Perintöverouudistus voimaan 1.1.2008

..mutta ainakin tuon HE:n mukaan nim. nix nax puhui ihan asiaa, eli kolmas veroluokka on poistumassa.
http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2007/20070058

Kumma juttu todella. Liekö sitten Hesarin linjan mukaista? Aikanaan nimittäin tarjosin HS:n mielipidesivulle aiheesta laatimiani kirjoituksia, joissa tuon silloin voimassa olleen lain mielestäni pahimman epäkohdan toin esiin. Ensimmäisen HS julkaisi, muita ei, siitä huolimatta, että päätoimittaja Janne Virkkuselle tähdensin epäkohdan esiintuomisen tarvetta tuossa aktuellissa tilanteessa. - Keskimmäisen mainituista kirjoituksistani oheistan palstan lukijoille tämän kommenttini lopuksi.

Olen lähettänyt HS:n tämän päiväisestä uutisesta palutteen sen laatijalle Pekka Vuoristolle; se on tässä:

- - - - - - - - - - -
Toimittaja Pekka Vuoristo
Helsingin Sanomat


Tämän päivän HS:iin laatimassanne uutisessa "Eduskunta kevensi perintöveroa" on varsin oleellinen puute. Selostatte lakiesityksen eduskuntakäsittelyä, mutta ette mainitse halaistua sanaa kolmannesta perintöveroluokasta. Eikö kolmas veroluokka siis poistunutkaan perintö- ja lahjaverolaista, vaikka sen poistaminen sisältyi hallituksen esitykseen, ja oli valtiovarainvaliokunnassakin hyväksytty???

Seuraavassa ote eduskunnan nettisivuilta:

"PÄÄTÖKSET

EDUSKUNNAN VIIKKO 43
23.10. – 26.10.2007
Toimittanut eduskuntatiedotus

VALIOKUNNISSA VALMISTUNEET MIETINNÖT

Hallituksen esitys laiksi perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta (VaVM 11/2007 vp - HE 58/2007 vp)
Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolakia muutettavaksi. Perintöverotusta kevennettäisiin. Verotettavan perintöosuuden alaraja korotettaisiin 3 400 eurosta 20 000 euroon. Asteikon rakennetta muutettaisiin lisäksi siten, että vero olisi 10 prosenttia perintöosuuden 20 000 euroa ylittävältä osalta, 13 prosenttia 40 000 euron ylittävältä osalta ja 16 prosenttia 60 000 euroa ylittävältä osalta.

Perintöverotuksessa tehtävä puolisovähennys ehdotetaan korotettavaksi 6 800 eurosta 60 000 eu-roon ja alaikäisyysvähennys 3 400 eurosta 40 000 euroon. Alaikäisyysvähennyksen soveltamisalaa rajoitettaisiin siten, että vähennykseen olisi oikeutettu vain sellainen perinnönjättäjän rintaperillinen, jolla lähinnä on oikeus periä perinnönjättäjä.

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi erillinen lahjaveroasteikko. Pienimmän verotettavan lahjan määrää korotettaisiin 3 400 eurosta 4 000 euroon kuluttajahintaindeksin muutosta vastaavasti.

Kolmas veroluokka ehdotetaan poistettavaksi sekä perintöverotuksessa että lahjaverotuksessa siten, että kolmanteen veroluokkaan nyt kuuluvien etäisten sukulaisten ja vieraiden saamasta perinnöstä tai lahjasta menevän veron määrä olisi ensimmäisen veroluokan mukainen vero kaksinkertaisena. Lisäksi laajennettaisiin ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvien henkilöiden piiriä perinnönjättäjän puolison lapsen rintaperillisten, suoraan ylenevää polvea olevien perillisten sekä ottolapsisuhteessa olevien osalta.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Esitys liittyy valtion vuoden 2008 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Valtiovarainvaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksen jälkeen (Valiokuntaneuvos Maarit Pekkanen, 432 2055)
Mietintöön sisältyy vastalauseita"

Ja ote edellä mainitusta valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä (VaVM 11/2007):

"Veroluokitukseen ehdotettuja muutoksia voidaan puoltaa yleisillä kohtuusyillä. Kolmas veroluokka on koettu pitkään turhan ankaraksi ja yleisiä elämäntilanteita huonosti huomioon ottavaksi. Tältä osin ehdotettu muutos on varsin perusteltu."

