19 vuotiaana aloin saamaan lisää paino, kun löytyi morsmaikku ja elämä vakiintui.
Nuoruus oli melkosta menoa, ja 16 vuotiaana olin jo maailmalla mm. muurarina.
No, 4 vuotta sitten oli painoa 105 kg. sokerit ja rasvat kohollaan, ja käskettiin dietille.
Dietti alkoi, meni hyvin, putos paino 15 kg. ja arvot olivat taas kuin nuorella pojalla.
Siihen se itsestä huolehtiminen sitten tyssäs, kuten liikkuminenkin.
Vuosi sitten olin mahaoireiden takia lääkärissä, otettiin verikokeita ja muuta.
Koksaan ei perään soiteltu eikä kuulunut asiasta.
Keskiviikkona oli työterveystarkastus, ja paastosokeri oli 18,5.
Saman tien laitettiin lisäkokeisiin, diabetespolille, insuliinipiikin käytön opettelemista ja ilmoitettiin että se on nyt 2-tyypin diabetes. Kolahti aika lujaa.
Samalla huomasin vanhoista tuloksista että vuoden takaisissa kokeissa oli sokeri ollut 10, ihmetyttää että ei edes lääkäri siitä ilmoittanut?
Eilen aloitin illalla Lantusta 10 yksikköä.
No tänään aamulla oli sokeri 12.
Paino on muuten nyt 114 ja keskiviikkona alkoi jo dietti. Harmittaa vaan niin pirusti että sitä on ollut niin tyhmä ja antanut näin käydä.
Olen ollut kova jomaan mehuja ja limuja, ja nyt viimeisen vuoden olen vetänyt tuoremehua sen 2-3 litraa päivässä.
Viinaa en juurikaan juo, tupakan lopetin jo yli 2 vuotta sitten.
Yksi mikä mietityttää, jota en edes diabeteshoitajalta viitsinyt kysyä, (pieni paikkakunta) on että kuinka on tuon kannabiksen vaikutus, sitä tulee rentoutusmielessä polteltua sillon tällön, keskimäärin ehkä 2-3 kk. välein yhtenä iltana.
Olis kiva tietää onko se kuinka haitaks, juuri tähän tautiin, siis oikeen faktaa tai kokemusta.
Lihavuus ei ole minua koskaan haitannut, muuta kun hikoilun merkeissä, tykkään hyvästä ruoasta, ja tykkään myös tehdä sitä.
Diabetesoireita en ole tunnistanut, paitsi nyt näin jälkeenpäin jano, virtsaamisentarve ja jokseenkin unisuus, sekä ehkä kiukkuisuus.
Uninen olen tosin ollut koko ikäni.
Tarkoitus on kyllä laittaa elämä remonttiin, muuttaa koko ruokailutottumusta/kulttuuria.
Liikuntaa pitää taas alkaa harrastaa, kun ei siihen muka ole ollut aikaa:)
Kiire on vähän niinkun paskahätä, hetken kun odottaa niin se menee ohi.
Ja jos ei nyt kiireeltään ehdi itseään huolehtimaan, kohtahan ei sitten ole enää kiire minnekkään.
Kaipa se elämä tästä vielä jatkuu, ja ei kai tämä nyt ihan vauhdilla vie hautaan kunhan vaan tekee mitä pitää.
Niin, olen 172 cm. pitkä ja 35 vuotias, ja tämän piti olla vanhojen ihmisten tauti, eihän tässä käydä näin pitänyt, millon edes vanhenin?
Nuoruus oli melkosta menoa, ja 16 vuotiaana olin jo maailmalla mm. muurarina.
No, 4 vuotta sitten oli painoa 105 kg. sokerit ja rasvat kohollaan, ja käskettiin dietille.
Dietti alkoi, meni hyvin, putos paino 15 kg. ja arvot olivat taas kuin nuorella pojalla.
Siihen se itsestä huolehtiminen sitten tyssäs, kuten liikkuminenkin.
Vuosi sitten olin mahaoireiden takia lääkärissä, otettiin verikokeita ja muuta.
Koksaan ei perään soiteltu eikä kuulunut asiasta.
Keskiviikkona oli työterveystarkastus, ja paastosokeri oli 18,5.
Saman tien laitettiin lisäkokeisiin, diabetespolille, insuliinipiikin käytön opettelemista ja ilmoitettiin että se on nyt 2-tyypin diabetes. Kolahti aika lujaa.
Samalla huomasin vanhoista tuloksista että vuoden takaisissa kokeissa oli sokeri ollut 10, ihmetyttää että ei edes lääkäri siitä ilmoittanut?
Eilen aloitin illalla Lantusta 10 yksikköä.
No tänään aamulla oli sokeri 12.
Paino on muuten nyt 114 ja keskiviikkona alkoi jo dietti. Harmittaa vaan niin pirusti että sitä on ollut niin tyhmä ja antanut näin käydä.
Olen ollut kova jomaan mehuja ja limuja, ja nyt viimeisen vuoden olen vetänyt tuoremehua sen 2-3 litraa päivässä.
Viinaa en juurikaan juo, tupakan lopetin jo yli 2 vuotta sitten.
Yksi mikä mietityttää, jota en edes diabeteshoitajalta viitsinyt kysyä, (pieni paikkakunta) on että kuinka on tuon kannabiksen vaikutus, sitä tulee rentoutusmielessä polteltua sillon tällön, keskimäärin ehkä 2-3 kk. välein yhtenä iltana.
