltua on ilmennyt, että hallitukset todellakin ovat salailleet tälläisiä asioita ja ihmismieliltä muutenkin salailtua.
Lienee turha sanoa, että tarina on tosi. Ilmeisesti näillä on materiaalia hallussa, mitä voivat käyttää vastaan, koska useampaan otteeseen on videokamerat pyörineet eripaikoissa osoittaen itseäni, kerran osoiteltiin aseella sanomalehden välistä.
Lähes sydän petti tuon jälkeen, ilmeisesti ei tärkeätä, kunhan toisen saa hengiltä tuolla tavalla. Tuollaiset lahkot ovat käsittämättömän typeriä toiminnassaa, olisiko jotakin Paavin tekeleitä, ainakin samassa valtiossa, tosin en ole Kirjaakaan lukenut.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Tili vilastua, mitä "Kilimanjaro" voisi tarkoittaa ja löysin "Manjaro is truly an African eating", "Manjaro Bar & Kitchen", "le bon manjaro", ensimmäinen kerta, kun tuli mieleen vilasta sanalle vastinetta, suomennosta.
kerran syöt kärpässientä, niin tiedä oikea annostus. Se on vain muutama gramma, ei koko helvetin sieni!
on uskomaton, näkee, että tämä ei ole kopiota kenenkään muut kirjoituksesta. Mikset muuten tässä käytä isoja ja pieniä kirjaimia lomittain, niinkuin yleensä teet? Liittykö se jotenkin tekstin kulloiseenkin sanomaan?
Vaudilla muistista ilman korostuksia.
ovat korostuksia. Vastaa vielä alimpaan viestiin.
Ei ihan, koska ovat hetkellinen ajatus kirjoitettaessa, mahdolliSIMMAN (UISKENTELI VEESSÄ) täysi sisältö, koska Isot kirjaimet voivat viitata KorosTUKSEEN (väliltä VÄKIVALTA TUKISTUS - AJATUKSEN VOIMA), Isot kirjaimet voivat viitata äänteeseen, taajuuteen, rytmitykseen, huomioon, yllätyksellisyyteen, sisältöön ja kaikki mielikuvan kautta, joka kertoo, miten ihminen ymmärtää asian mielikuviensa kautta, huomaako, ymmärtääkö ollenkaan.
Sanat ovat valmiiksi ohjelmoitu kieli syntyville itsestään selvyyksille. Kuitenkin täysin riittämätön kieli tajunnalle ja tietoisuudelle, eli ei pysy hereillä ja altistus tietoisuudelle.
nimimerkki oppi yht`äkkiä kirjoittamaan Suomea???
jakomielitautinen!?
Aivotoimintani on niin paljon turmeltua.
yksilö, kirjoituksesi voisi olla aihe psykologian pro graduuni. Kerro hiukan taustastasi: oppiarvo, ikä, sukupuoli, harrastukset, kauanko olet palstalle kirjoitellut jne.
oppiARVO, IKÄ, sukuPUOLI, harrasTUKSET, kauanko olet palstalle kirjoiTELLUT.
please
TARkemMIN
hullu!
tarkEMMIN.
HUORA.
sekakäyttäjästä.
emmit
? Onko vesi ja leipä jo sekakäyttöä.
Vielä jalat kantaa.
vankilassa!
En vaan saarROKSISSA.
Oli ilo lukea.
Tuosta ihmisten kyselystä, ei sinun tarvitse paljastaa kuka olet ellet halua. Harkitse ja tee oma päätöksesi ihan rauhassa.
kaksoispersoona jakautuma sinun ja kyseisen nimimerkin välillä. Niin samanlaisesti ajattelette sekavia, ei tunnu oikein mitään järkevää logiikkaa olevan teidän kirjoituksissa. Ehkä olotila on perin huolestuttava molempien kohdalla, mitä olisi tehtävissä.
"ei tunnu (oikein mitään) järkevää logiikkaa"
Olisiko niin, ettei ajattele, kuin järkeilyn kautta, onko tuolloin järkevää lukea juuri tunnistamattomista lentävistä esineistä, kun voisi lukea tunnistetuista lentävistä esineistä, turvallisEMMIN TUNTEIN, kuten looginen tunne, että itsensä kannalta turvallisempaa asettaa sanat toisia vastaan, eihän kirjoittamasi tuolloin ole edes tarinasi ja toisten tarinat kuin aasin siltojasi, eivätkä edes siltoja. Myös, ettei tunne oikein mitään, voisi johtua logiikkaasta, tai johtaa logiikKALLE.