Perintöverouudistuksesta kirjoittamanne uutinen on puutteellinen, poistuipa kolmas veroluokka tai ei; toki näin oleellisesta muutoksesta hallituksen esitykseen olisi tullut uutisoida, jos sellainen muutos eduskuntakäsittelyssä olisi tehty.

Vielä oleellisempi uutisenne puute on, jos - kuten oletan - kolmas veroluokka laista sittenkin poistettiin. Lakimuutoksen merkitys tältä osin ei nimittäin ole vähäinen: se koskee muiden perittävälle "vieraiden" perinnönsaajien ohella ns. avoleskeä siinä tapauksessa, että tällä ja perittävällä ei ole yhteistä lasta. Tällaisen avolesken perintöverotus siis uudistuksen myötä - jos se lakiin sisältyy - kevenee kolmanneksella (48 % --> 32 %). Kun avoliittojen osuus viisi vuotta sitten (2002) oli n. 20 prosenttia perheistä, muutos vaikuttaa suuren kansanosan verotukseen.

Kolmannen perintöveroluokan kohtuuttomuudesta olen laatinut kolme kirjoitusta, jotka olen, sen jälkeen kun sen poistamista ei sisällytetty hallitusohjelmaan, toimittanut keskeisille päättäjille niin valtioneuvostossa, eduskunnassa kuin oikeus- ja valtiovarainministeriöissä. Ehkä osin oman panoksenikin ansiota on, että poistaminen lopulta elokuun budjettiriihessä lisättiin hallituksen antamaan esitykseen. - Liitteenä yksi mainituista kirjoituksistani (jota HS aikanaan ei julkaissut mielipidesivuillaan).

Ehkäpä Teidän olisi syytä täydentää uutistanne, jos arveluni sen puutteellisuudesta osuu oikeaan.

Ystävällisin terveisin

(nix nax)

LIITE
"Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan"
- - - - - - - - - - - - -

Ja tässä tuo kirjoitus, jonka keskeiset päättäjät ovat saaneet:
- - - - - - - - - - - - -

20.5.2007
”Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään” (Olaus Petrin tuomarinohjeiden 9. ohje)

Onko oikein ja kohtuullista, että "avoleski" maksaa "avioleskeen" verrattuna perintöveroa jopa seitsenkertaisesti?

TV1:n A-studiossa 16.5. kansanedustaja Jari Koskinen päivitteli ”hirveää älämölöä”, joka hänen mukaansa on noussut hallitusohjelmassa sovitusta perintöverouudistuksesta. Hän totesi yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoksia edellisellä hallituskaudella helpotetun 60 prosentin veronalennuksella ilman minkäänlaista kohua; nyt kun oli kysymys ”vain” lopun 40 prosentin alasajosta, seurauksena oli siis tämä ”hirveä älämölö”.

Perintöverouudistus on alkuvalmistelun jälkeen ollut hallituksen käsittelyssä viikon 21 aikana. Hallituksen sisäpiiristä saamani tiedon mukaan uudistushanke on hallitukseen tullut ja sieltä eteen päin lähtenyt hallitusohjelmassa alun perin sovitun mukaisena. Avolesken kannalta tämä merkitsee - ellei ihmeitä tapahdu - alussa mainitun verorasituksen jatkumista hamaan tulevaisuuteen.

