Asumme maalla ja meillä on yksi vajaan vuoden ikäinen, juuri leikattu
uroskissa sekä 9 kk vanha viikko sitten leikattu uros. Vanhempi tuli
taloon viime elokuussa ja pienempi marraskuussa. Kissat sopeutuivat
silloin toisiinsa hyvin lukuunottamatta sitä, että ensimmäisestä kissasta
tuli kerta heitolla "aikuinen", kun pikkukissa tuli taloon. Vielä huhtikuussa
kisut köllöttelivät vierekkäin sohvalla, kunnes vanhempi alkoi kollina
mourotella, hankailla itseään, pissailla ja hyppiä pienemmän selkään.
Yhtenä iltana se otti pihalla yhteen kolmannen uroksen kanssa ja on sen
jälkeen käyttäytynyt aggressiivisesti nuorempaa kohtaan. Leikkautin
tämän terroristin heti, mutta se ei auttanut: pissailu kyllä loppui mutta
aggressiivisuus ja levottomuus jäivät.
Ajattelin ensin leikauttaa nuoremman kissan myöhemmin, mutta
tulenaran tilanteen takia käytin sen jo nyt eläinlääkärillä. Kissat ovat
olleet koko ajan eri huoneissa/toinen sisällä ja toinen ulkona, ja nyt olisi
sopeuttamisen aika. Ajattelimme kokeilla toiselle reviirille viemistä -
ainakin kummatkin ovat automatkasta niin pökerryksissä, etteivät tajua
varmaan toisiaan tuntiin. Välillä tuntuu, että vanhempi kisu olisi valmis
hieromaan sovintoa, mutta pienemmällä on niin pahat muistot, että se
aloittaa sähinän ja murinan heti, kun näkee kaverinsa. Kaveri taas
muuttuu heti aggressiiviseksi, kun se vaistoaa toisen pelon.
Sattuuko jollakulla olemaan vielä hyviä vinkkejä tähän saumaan, ennen
kuin aloitamme totuttamisen. En missään nimessä luopuisi
kummastakaan katista, mutta totuus on, että kotona eletään ihmisten, ei
kissojen ehdoilla. Olen valmis yrittämään, mutta järki on oltava pelissä
mukana.
Kiitti kaikille vastaajille.
uroskissa sekä 9 kk vanha viikko sitten leikattu uros. Vanhempi tuli
taloon viime elokuussa ja pienempi marraskuussa. Kissat sopeutuivat
silloin toisiinsa hyvin lukuunottamatta sitä, että ensimmäisestä kissasta
tuli kerta heitolla "aikuinen", kun pikkukissa tuli taloon. Vielä huhtikuussa
kisut köllöttelivät vierekkäin sohvalla, kunnes vanhempi alkoi kollina
mourotella, hankailla itseään, pissailla ja hyppiä pienemmän selkään.
Yhtenä iltana se otti pihalla yhteen kolmannen uroksen kanssa ja on sen
jälkeen käyttäytynyt aggressiivisesti nuorempaa kohtaan. Leikkautin
tämän terroristin heti, mutta se ei auttanut: pissailu kyllä loppui mutta
aggressiivisuus ja levottomuus jäivät.
Ajattelin ensin leikauttaa nuoremman kissan myöhemmin, mutta
tulenaran tilanteen takia käytin sen jo nyt eläinlääkärillä. Kissat ovat
olleet koko ajan eri huoneissa/toinen sisällä ja toinen ulkona, ja nyt olisi
sopeuttamisen aika. Ajattelimme kokeilla toiselle reviirille viemistä -
ainakin kummatkin ovat automatkasta niin pökerryksissä, etteivät tajua
varmaan toisiaan tuntiin. Välillä tuntuu, että vanhempi kisu olisi valmis
hieromaan sovintoa, mutta pienemmällä on niin pahat muistot, että se
aloittaa sähinän ja murinan heti, kun näkee kaverinsa. Kaveri taas
muuttuu heti aggressiiviseksi, kun se vaistoaa toisen pelon.
Sattuuko jollakulla olemaan vielä hyviä vinkkejä tähän saumaan, ennen
kuin aloitamme totuttamisen. En missään nimessä luopuisi
kummastakaan katista, mutta totuus on, että kotona eletään ihmisten, ei
kissojen ehdoilla. Olen valmis yrittämään, mutta järki on oltava pelissä
mukana.
Kiitti kaikille vastaajille.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kissa suuntaa tuota vierasta urosta kohtaan tuntemansa aggression ja tunteen reviirilleen tunkeutujasta toiseen kissaasi, kun ei pääse vieraaseen kiinni. Paras keino estää tämä on pitää kissat sisällä, niin ettei tappeluita syntyisi, tai sitten yrittää pitää vieraat kissat poissa omiesi reviiriltä (melko mahdotonta).
Pidä kissat erillään (niin kuin olet jo tehnyt) ja aloita vaihtamalla tuoksuja; eli hiero kissoja vaikka pyyhkeellä erityisesti naaman alueelta, sitten heitä toisen pyyhe toiselle ja päinvastoin. Älä anna vielä kissojen nähdä toisiaan. Sitten voit vaihtaa kissojen huoneita, niin etteivät ne vieläkään näe toisiaan. Myöhemmin voit vilauttaa niitä toisilleen oven raosta herkkuja tarjoten. Sitten tapaaminen samassa tilassa, herkuilla tai leikittäen, niin etteivät hyökkää. Tuossa pähkinänkuoressa, vauhti riippuu kissoista. Jos esiintyy aggressiivisuutta, pitää hidastaa tahtia, parempi olisi, jos kissoilla olisi toistensa aikana niin paljon muita (positiivisia) häiriötekijöitä, etteivät ehdi edes ajatella hyökkäämistä. Tapaamiset ensin lyhyitä, sitten voi pidentää, jos ovat rauhallisia.
Tämä esittelytapa toimii hyvin, jos taloon tulee uusi kissa, silloin se hoidetaan pitemmän kaavan mukaan, tässä tilanteessa "uudelleen esittely" voi hoitua päivässä, parissa, mutta AINA kissojen vauhtia noudattaen.