järjellä tietää, ettei tulevaisuutta ole, mutta kun yhteiset hetket ovat olleet harvinaisen hyviä niin ei millään haluaisi luopua. inhorealistisena tiedän, ettei meitä ole siinä mielessä kuin toivoisin, eli ei mitään minkä puolesta edes taistella... hullu sydämeni ei vain tahdo uskoa.
varattu
varaamaton
111031
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
et voi tietää, jos et tule luokseni
luokse? heh hee... ei taitais olla ihan viisasta...
vaan luokseni lopullisesti
ole kutsua kuulunut, ei mitään mistä voisin päätellä hänen haluavan minut muuna kuin hetken hurmana.
vastaanottavainen. Ei sitä voi suoraan heittää että "haluan sut elämääni lopullisesti". Ensin pitää aloitella silleen kevyemmin...
Tässä vopiva vuoropuhelu, voidaan treenata realiissa tätä
mä "tykkään susta"
sä "niin mäkin"
mä "haluan sut itselleni kokonaan"
sä "niin mäkin"
mä "ai niin, olen juuri eroamassa, mutta ohi se jo on"
sä "ai jaa, hyvä"
tulee noita kirjoitusvirheitä..
kertonut tykkääväni.. että se siitä... siis omalla kohdallani... sinulle parempaa onnea...
ihmeellistä. Tunteillemme emme mahda mitään, me vain tunnemme tai sitten ei.
Realistisesti..sitä on riittänyt minun ajatusmaailmassa. Nyt vain tuntuu, että minnekä sen realismin tungen, jotta saan sut..
onkin täysin oikeassa?
Sinä itse olet vaan vastaan, anna järjen mennä ja taistele toiveittesi puolesta:)
seurustelee väärän kumppanin kanssa. Tai näkee, mutta ei hyväksy epäonnistumistaan. Lisäksi ystävät ja kaverit voivat olla sitä mieltä, että on ihan oikein seurustella sen väärän ihmisen kanssa eikä kannata tehdä muutoksia. Toiset eivät halua, että onnistuisit tai eivät halua muutosta. Ihmiset pelkäävät muutoksia.