Edellisessä perintöverokeskustelussa TV1:n A-talk-ohjelmassa 3.5. oli todettu, että tuon jo aiemmin toteutetun veronkevennyksen ansiosta vero 100.000 euron perinnöstä yritystoiminnan jatkajalle on vain noin kuusi prosenttia. Tämäkin huojennettu vero siis on hallitusohjelmassa sovittu työllisyysperusteella kokonaan poistettavaksi. Työllisyyteen nykyisen veron poistamisella ei A-talk-ohjelmassa kuullun professori Heikki Niskakankaan mukaan kuitenkaan olisi mitään vaikutusta, se kun tulee maksetuksi normaalisti jo yhden vuoden osinkotulolla.

Parempi käsitys puheena olevan veronpoistovaatimuksen oikeudenmukaisuudesta mainituissa keskusteluohjelmissa olisi saatu, jos se olisi suhteutettu perittävän avopuolison tai vastaavan tavallisen suomalaisen perinnönsaajan maksettavaksi tulevaan perintöveroon. Tällainen perinnön/testamentinsaaja, jolla ei ole yhteistä lasta perittävän kanssa, maksaa kolmannessa perintöveroluokassa esimerkiksi 200.000 euron arvoisesta asunnosta perintöveroa n. 45 prosenttia (neljäkymmentäviisi %). Miljoonaperinnönkin saajalta siis perintövero olisi 0 prosenttia (nolla %), mikäli hallitusohjelman uudistusehdotus puheena olevalta osin toteutetaan.

Mutta kuinka perusteltuja ylipäätään ovat vaatimukset nimenomaan leskien ja rintaperillisten verohelpotuksista? A-talk-ohjelmassa kansanedustaja Matti Ahde yhtyi siihen poliitikkokuoroon, joka kyllä soisi perintöverohelpotuksia leskille ja rintaperillisille, mutta epäisi ne muilta.

On varmasti helppo puhua tunnekylläisesti leskien ja rintaperillisten puolesta. Kukapa nyt puolison tai vanhemman menettäneitä kohtaan ei myötätuntoa kokisi. Ovatko näiden perinnönsaajatahojen asiat kuitenkaan niin huonolla tolalla kuin perintöveroa koskevissa kannanotoissa on annettu ymmärtää? Mielestäni eivät ole.

Perintöveroluokkia on kolme; toisessa perusvero on kaksinkertainen ja kolmannessa kolminkertainen. Leski ja rintaperilliset kuuluvat ensimmäiseen veroluokkaan. Esimerkiksi lapsettoman avoparin ”leski” kuuluu kolmanteen veroluokkaan. Tehdäänpä vertailu.

Lapsettoman perinnönjättäjä-puolison omaisuus käsittää 200.000 euron arvoisen asunnon. Leskellä ei ole omaa omaisuutta.

Avioleski saa puolisoltaan avio-oikeuden nojalla verottomana tasinkona 100.000 euroa. Loput 100.000 euroa hän saa perintönä, mistä, puolisovähennyksen 6.800 euroa huomioon ottaen, maksaa perintöveroa 12.647 euroa. Veroprosentti on 6,3 (6,3/100 x 200.000 = 12.647).

Avoleski maksaa saman suuruisesta 200.000 euron testamenttisaannosta perintöveroa 89.205 euroa. Veroprosentti on 44,6.

Jos em. esimerkissä perinnönjättäjällä on kaksi alaikäistä lasta ja lesken ikä on 50 vuotta, perintöverotus tapahtuu seuraavasti:

Leski saa tasinkona verotta 100.000 euroa. Lapset saavat kumpainenkin perintönä 50.000 euroa. Perintöä rasittaa leskelle kuuluva asunnon elinaikainen hallintaoikeus, mikä otetaan verotuksessa huomioon 27.500 euron suuruisena vähennyksenä (11 x 5/100 x 50.000 = 27.500). Lisäksi lapset saavat alaikäisyysvähennyksen 3.400 euroa. Verotettavaksi perinnöksi jää 50.000 euron asemesta 19.100 euroa, mistä perintövero lasta kohden on 1.718 euroa. Kaikkiaan perintöveroa tulee lesken ja lasten maksettavaksi 3.436 euroa. Veroprosentti on 1,7 (1,7/100 x 200.000 = 3.436).

