Nyt taitaa olla aika sanoa jäähyväiset. Minulla oli ihania haaveita ja odotuksia sinusta mies. Kohtaloa vai liekkö sattumaa, että tiemme kohtasivat ja sain sinusta sen pienen hetken verran. Sen, joka pisti pääni pyörälle.
Jos olisit vaan kysynyt niin olisit saanut vastauksen, jota salaa toivoit sinäkin, ainakin aluksi. Sisimmässäni on vahva tunne siitä, että molemmat halusimme vielä enemmän mutta pienet väärinkäsitykset taisivat sotkea Amorin kuviot pahasti.
Saisinpa takaisin sen mahdollisuuden, sitä olen toivonut hiljaa mielessäni. Enää en uskalla tehdä asialle mitään, koska yritin päästä sua lähelle ja ymmärisin tehneeni tämän siirtoni liian myöhään. Luulen ettei tässä taistelussa ole voittajaa. Iso ikävä jää.
Jos olisit vaan kysynyt niin olisit saanut vastauksen, jota salaa toivoit sinäkin, ainakin aluksi. Sisimmässäni on vahva tunne siitä, että molemmat halusimme vielä enemmän mutta pienet väärinkäsitykset taisivat sotkea Amorin kuviot pahasti.
Saisinpa takaisin sen mahdollisuuden, sitä olen toivonut hiljaa mielessäni. Enää en uskalla tehdä asialle mitään, koska yritin päästä sua lähelle ja ymmärisin tehneeni tämän siirtoni liian myöhään. Luulen ettei tässä taistelussa ole voittajaa. Iso ikävä jää.
Vastaukset 44
Vanhimmat
eikä multa. Jos joku tollasia tällä kirjoittaa, nin tämä viesti kumoaa sen. Ei ollu sulle, niin.
pelästyin, että nytkö kaikki on menetetty. Onneksi pelastit tilanteen. Olen taas kunnossa.
toivoinkin, ettet sä mene tohon. Meillä on tulevaisuus, yhdessä, vaikka olis mitä varauksia tällä hetkellä, varaukset voi aina peruuttaa..
varauksia. Mitään en oo tehny. Oon vaan venannu. Tota meidän yhteistä tulevaisuutta. Hirmu pitkään kestää.
vaan venaa ja venaa. Mikäs suhde se pelkällä venaamisella alkaa.. Mäkin täällä venaan sua jatkuvasti.
tehä jotain.. Sä voisit vaikka koittaa jotain - se kun ois vähä niinku sun vuoro
mun vuoro? Naiset ensin aina, niinkö? Ja sun vuoros on milloin? Mitähän sitä nyt koittas..pitäs tällä kertaa yllättää jotenkin ettei varmasti unohdu viikossa..
ne naiset aina ensteks esimerkiks pelastusveneisiin. Ihan normijärjestys. Mun vuoro tulee sitte heti sen jälkeen tietty. Joku tosi mieleenpainuva juttu olis kyllä kiva..
että jotain mieleenpainuvaa pitäs keksiä. Laitan mietintään, että mitä tässä keksis. Olen hidas, saattaa mennä aikaa ennenkun mitään tollasta keksii.. Ai, että sun vuoro on heti sen jälkeen...ai niinkö se meneekin, mä aina ensin ja sä sitte perässä..
hidas. Mutta se hyvä puoli nyt, että meni läpi tää marssijärjestys. Aika helposti meni. Vauhtia vaan pitää saada lisää, että ihan ilman paineita roiskaset vaan menemään tai tulemaan..
miten tuo paineet poistettas. Sä voisit sitä puolta avittaa. Vai on marssijärjestys nyt niinku selvä... no, annetaan sitte sun vielä hetki olla siinä uskossa, ettet juokse karkuun.