Olis kiva tietää onko se kuinka haitaks, juuri tähän tautiin, siis oikeen faktaa tai kokemusta.
Lihavuus ei ole minua koskaan haitannut, muuta kun hikoilun merkeissä, tykkään hyvästä ruoasta, ja tykkään myös tehdä sitä.
Diabetesoireita en ole tunnistanut, paitsi nyt näin jälkeenpäin jano, virtsaamisentarve ja jokseenkin unisuus, sekä ehkä kiukkuisuus.
Uninen olen tosin ollut koko ikäni.
Tarkoitus on kyllä laittaa elämä remonttiin, muuttaa koko ruokailutottumusta/kulttuuria.
Liikuntaa pitää taas alkaa harrastaa, kun ei siihen muka ole ollut aikaa:)
Kiire on vähän niinkun paskahätä, hetken kun odottaa niin se menee ohi.
Ja jos ei nyt kiireeltään ehdi itseään huolehtimaan, kohtahan ei sitten ole enää kiire minnekkään.
Kaipa se elämä tästä vielä jatkuu, ja ei kai tämä nyt ihan vauhdilla vie hautaan kunhan vaan tekee mitä pitää.
Niin, olen 172 cm. pitkä ja 35 vuotias, ja tämän piti olla vanhojen ihmisten tauti, eihän tässä käydä näin pitänyt, millon edes vanhenin?
Vastaukset 5
Vanhimmat
että aiemmin vain vanhemmat ihmiset sairastuivat kakkostyypin diabetekseen. Vanhemmiten ihmisen aineenvaihdunta hidastuu, ja siksi vanhemmat ihmiset lihovat herkemmin, elleivät vähennä syömistään, tai ala liikkua enemmän.
Olet tyypillinen nuori ihminen, joka sairastuu D2-een. Se on se paino ja liian vähäinen liikunta. Yhteiskuntamme on autoistunut pahasti, ja toisaalta ruokaa, ja varsinkin roskaruokaa tarjotaan joka tuutista.
Tuoremehu on sinänsä terveellistä, mutta kuinka ihmeessä joit sitä 2-3 litraa päivässa? Syy ei kuitenkaan ole yksin tuoremehun, toki. Mutta aika paljon se elämän- ja ruokatottumuksistasikin kertoo. Kuin myös reipas ylipaino jo nuorena. Kuinka teillä kotona syötiin?
Nyt ei kun paino alas ja paljon lisää liikuntaa! Kakkostyypin diabetekseen sairastuneella on jopa mahdollista päästä eroon lääkityksestä, vaikka sairaudesta ei sinänsä koskaan parane. Tilanteesi on aika paha, jos ja kun olet pistosinsuliinilla. Nuoren ikäsi vuoksi tehtävissä on kuitenkin vielä paljon, ja ainakin pistoksista voit hyvin päästä eroon.
Painonpudotuksesta se alkaa. Parhaat tulokset ovat yleensä niillä, joilla koko perhe on siirtynyt diabeetikon kannalta hyvään ruokavalioon. Ja haluathan myös, etteivät lapsesi sairastu kuten sinä!? Hyviä ohjeita saat esim. Diabetesliiton sivuilta.
Hienoa, että olet lopettanut tupakanpolton, sillä tupakka lisää riskiä sairastua verisuonitauteihin, joihin diabeetikot muutoinkin ovat muuta väestöä suuremmassa riskissä sairastua. Kannabiksella tuskin on merkitystä sairastumiseesi, mutta jatkoa ajatellen - se on vähintäänkin yhtä paha kuin tupakka verisuonia ja sydäntä ajatellen.
Niin terveys kuin sairauskin vie lopulta hautaan. Sinä et kuitenkaan ole sinne ihan pian menossa, sillä olet selvästi nyt ottanut vastuun terveydestäsi ja elämästäsi. Nuori mies!
Pidä huoli itsestäsi. Tsemppiä.
Hei,
Tervetuloa joukkoon, diabeteshän on hyvin yleistyvä sairaus ja jopa lapset sairastuvat tuohon D2:seen. Ei se enää ole ikäkysymys, monethan vanhat taas sairastuvat tähän minun D1:ni.
Näin vanhana D1:nä huomasin kyllä tekstistäsi erään positiivisen asian. Eli olet saanut inskaksi Lantuksen (ihme!!), eli lääkärisi on todella asiaan paneutunut. Yleensä tuppaavat kaikille aloittamaan Prophanella, mikä on oman lääkärini mukaan ikivanhaa. Ja minun mielestäni, sitä ei saisi kukaan enää edes käyttää...
Mitä vikaa Protaphanessa? Lantus täysin arvaamaton hypojen suhteen varsinkin, jos liikkuu tai päivät muuten eroaa toisistaan. Protalla voidaan säädellä paljon helpommin esim. raskaan liikunnan vaikutuksia. Osa diabeetikoista luopunut Lantuksesta kohtuu nopsaan.
Lue tuolta:
http://www.diabetes.fi/ubbthreads/ubbthreads.php
Mä kirjoitan vain 21 vuoden protaphanekokemuksella. Sen kanssa mm. valvoin 20 vuotta öitä, nukuin tunnin pätkissä. Kun vaihdoin Levemiriin, niin oli aivan uskomattoman ihanaa nukkua yö läpeensä. Harmi oli suuri, ettei kukaan lääkäri ollut koskaan ehdottanut kokeilla jotakin muuta inskaa.
Linkissäsi ei ollut ketjua, jossa Protaa kehutaan? Löydän tuolta useita ketjuja, joissa prota haukutaan lyttyyn.