Lapsettoman avio/avoliiton vertailussa avoleski siis esimerkkitapauksessa maksaa perintöveroa SEITSENKERTAISESTI avioleskeen verrattuna. Jos avioliitossa olleen perinnönjättäjän oikeudenomistajina 50-vuotiaan lesken ohella on kaksi alaikäistä lasta, avolesken maksettavaksi tuleva perintövero näiden oikeudenomistajien yhteenlaskettuun veroon nähden on 26-kertainen.

Jos ”perittävän läheisyys on hyvä peruste perintöveron ankaruudelle” ja jos ”suhteen rekisteröiminen kuvaa varsin hyvin suhteen läheisyyttä”, kuten kansanedustaja Kimmo Sasi kolmannen veroluokan ankaruutta jonkin aikaa sitten perusteli, niin onko sittenkään kohtuullista, että rekisteröimättömyydestä rangaistaan (avioliittolain säännöksetkin huomioon ottaen) seitsenkertaisella perintöverolla? Minusta ei ole. Verolaki toimii keppinä ihmissuhdeasiassa: ”Papin puheille mars - tai maksa perintövero seitsenkertaisena!” Onko se verolain oikea funktio? Minusta ei ole.

”Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään”, kuuluu vuodesta 1734 lähtien lakikirjan alkulehdille painettujen Olaus Petrin tuomarinohjeiden 9. ohje. Jos perintöverouudistus toteutetaan hallitusohjelman mukaisena, puuttumatta kohtuuttoman ankaraan kolmanteen veroluokkaan, samalla kun joidenkin ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvien muutama vuosi sitten kevennettyä verotusta edelleen kevennetään tai se osin kokonaan poistetaan, kysymyksessä on niin suuri epäoikeudenmukaisuus suurta kansanosaa kohtaan, ettei Suomea enää sen jälkeen verotuksen osalta mielestäni voida kutsua oikeusvaltioksi.

Perintö- ja lahjaverolakia uudistettaessa korjattavaa tulisi siis nähdä muuallakin kuin lesken ja rintaperillisten verotuksessa. Jos uudistus tapahtuisi vain puoliso- ja alaikäisyysvähennyksiä korottamalla – mitä Matti Ahde A-talkin keskustelussa esitti -, edellä esiin tuotu eriarvoisuus vain entisestään lisääntyisi.

Rintaperillisten asemaa parantaisi oleellisesti se, että perintövero erääntyisi maksettavaksi vasta sitten, kun perintöä lain tai testamentin nojalla rasittava lesken hallintaoikeus on lakannut.

Verotettavan perinnön alaraja on Suomessa erittäin alhainen; mielestäni sitä tulee korottaa nykyisestä oleellisesti. Hallitusohjelmassa sovittu korotus 3.400 eurosta 20.000 euroon on kuitenkin vain kosmeettinen; keskivertoperillisen lautaselle se tuo vain murusia, kuten A-studiossa esitetyistä laskelmista voitiin todeta. Hallitusohjelman mukaisen uudistuksen todellisia hyötyjiä ovat varakkaiden yrittäjäsukujen perilliset.

Nykyinen perintöverolaki on kohtuuttoman ankara kolmanteen veroluokkaan kuuluvia perinnönsaajia kohtaan – ja kohtuuttomuus vain lisääntyy, jos hallituksen aikoma uudistus sellaisenaan toteutetaan. Kokonaan muista uudistuksista riippumatta lakia mielestäni tulisi oikeudenmukaistaa siten, että nykyisestä veroluokkajaosta ensisijaisesti kokonaan luovutaan, tai ainakin siten, että kolmas perintöveroluokka poistetaan yhdistämällä siihen kuuluvat verovelvolliset toiseen veroluokkaan.