SaLAISIA asekokeiLUJA? Kirjoittanut: Sisilian kännykkäpalot
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000001147&posting=22000000030255435
Nyt tuli mieleen, yksi juttu, josta en vielä ole maininnut.
Tuolla ollessani, uhattiin polttaa elävältä. Muistuttaa kirkon toimintaa keskiajalta, jolloin noitia poiltettiin roviolla.
Joten minkäs olette tehneet ja mitä vieläkin tuette.
Jos todella koet nuo asiat miten ne tässä ilmaiset huolestuttaa minua kaksi asiaa. Se että jokin trauma, PELKO tai jokin muu asia esim uskonnoissa kuvatuista riivaja hengistä sotkee todellisuuden ja TODELLISUUDEN rajaa niin että kumpikaan enää ei ole kumpaakaan. Toisen asian voi nähdä tuosta ensimmäisestä.
Luin lähinnä tuon reissu juttusi mutta kiinnostaisi tietää mitä koet ärkipäivässäsi. Lähimmäistesi keskellä? Juttuhan kuulosti äkkiseltään aivan hullulta mutta sitä minä en sano että näin et olisi kokenut.
Muutama taisi viitata teidän olevan jakomielitautinen. jakautuneita persoonia? En sitten tiedä voisi kuulostaa siltäkin vaan mistä sitä taas tietää kun ei tiedä että ei tiedä. Yhtälailla minä kuin varmaan et sinäkään.
Tälläinen suomalainen elokuva kuin KALTEVA TORNI kannattaisi katsoa!!
Minusta tässä kohtaan ikään kuin palaset loksahtelesivat paikoilleen mutta sitä taas en voi tietää.
Saatathan kirjoitella huviksesi tosissaan tai tosissaan huvikseen. Jos ei muuta.
Voisinpa tehdä teistä vaikka lehti miehenkin tai vaikkapa tutkian. Tai lehtimiehen joka tutkii tutkiaa.
Osa tekstistä ei ole teille ja osa on. Ja kuulosta varmaan siltä että ikään kuin ruokkisin ajatuksia siis jos ne on tosia edes sinulle. Mutta niin en halua tehdä vaan päästä polulle josta kumpikin saisi joitan kotiin vietäväksi.
(vaikka tässä ehkä muitten/teidän silmissä saattaisin näyttää miltä ikinä muitten/teidän silmissä voin näyttääkään niin vilpittömin mielin halu auttaa vain ajatukseni on)
"Jos todella koet nuo asiat miten ne tässä ilmaiset huolestuttaa minua kaksi asiaa. Se että jokin trauma, PELKO tai jokin muu asia esim uskonnoissa kuvatuista riivaja hengistä sotkee todellisuuden ja TODELLISUUDEN rajaa niin että kumpikaan enää ei ole kumpaakaan. Toisen asian voi nähdä tuosta ensimmäisestä."
Tunnen todellisuuden, olen elänyt todellisuudessa 35 vuotta. Olen ollut harhautettuna ennenkin, hyväuskoinen kun olen ja hyvään uskon. Kerran tempaistiin kassi kädestäni ilman, että huomasin ja löysin kassin roskiksesta.
PELKO on itse luotua altistuksesta, nuon ihmistä ohjataan valtiollisiltakin tahoilta. Muutenhan ihmiset kykenisivät nousemaan seisaalleen puhuessaankin.
TODELLISUUS on monta ulottuvuutta päällekkäin, esimerkiksi maanpäälliset henget, demonit, ovat kerrosten välissä, siksi näkyvä hentoina. Materiaali on kerrostuneisuutta, materiaalin muisti on electromagneettinen. Vaikuttamalla electromagneettiseen tasoon, vaikutetaan ihmiseen päästä varpaisiin, materiaalin koostumukseenkin.
Pyörteellisyys ja kudosmaisuus.
TOSIasia on että myös tämänpäivän teknologialla kyetään luomaan samanlaista harhaa ihmisille, kuin on demonien tilan ilmentymä, jolloin ihminen on kuin apinahäkissä, jolle annetaan kuorittu banaani aina välillä että pysyy järjissään, jolloin ihminen ei opi kuorimaan banaania.
"Luin lähinnä tuon reissu juttusi mutta kiinnostaisi tietää mitä koet ärkipäivässäsi. Lähimmäistesi keskellä? Juttuhan kuulosti äkkiseltään aivan hullulta mutta sitä minä en sano että näin et olisi kokenut."
Aluksi hyjeksintää, jonka lähteeksi olen määritellyt kokemusteni mukaan demonitasojen koston.