Mites tuo vauhtipuoli korjattas...ai, että roiskasin vaan mennen tullen miettimättä mihin roiskuu..tosta vaan.
paineita, niin ei kai niitä sillon tule. Ja jos yllättäen tulee niin aina tosiaan voi kipasta karkuun. Siittä vaan mennen tullen. Mites mä voisin muka avittaa sitte?
vaikka niin, että kun mä olen roiskassu, ni roiskaset samaan malliin takas. Että niinku roiskuu molempiin suuntiin, ettet niinku anna ymmärtää, että roiskeet sua tympii. Koitan noista paineista päästä, mutta kyllä niitä jostain kömpii pienen ihmisen päähän aina välillä. En mä mihkään karkuun juokse, jos alotan roiskimisen, ni kestän seurauksetkin.. jätän ne juoksemiset sulle.
suuntiin pitää roiskua. Varmasti roiskuu. Ja jos tiukka paikka tulee ni mä voin sitte juosta kun on kerta kokemusta. Mutta jos juoksen niin sen verta saisit juosta, että juoksisit kiinni. Tai huudat ainakin, että seis.
sua juoksemalla kiinni saa. Meillähän on ihan eri lähdöt kisossakin. Ja just siks, kun sä meet aina kovempaa. Mutta huudan kyllä sun perääs, jos lähdet meneen. Mitenkäs paljon sulla tuota kokemusta on, onko se karkuun juoksemisesta vaiko ihan lenkkeilystä?
lenkkeilystä. Kyllä mä enempi oon tota karkuun juoksua harrastanu varmaan. Ainakin kerran. Koitan kuitenkin olla sitte juoksematta. Mutta ikänä ei tiedä..
varmaan lähdet menemään. Ei sitä ikänä voi tietää. Sähän taidat olla mua arempi. Miksi olet joskus juossu karkuun? Kerro jotain. Mähän tässä yritän melkein lypsää susta jotain irti. Enhän mää tiedä susta muutaku, että mä saan roiskia paineitta ja sä et lenkkeile. Mitäs muuta? Kerro vaikka miksi et ole nukkumassa.
menossa nukkumaan. Muka kattelen tv:tä tässä. Kyllähän sä jo aika paljon musta tiedät. Karkuun juostaan sillon aina kun ollaan pahanteossa, niinku omenavarkaissa. Sen kun rupeet vaan roiskimaan niin heti alkaa tulla lisää tietoa. Opit tuntemaan vielä.
silloin kun kerran juoksit karkuun. Oliko siinä jotain pahaa, no oli kai sitte. Mä yritän sitä roiskimista aloitella jossain vaiheessa, mietin vaan onko nyt huono aika...pitäskö odotella tonne reilusti marraskuun puolelle. Syytä en kerro, se on vähän hölmö.
Muista sitte, jos sulle päin roiskuu (jos olisit oikea mies), että roiskit takas, etkä lähde meneen. Huudan kyllä seis, mutta onko siitä apua...
Nyt kuitenkin hyvää yötä sulle. Se on mentävä nyt yöpuulle. Roiskitaan sitte kun aika tulee..
Ja kiitos neiti Nipsulle (vai mikä se ny oli) kivasta ketjusta.. roiskitaan me, alkaa muuten kuulostaa tähän aikaan yöstä aika kivalle tuo roiskiminen, niinku sanana
roiskimisesta kun sotkeminen mieleen. Tai vesileikit. Mistähän kummasta meilläkin on tässä ketjussa oikein ollu kyse. Mutta kun läpi lukee niin jotenkin vaan tässä taas joutuu vaan venaan.
jalalla sängystä. Kyse oli siittä, että mun piti sut yllättää (=roiskia menemään). Kun sä et jaksais venata, enkä mäkään. Että niinku siitä oli kyse, ja siitä miten vois roskutella menemään ilman painetta. Ei mistään vesileikeistä ollu kyse, ihan vaan muistuttamisesta, että olen olemassa tms.