Mutta näin ei todellakaan näytä käyvän; hallituksen mielestä avoleski maksakoon edelleenkin perintöveron avioleskeen verrattuna jopa seitsenkertaisena.

Tällaista on Suomessa kansalaisten tasa-arvoinen kohtelu porvarihallituksen ohjauksessa vuonna 2007. Onko Suomi enää oikeusvaltio? Joutavatko Olaus Petrin tuomarinohjeet roskakoriin?

(nix nax)

Lakiesitys on hyväksytty eduskunnassa valtiovarainvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti eli myös kolmannen veroluokan poistamisen osalta muuttamattomana.

Ote eduskunnan nettisivuilta:

"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta
(Budjettilakiehdotus)
Asian käsittelyvaiheet

Ensimmäinen käsittely
Pvm
25.10.2007
26.10.2007   Käsittely
Keskeytetty
Päättynyt   Istuntopöytäkirja
PTK 71/2007 vp
PTK 72/2007 vp
Äänestykset
1-3
Päätös:
Lakiehdotus hyväksyttiin valiokunnan ehdotuksen mukaisesti."

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/vex4000.sh?${APPL}=veps99&${BASE}=veps99&${THWIDS}=5.26/200535&${TRIPSHOW}=html=vex/vex5000 form=vex5000&${THWURLSAVE}=26/200535&${savehtml}=/thwfakta/vpasia/vex/vex7000.shtml

Minua kummastuttaa Helsingin Sanomien, maan suurimman päivälehden, rooli tässä perintöverouudistuksessa. Oman kokemukseni perusteella en pidä kokonaan pois suljettuna, että eilinen uutisointi ei ollutkaan kommähdys, vaan tarkoituksellinen.

Kuten kerroin, laadin lain pahimpana pitämästäni epäkohdasta kolme laajahkoa kirjoitusta, joita tarjosin Helsingin Sanomille julkaistavaksi mielipidepalstalla. Perintöveroa koskevia mielipidekirjoituksia HS:ssa kyllä oli silloin tällöin julkaistu, mutta enimmältään tasoa "perintövero pois, koska perintöomaisuudesta on jo hankittaessa veroa maksettu".

Lähetekirjeissä niin mielipidesivun toimitukselle kuin loppuvaiheessa vastaavalle päätoimittajalle Janne Virkkuselle tähdensin, että sen kaltaisia kirjoituksia, joilla todella saattaisi olla vaikutusta muutettavan lain sisältöön, ei mielipidesivuilla nähdäkseni ollut julkaistu. Painotin, että omat kirjoitukseni sisälsivät esimerkein havainnollistettuina sen laatuista faktaa, joka saattaisi saada päättäjien päät kääntymään; tällä tarkoitin kohtuuttoman kolmannen veroluokan poistamisen mukaan ottamista hallituksen suunnittelemaan uudistukseen.

Päätoimittaja Virkkuselle esitin, että jos hän (joka vastasi mielipidesivuista) ei katsoisi kirjoitusteni julkaisemista aiheelliseksi, hän voisi tuoda epäkohdan itse esiin pääkirjoituspalstallaan.

Virkkuselta en mitään vastausta saanut; pääkirjoituspalstallakaan asiaa ei käsitelty. Joko siis Virkkunen ei nähnyt kolmanteen veroluokkaan kuuluvien kolminkertaisessa (tai jopa seitsenkertaisessa, kuten kirjoituksessani osoitin) perintöverotuksessa mitään yhteiskunnallista epäkohtaa, tai sitten hän ei katsonut epäkohtaa korjaamisen arvoiseksi.