Asia paheni heti, kun kerroin, tai oikeastaan kääntyi suoraan itseäni vastaan, siten etteivät demonit enään ilmaisseet itseään toisten kautta epäsuorasti, vaan suoraan kävivät päälle ja syyttelemään.
Kerrottuani jonkinajan kuluttua asiasta, kenenkään mielestä juttu ei kuulostanut hullulta, eikä hyljeksintää ollut enempää kuin mitä itse itseäni hyljeksin tai olisin hyljeksinyt koska olin vain yliväsynyt aiheutetusta rasituksesta. Olen nähnyt ennekin asioiden todellisen puolen ihmisen ymmärryksen ulottumissa ja ollut jopa tulkkina ihmiselle huomaattomien asioiden välillä. Yksi on tunnistaa ihmisen koostumus ja rakenne, johon koko elämä on. Tuon takia mikään mitä kerron ei ole herättänyt hyljeksintää.
"Muutama taisi viitata teidän olevan jakomielitautinen. jakautuneita persoonia? En sitten tiedä voisi kuulostaa siltäkin vaan mistä sitä taas tietää kun ei tiedä että ei tiedä. Yhtälailla minä kuin varmaan et sinäkään.
Tälläinen suomalainen elokuva kuin KALTEVA TORNI kannattaisi katsoa!!"
Tarina tulee lukea niin kuin on kirjoitettu, koska tarina on tosi. Ihmiselle tuollaisia asioita ei kerrota, koska ei ole kertojiakaan, eihän ihminen usko vaikka kokisi. Muisti vain haalistaa kokemukset ja ihminen haluaa takaisin arkeen, tai pillerilääkityksen. Yksi asia on ettei ihmistä tuollaisesta paikasta pois päästetä, tapasin matkalla monia ja kaikki mitä sanoivat olivat 1:1 kerrotun kanssa.
Ihmisen pitäisi ymmärtää, että kun käsitellään keinoin, on pakotettu yhteen ja toiseen tilanteeseen suorin uhkauksin, niin kyse ei ole enään edes manipuloinnista ja epäsuorista asioista, jotka voisi tulkita, vaan kaikki tapahtuu paikanpäällä, ilman että kuvittelee, tai on edes mahdollisuutta ajatella asiaa toisin. Todellistakin todellisempaa, ilman että kuvitella voi.
Ihminen ei ole kokenut mitään järkyttävämpää, kuin läheisensä menettämisen, tai sohvalta nousemisen. On järkyttävää, kuinka kuitenkin ihminen pakottaa itsensä porkkanalla toivossa ja vielä on tietävinään vaihtoehtoisen tarinan toisen kokemille tarinoille. Voin sanoa äänneenkin, että mikäli kuulet kuinka portaita kuljetaan ylös ja alas vaikket liikettä näe, niin et kuule harhoja, et vain näe. Tosin auttaa myös sanomaan koska olen nähnyt, kuullut ja todennut, joka on koettu, olen nimittäin lihaa ja verta.
Kaipaat vain vaihtoehtoista selitystä, kun et ole itsestäsikään varma.
"Minusta tässä kohtaan ikään kuin palaset loksahtelesivat paikoilleen mutta sitä taas en voi tietää."
Juuri paikalleen loksahtaneet palat paljon ennen kuin palat todella ovat loksahtaneet paikoilleen ovat sairauksien luojia. Ei viina, lääkkeet, terapiat, toiseen nojaaminen, jne auta tuollaisessa tapauksessa ja vain yhteisöllisyys pääse nauttimaan samaistuneesta yksilöstä.
Jakautuneita persoonia ei ole, ellei anna lupaa jakautua. AINA VOI SANOA EI.
"Saatathan kirjoitella huviksesi tosissaan tai tosissaan huvikseen. Jos ei muuta."
Ei vaan löytöjä jälkikäteen. Mikäli palat on jo määrännyt loksahtavaksi kohdalleen lääkkein, tai muilla keinoin, ei ole löytöjä jälkikäteenkään.
Kieli on väline, ei ohjelmoija, mikäli annat kielen ohjelmoida, olet antanut luvan ohjelmoijalle. Kieltä voi käyttää välineenä antamatta kielen ohjelmoida ja antamatta ohjelmoijalle lupaa ohjelmointiin. Kun et tunne ohjelmoijaa, ei ole syytä antaa lupaa valmiiseen ohjelmointiin. Lisäksi kielen nykytila on yhteisöllisyyden saaste, jolle ainut todellisuus mitä kukaan koskaan omistaa, eli alkuperäinen tietoisuus on äärimmäisen altis. Kukaan ei omista toisenlaista, eikä toista.