Etkös sä ymmärrä, kun luet ton ketjun. Ja eihän sun tarttis venata, jos tiedettäs, että toisillemme tuo tarkoitettiin, mutta eihän tosta kukaan voi varma olla..
nyt ton verta siitä ymmärsin. Sä olet luvannu roiskasta ja mä heti perään takasin, että loppus tää venaaminen. Jotenkin mulla on kyllä sellanen olo, että ei hirveemmin tarvi kyllä muistuttaa mua sun olemassaolosta. Taidan jotenkin muistaa sen vallan hyvin. Jostain kumman syystä. Mutta hyvä se on muistuttaa pikku roiskasulla. Ja olihan tossakin ketjussa nyt jotain pientä juonen sidettä. Ei nyt niin, että varma vois olla. Se tässä onkin epistä kun sä tiiät varmaksi, mutta mä en tiiä mitään.
sitä juonta. Löysin jotain mäkin. Kaikkea ei edes heti tajunnu, kun on tällanen hidas niinku mä.
Mitenkäs mäkään voisin varma olla, ainahan sitä tulkitsee noita viestejä ja löytää sieltä kaikenlaista, mikä saattaa sitte ollakin ihan sattumaa. Ja pettyy sit kuitenki lopuksi. Sen verran oli juonta, että tekis mieli uskoa että sut tunnen, mutta.... Ei voi tietää. Sähän se tiedät mua paremmin onko ne sattumaa vai tarkotusta. Ja jos mä tietäisin varmaksi, ni sitte tiedät säkin, eihän tossa juonta olis, jos meitä ei olisi kaksi tässä ketjussa.
Etkä sä enää mua välttämättä muista, eikös viimesestä oo jo viikkoja..
Ihan montakin viikkoa on. Silti muistan. Sähän olet joka päivä mielessä. Koko valveillaoloajan ja pitempääkin vielä. Mutta mitään ei parane uskoa ennen kun roiskuu. Sä pelottelet vaan kuitenki. Nyt jo tekis mieli pinkasta pakoon äkkiä..
tekee mieli karkuun, ni mites siinä sitte käy, kun mä roiskasen. Heti pakenet kuiteski. Mites säkin oot mun mielessä ollu koko ajan, että molemmat ois ollu niinku toisen mielessä yhtä aikaa ja koko ajan.
Montako viikkoa siittä on, muistatko muka, oliko syyskuu vai lokakuu? Ihan tässä varmistelen ennenku roiskasen. Mä muistan päivänki, mullon niin hyvä muisti sun suhteen.
enää niin pelota. Eihän tässä mitään karkuun täydykkään juosta. Ei noi sun kuukaudet ollu ees sinne päinkään. Mulla on tohon aikaan ollu jo mielessä pitkään ja hartaasti. Nyt voi mun puolesta roiskia ihan varottamatta. Mulla taida olla hätää tässä ensinkään..
sitä viimeistä kertaa, milloin viimeksi on roiskittu? Siis miten pitkä aika siitä, kun viimeksi on oltu tekemisissä, montako viikkoa. Miten sää noin väärin mut ymmärsit.
vieläkään niihin kuukausiin tai sitte oon kyllä ollu ihan unessa tai en ymmärrä mitään. Nyt on jo ihan huojentunut olo kun ei tarvi miettiä, että miten tästä oikeen luikertelis. Voi taas ihan vapaasti mölistä ilman, että täytyy luulla olevansa kiipelissä. Tai mistäs sitä tietää jos vaikka yllättäen roiskahtaaki niskaan..
Niin tai sitte sä lähdit taas meneen, karkuun. Sähän olit jo eilen paniikissa noissa viesteissäs. Pitäskö mun kutenki juosta perään tia huuta sulle, että seis. Sä taidatkin oikein pelätä mua. Eli nyt mä en voi sitte olla ollenkaan varma,, että ootko sä väärä vai lähditkö taas meneen karkuun. Ehkä sun pitäs kuitenki tarkistaa, oisko kuitenki jotain roiskahtanu joskus tässä "monta viikkoa" sitte, jos sä ootki unohtanu mun roiskuttelut vallan.