No, kun hallitus sitten elokuun lopulla budjettiriihessään kuitenkin sisällytti lakiesitykseensä kolmannen veroluokan poistamisen, Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan 1.9. budjettiehdotusta ruotiessaan esitti, että verotuksen keventämisen olisi perintöverotuksen asemesta tullut tapahtua palkkaverotuksessa, jolloin palkkaverotuksen ylin marginaalivero olisi saatu pudotetuksi 50 prosenttiin.

Enpä siis todellakaan ihmettelisi, vaikka Timontin Helsingin Sanomien uutisessa toteama "kummallisuus " olisi tarkoituksellinen - varsinkin, kun uutista toimitukselle eilen postittamastani huomautuksesta huolimatta ei ole tämän päivän lehdessä korjattu.

Näinkö epäluotettava media Helsingin Sanomat siis on? Onneksi Uusi Suomi on nousemassa haudastaan edes nettiversiona.

(Edellinen versio leviää näytön ulkopuolelle. Yritänpä uudelleen - nyt ilman linkkiä.)

Lakiesitys on hyväksytty eduskunnassa valtiovarainvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti eli myös kolmannen veroluokan poistamisen osalta muuttamattomana.

Ote eduskunnan nettisivuilta:

"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta
(Budjettilakiehdotus)
Asian käsittelyvaiheet

Ensimmäinen käsittely
Pvm
25.10.2007
26.10.2007 Käsittely
Keskeytetty
Päättynyt Istuntopöytäkirja
PTK 71/2007 vp
PTK 72/2007 vp
Äänestykset
1-3
Päätös:
Lakiehdotus hyväksyttiin valiokunnan ehdotuksen mukaisesti."

Minua kummastuttaa Helsingin Sanomien, maan suurimman päivälehden, rooli tässä perintöverouudistuksessa. Oman kokemukseni perusteella en pidä kokonaan pois suljettuna, että eilinen uutisointi ei ollutkaan kömmähdys, vaan tarkoituksellinen.

Kuten kerroin, laadin lain pahimpana pitämästäni epäkohdasta kolme laajahkoa kirjoitusta, joita tarjosin Helsingin Sanomille julkaistavaksi mielipidepalstalla. Perintöveroa koskevia mielipidekirjoituksia HS:ssa kyllä oli silloin tällöin julkaistu, mutta enimmältään tasoa "perintövero pois, koska perintöomaisuudesta on jo hankittaessa veroa maksettu".

Lähetekirjeissä niin mielipidesivun toimitukselle kuin loppuvaiheessa vastaavalle päätoimittajalle Janne Virkkuselle tähdensin, että sen kaltaisia kirjoituksia, joilla todella saattaisi olla vaikutusta muutettavan lain sisältöön, ei mielipidesivuilla nähdäkseni ollut julkaistu. Painotin, että omat kirjoitukseni sisälsivät esimerkein havainnollistettuina sen laatuista faktaa, joka saattaisi saada päättäjien päät kääntymään; tällä tarkoitin kohtuuttoman kolmannen veroluokan poistamisen mukaan ottamista hallituksen suunnittelemaan uudistukseen.

Päätoimittaja Virkkuselle esitin, että jos hän (joka vastasi mielipidesivuista) ei katsoisi kirjoitusteni julkaisemista aiheelliseksi, hän voisi tuoda epäkohdan itse esiin pääkirjoituspalstallaan.

Virkkuselta en mitään vastausta saanut; pääkirjoituspalstallakaan asiaa ei käsitelty. Joko siis Virkkunen ei nähnyt kolmanteen veroluokkaan kuuluvien kolminkertaisessa (tai jopa seitsenkertaisessa, kuten kirjoituksessani osoitin) perintöverotuksessa mitään yhteiskunnallista epäkohtaa, tai sitten hän ei katsonut epäkohtaa korjaamisen arvoiseksi.