"Voisinpa tehdä teistä vaikka lehti miehenkin tai vaikkapa tutkian. Tai lehtimiehen joka tutkii tutkiaa."
Tuolloinhan tunnistat jo itsessäs mainitsemasia asiat.
"Osa tekstistä ei ole teille ja osa on. Ja kuulosta varmaan siltä että ikään kuin ruokkisin ajatuksia siis jos ne on tosia edes sinulle. Mutta niin en halua tehdä vaan päästä polulle josta kumpikin saisi joitan kotiin vietäväksi."
Tosiasia ettei kukaan ole kertomaan samaa tarinaa koettuna, koska tarina on yritetty pitää salaisuutena, tosiasia että kerrottu avaa monta salaisuutta, siis tosiasia.
Koetun valheellisuus ei ole avaamaan ainuttakaan löytöä jälkikäteen, tai avaamaan oikeasti kenenkään toisen suuta samasta asiata. Täytyy muistaa, etten asioista lukenut, tai tiennyt ennen kokemaani ja että ainoastaan koetun todenperäisyys avaa löytöjä jälkikäteen. Moni katkaisee tarinan kesken lääkkein, voimajuomin ja korttitaloin, jolloin tarina jää myös ymmärtämättä ja kokija välitilaan pelkoineen epäilyineen, jolloin tulee toistenkin epäilijä. Tulee VAATIA, että asioista tulee selkeät.
Muussa tapauksessa ei olisi kertojaakaan.
"(vaikka tässä ehkä muitten/teidän silmissä saattaisin näyttää miltä ikinä muitten/teidän silmissä voin näyttääkään niin vilpittömin mielin halu auttaa vain ajatukseni on)"
Ei asiaansa katsota muiden silmin, asia saattaa olla muiden silmissä, kuitenkaan kenenkään ei ole tarkoitus seurata toista ja elää seuraten.
Ajoitukset, joita ihminen kykenee tunnistamaan ja erheelisesti pitämään kohtalona on henkilön omia ominaisuuksia vetäen puoleensa ominaisuuksin.
Tuollainen puoleensa vetäminen ei ole todellista kohtaloa, vaan yhteisöllisyyden harottuneisuutta, jolloin kohtalo tuntuu olevan kohdatessaa sattumalta, tai aavistuksin, eikä ihminen ole huomaamaan eroa todellisuuden ja ajoittuneisuuden välillä ennenkuin lakkaa vetämästä puoleensa ominaisuuksin.
Tuolloin vain sanoo asia, kuin kokenut ja todennut.
Lopulta toteaa eron ajoitteellisuuden ja todellisuuden välillä, koska ajoitteellisuus on vain väistöliikkeitä, eikä väistöliikkeet todellisuudessa vie minnekkään, vaikka kuinka herkistäisi, eikä todellisuutta ole puoleensa vetäminen, vaan vaikuttamattomuus, vaikuttaen vain tarvitun määrän, jolloin ajoittuneisuus katoaa.
on pitkä teksti ja ei oikein osannat kaikkeen olla samaa mieltäkään taikka edes ymmärtää oliko tai onko ne oleellisia :)Tarkkailemmeko siis toisiamme turhaan :)Olisipa kiva päästä kasvotusten juttelemaan että ei tarvitsisi oletella asioita. Ei varmaan tarvisi edes jutella :)
Olet fiksu ja sanavalmis ihminen.
Motiivit on ihmisillä usein monenlaiset jopa samassa sanassa. Siksi tahdonki tulla ymmärretyksi niin kuin sydämmeni asian ymmärtää = sanat ei riitä kertomaan.
luin muuten muitakin juttujasi ja joukosta löytyi kyllä ihan mielenkiintosia ja toisaalta tuttujakin juttuja.
Hassua että teet niin kuin ajattet. Olet mitä ajattelet. Niin kuin kaikki meistä.
Mitäpä voisin sanoa jottei peilattasi pimeyteen.
Kirjottelin tähän sikisokin mitä nyt tekstisi jälkeen mieleen pullahti :)Yleisen nagetiivisyyden haluaisin kytkea keskusteluista pois. Ja loppujen lopuksi tuo loputon arviointi :) Äh tämä kirjoittelu ei ole minun juttuni tuntuu ihan selittelyltä tai siltä että täytyisi selittää :) onneksi luen kumminkin sujuvasti :D:D:D
Hassua että teet niin kuin ajattet. Olet mitä ajattelet. Niin kuin kaikki meistä.
Mielikuvien kautta todellisuuden tunnustelu aistittavaksi. Aistien kehittäminen.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000218&posting=22000000030501701