Älä nyt karkuun mee, mä en oo yhtään pelottava, tuut sen vielä huomaamaan. Mä olen aika kiltti ja huomaamaton tarvittaessa. Pitäskö mun kuitenki roiskasta sulle vaikka sähköpostia, niinku varmuuden vuoks...jos sä ootki karussa tai et vaan muista mua.
melko varma et en oo saanu sun roiskeita. Tarkistamaan ei kyllä enää pysty, mutta kai sentään oisin huomannu ellei ihan piiloroiske ollu. Mutta varma ei voi olla. Parempi kun kyhjöttelee täällä vähän sivummalla ettei vaan vahingossa kastu. Ei vaan, kyllä mä vallan väärä olen. Tai ehkä laitat ton sähköpostin. Parempi sun on roiskia vaan ja kattoa mitä syntyy..
oot väärä tai ainakin haluat olla se väärä. Ei tosi, uskon mä, jos niin sanot. Jos mä jonnekin päin joskus roiskuttelen niin et sä varmaan kovin kastu. Ei tartte nyt ollenkaan pelätä enää. Voit hengittää taas ihan yhtä vapautuneesti kun ennenkin. Kun ihan väärä oot. Kirjoitit kyllä aika hassusti niinku just mulle, ihan kiva jos vois kertoa, mut kun ei voi.
Mukavaa maanatai-iltaa sulle, jos tänne vielä osut. Olit kivaa ketjuseuraa, ja varsinkin ne sun jutut oli niinku mulle tehty. Mutta älä nyt sitä omaas juokse karkuun kovin, vaikka multa pinkasitkin pakoon.
Tarkistin kyllä:) T:eräs sivusta. Vai karkuun...
ihan väärä niinkun odottaa sopi. Mukavaa iltaa ja jatkoa sullekkin. Ja ihan sullehan mä koko ajan kirjotin ja kyllä mä sitäkin varmaan karkuun lähtisin jos vaan suinkin ehtisin. Sitte on toinen juttu jos jäis nalkkiin.
viikkoa. En oo ees laskenu. Mutta lämmin sillon oli.
jos muka tiedät
"vai karkuun", nyt vasta mielikuvitus lähtikin oikein laukkaan..
sinua, et varmaan uskokkaan kuinka kova. Se, että kohtasimme muutamaan kertaan alku syksystä pitkästä aikaa sai minut tuntemaan itseni onnelliseksi. Olen kauan ennen sitäkin tuntenut ihailua kohtaasi, mutta nyt tunteet ovat todella voimistuneet.
Voi kumpa tietäisitkin millaisia haaveita minulla oli, jopa yhteisestä tulevaisuudest lähtien.
Niin minun olisi pitänyt rohkaistua ja tulla kysymään mitä sinulle kuuluu, nyt kadun saamattomuuttani suuresti. Mutta onko sillä sitten enään mitään väliä, pelkään että olet varattu ja asut toisen miehen kanssa.
Olen kantanut sinua ajatuksissani jo vuosia toisen perään, ja tulen kantamaankin.
Ikävä sinua.
...vain sinulle :) Ei ole muita kuin sinä.
törmäsitte? Katseliko hänkin sinua? Oliko ilmassa sähköä? Onko teillä kuitenkin joskus ollut jotain säpinää? ;)
Oletko siis itse nähnyt hänet yhdessä jossain sen toisen miehen kanssa? Eihän se välttämättä ole hänen poikaystävä.
Anteeksi kysymysvyöryni mutta jäi mietityttämään tuo sinun tapaus :)
vain moikkasimme, emme muuta. Katsoi hänkin minua, mutta tuskin siinä tarkoituksessa. Valitettavasti meillä ei ole koskaan ollut sen kummempaa säpinää.
En ole nähnyt heitä missään yhdessä, mutta kuulin hänen kanssaan asuvan erään miehen. Joten sinänsä taitaa peli olla aika selvä.
tee päätelmiäsi kuulopuheiden perusteella...oisko kämppis, tai entinen, joka asuu vielä samassa. Kysy ennenkuin päättelet kuulopuheista.
tuo vaikka niin vois kuvitella tekstin sisällön perusteella. Taisin kirota erään miehen eilen alimpaan helvettiin. Mut toisaalta itsehän luulin ja uskoin johonkin sellaiseen mitä ei sit ollutkaan. Vai muuttuiko tilanne vai mitä? Ihan sama tässä vaiheessa. En voisi pitää ystävänä tuollaista tyyppiä, oli miten oli. :(