No, kun hallitus sitten elokuun lopulla budjettiriihessään kuitenkin sisällytti lakiesitykseensä kolmannen veroluokan poistamisen, Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan 1.9. budjettiehdotusta ruotiessaan esitti, että verotuksen keventämisen olisi perintöverotuksen asemesta tullut tapahtua palkkaverotuksessa, jolloin palkkaverotuksen ylin marginaalivero olisi saatu pudotetuksi 50 prosenttiin.

Enpä siis todellakaan ihmettelisi, vaikka Timontin Helsingin Sanomien uutisessa toteama "kummallisuus" olisi tarkoituksellinen - varsinkin, kun uutista toimitukselle eilen postittamastani huomautuksesta huolimatta ei ole tämän päivän lehdessä korjattu.

Näinkö epäluotettava media Helsingin Sanomat siis on? Onneksi Uusi Suomi on nousemassa haudastaan edes nettiversiona.

En tämän aamuisestakaan Helsingin Sanomista ole löytänyt lauantaisen puutteellisen uutisen korjausta. Ilmeisesti kolmannen veroluokan poistuminen on Hesarista niin mitätön uutinen, ettei siitä kannata mitään kansalaisille kertoa. Vai olisikohan jotain muuta taustalla?

Tässä nyt vielä lopullinen varmistus siihen, että muutos on tältäkin osin alun perin kertomani mukainen.

Seuraavassa otteita lain eduskuntakäsittelystä 26.10.2007:

”PTK 72/2007 vp
72. PERJANTAINA 26. LOKAKUUTA 2007 kello 13
Puhetta johti ensimmäinen varapuhemies Seppo Kääriäinen.
- - - - - - - - - - - - -
PÄIVÄJÄRJESTYKSEN ASIAT:
1) Hallituksen esitys laiksi perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta
Ensimmäinen käsittely
Hallituksen esitys HE 58/2007 vp
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 11/2007 vp
Lakialoite LA 10, 71/2007 vp

Ensimmäinen varapuhemies: Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö. Yleiskeskustelu asiasta päättyi eilen pidetyssä täysistunnossa. PTK 71/2

Nyt ryhdytään hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen yksityiskohtaiseen käsittelyyn.
- - - - - - - - - - - - - -
Päätökset
- - - - - - - - - - - - - -
7 b ja 11 § hyväksyttiin mietinnön mukaisina.
- - - - - - - - - - - - -
Täysistunto lopetettiin kello 13.26.
Pöytäkirjan vakuudeksi: ”


”VaVM 11/2007 vp - HE 58/2007 vp
- - - - - - - - - - - - -

”Perintöverotukseen ehdotetut muut muutokset helpottavat nekin useiden perinnönsaajien asemaa. Näitä ovat ennen kaikkea nykyisen kolmannen veroluokan - ja sen myötä kolminkertaisen veron - poisto ja ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvien joukon laajennus pitkälti nykyisiä perherakenteita vastaavaksi. [= 11 §]
- - - - - - - - - - - - - - -
Päätösehdotus
Edellä esitetyn perusteella valtiovarainvaliokunta ehdottaa,
että lakiehdotus hyväksytään muutoin hallituksen esityksen mukaisena paitsi 16 § muutettuna (Valiokunnan muutosehdotus)”


”Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta

- - - - - - - - - - - - - - -
11 §
Kuolinpesästä tulevien osuuksien saajat luetaan kahteen veroluokkaan:
I. perinnönjättäjän aviopuoliso, suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva perillinen, aviopuolison suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen sekä perinnönjättäjän kihlakumppani, jolle annetaan perintökaaren 8 luvun 2 §:ssä tarkoitettu avustus; sekä
II. muut sukulaiset ja vieraat.
— — — — — — — — — — — — — —
Edellä 1 momenttia sovellettaessa keskenään ylenevässä tai alenevassa polvessa olevina pidetään myös ottolapsisuhteessa olevia.

- - - - - - - - - - - - - - - - -
Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 2007
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN”