Olin näkövammaisen äitini kanssa eräässä vanhusten tapahtumassa, vanhusten viikolla. Siellä oli tosi sympaattinen pappikin puhumassa. Hän kertoi haastatelleensa pikkuisia päiväkodin lapsia ja kysyneensä lapsilta: "Mitä ilman ette voisi elää?" Pienet lapset olivat pohtineet: "Ruokaa pitää aina saada joka päivä", "juodakin pitää", "ja nukkua". Sitten pikkuinen neljävuotias lapsi oli sanonut: "Ja sylliin ainaki pittää päästä". Siinähän niitä perustarpeita olikin muutamia jo lasten mielestä.
Entäs meillä aikuisilla?
Mitä ilman sinä et voisi elää?
Mitkä ovat sinulle tärkeimpiä perustarpeita?
♥"Syliin olisi kyllä kiva päästä itse kullakin"♥
Entäs meillä aikuisilla?
Mitä ilman sinä et voisi elää?
Mitkä ovat sinulle tärkeimpiä perustarpeita?
♥"Syliin olisi kyllä kiva päästä itse kullakin"♥
Vastaukset 15
Vanhimmat
ja olen tyytyväinen aikuinen nainen.
En muuta epäile, mutta onkohan Sinulla tuota rakkautta ihan tarpeeksi?
Sitähän on kolmea eri lajia:
1)Itserakkautta. Sitä on aina ja pitääkin olla kohtuullisessa määrin. Se on aidointa rakkauden lajia. Hyvä itsetunto pitää olla jokaisella.
2) Vanhemman rakkaus omaan lapseen. Oman elämän jatke se lapsi aina on, omat geneettiset perimät siinä jatkavat elämistä sittenkin, kun itseltä aika loppuu. Lasta voi ja pitää aina rakastaa, vaikka harvoin sitä takaisin sitten saa. Vasta kun itse poistut pilven reunalle, silloin jokin hyvä muisto tulee.
3)Miehen ja naisen välinen. Onkohan sitä oikeasti olemassakaan mitenkään runsaammin? Tarpeellinen, mutta aitona yhtä harvinainen kuin kultanokareen löytäminen suosta. Enemmän tarvittaisiin oikeaa välittämistä kumppanista.
Seksi tai pahimmillaan porno eivät ole rakkauden laji. Pitäisi keksiä eri sana. Tavallisimmin tuo on omien himojen tyydyttämistä kumppanista vähät välittäen.
Näen asiat ikään kuin peilinä: Jos pystyn pitämään naiseni edes jotenkin onnellisena, silloin minunkin on hyvä olla. Säteilee sen omalla olemuksellaan takaisin. Jos pahoitan - vaikkapa tarkoittamatta - hänen mielensä, silloin minullakin on nurja olo. Eli: taitaa olla silkkaa itsekkyyttä tämäkin, että katsoo ensin, jotta kumppanilla on hyvä olla. Mutta toimii. Iloa Sinulle :)
Seksi toki on hyvä ja tosi kaunis juttu silloin, kun se on hellyyden osoittamista kumppanille. Se on ehkäpä hellyyden korkein aste, suorastaan "taivaallista", kun molemmat haluavat helliä toisiaan.
Minä taas olen hyvinkin tätä mieltä, mitä kirjoitat. Näinhän se olisi parhaimmillaan. Paitti tuosta, että itserakkaus olisi sitä aidointa rakkauden lajia?
Pitäähän sitä olla itteensä tyytyväinen ja olla sinut ittensä kanssa. Vasta sitten on eväät parisuhteeseen? *Jäin miettimään*
mulla on pari erittäin voimakasta tarvetta, jotka on vaan pitäny syväjäädyttää ja haudata ja kuolettaa tän elämäntilanteeni vuoksi. Väliaikais- tai tilapäisratkaisuista kun ei tule kuin paha mieli. Mut ei auta, eteen päin, vaikka hampaat irvessä :))
että uskontoa minulla on ollut elämässäni enemmän kuin tarpeeksi. Olen seitsemännessä polvessa papin poika ja kaikkein kaameinta asiassa vielä on se, että ole sukua sille miehelle, joka iski ne proteesit... ne hammasproteesit... tai mitkä teesit
ne nyt oli sinne jonkun kirkon oveen?
Minun "teesini": Oletko etsinyt omaa "Jumalaasi", jos olet miten tai mitä se on sinulle itsestäsi paljastanut? Ja ennen kaikkea missä oli tai on silmänpalvonta? Onko sitä... onko uskoa olemassa lainkaan, vai onko kyseessä vain usko epäuskoa vastaan?
Kuka minä olen?
PS. Nämä oli vain lainattuja esi-isäni elämästä, jota (siis häntä) on pidetty Suomessa puoli Jumalana aika kauan. Minäkin arvostan häntä. Arvostan häntä nimen omaan epäilijänä ja aikansa "ääliömäisyyden" rikkojana. Tänä päivänä eläessään Martti olisi ateisti, valitettavasti tai sitten ei. Mitä tukea hän antaisi, tai me kaikki voisimme antaa toisillemme "päivitettyämme uskomme" tähän päivään en tiedä... todennäköisesti "polttoroviota" tarjottaisiin minullekin:)
Meistä tulee vielä lapsia.Tämäkin todistaa sen.
Olin yhden kesän avustamassa sairaalassa omaa
äitiäni mm,ruokailussa.Samassa huoneessa oli myös ydeksänkymppinen mummeli,hän oli oikein pirteässä
kunnossa ja pystyi hyvin itse ruokailemaan.
Kerran viikossa tuli häntä katsomaan
veljensä,hänkin oli vain paria vuotta nuorempi.Siinä ruokaillessa mummeli alkoi
vaatimaan veljeltään.
-Sinun pitää syottää minua.
Veli ihan äimän käkenä:
-Osaathan tuota itekkiin syyvä.
-Kato nyt kun tuokii syöttää tuota.Sano mummeli.
Lupasin tuolla alenpana olla syli tuiskulle.
Syliin mahtuu enenmänkin, joten jokaiselle haluavalle tarjoan tänä iltana sylin," kaikilla mausteilla".
Ja tietysti samoin ehdoin, ilman aikuisia ajatuksia, kuin se nelivuotias lapsi.
Meinas ihan unohtua itse kysymys.
Mitä ilman en voisi elää?
Onpa vaikeaa äkkiseltään, vaikka kliseeltä tuntuu, niin ilman ihmisten välistä rakkautta elämä ei kantaisi.
Nyt on kai aika lopettaa ja mennä "pisulle pesulle ja nukkumaan". Hyvää yötä.
tärkeää: ravinto, rakkaus ja lämpö..ilman ruokaa, rakkautta tai lämpöä en selviäisi varmaan..
Kaikkea muuta hyvää minulla on aina ulottuvillani.
Siinä olet tosi oikeassa, syliin on päästävä. Se on niin ihanaa.
Sinkkuna kaipaa varmaan jokainen, että joku turvallinen Ihminen rutistaisi hellästi ja ottaisi käsivarsiensa hellään halaukseen. Se ON ihanaa vielä aikuisenakin. On paljon myös aviopareja joilta puuttuu hellyys ja kosketus. Monet avioliitot jopa hajoavat, kun toinen tai molemmat lähtevät sitä "syliä ja hellyyttä" etsimään muualta.
Olin kesällä kylässä eräässä lapsiperheessa. Siellä pieni neljävuotias tyttö toi lelujaan minulla ja näytti satukirjojaan. Tietenkin huomioin hänet ja hänen kivat lelunsa. Sitten pikkutyttö istui jalkojeni juurelle lattialle ja oli siinä satukirjaansa katselemassa, kun juttelin hänen isänsä ja äitinsä kanssa. Sitten tuo pikkutyttö pää alaspäin katsoen kysyi ujosti pienellä äänellä: "Voisitko sinä ottaa minut sylliin?" Todella hellyttävää. Tietenkin otin hänet ja sanoin, että hän on suloinen pikkutyttö. Hänen pikkusiskonsa oli nukkumassa. Olin ensivisiitillä tuossa perheessä ja perheen äiti ja isä ovat paljon minua nuorempia. Ilmeisesti tuo lapsi koki minut turvallisena "mummo-hahmona". Hänellä elää vielä isovanhemmat ja varmaan hän saa istua mummon ja papan sylissä.
Muutama vuosi sitten TV:ssä haastateltiin joulun aikoihin vanhainkodissa asuvia vanhuksia vanhuksia ja yksi vanhus kertoi että 'riittäisi kun joku kietoisi kädet harteitten ymärille ja sanoisi:"katso miten kaunis joulukuusi meillä on".
Hellyyden ja läheisyyden tarve ei lopu koskaan ja se kestää koko elämän ajan. Ilman ruokaa ja juomaa ei elä. Monet varmaan ovat lukeneet julman kokeilun, jossa orvoille vauvoille annettiin vain ruoka ja juoma, mutta ei pidetty sylissä eikä huomioitu. 30 vauvaa kuoli tuossa "läheisyyden tarpeen testissä" hellyyden ja huomion puutteeseen.
Maslow aikoinaan määrittelikin ihmisen perustarpeet. Kun tärkeimmät tarpeet (ruoka, juoma, lepo, liikunta) on tyydytetty, niin ihmisellä löytyy aina uusia tarpeita. 'Porras portaalta' aina tarvehierarkiassa mennään ylöspäin (Maslow'n portaat). Kaiken kauniin kokeminen, estetiikan tarpeet, löytyvät tarvehierarkian yläpäästä.
♥ Hyvää viikonvaihdetta kaikki ihanat 50 palstan lukijat ja kirjoittajat ♥
Kuin ypöykkin oli nuori tai vanha...Poikani sano aina pienenä .ota äiskä uppiin.Kyllähän miekin miehen uppiin nyt kaipaisin,mutta kun ei oo uppia niin niin koiran uppiin otan ja rapsuttelen niin käsillä on töitä.
Muistan kun opin tuntemaan erään 10 vuotiaan Mikael pojan ,joka oli sairastunut vaikeaan syöpään ja ennusteet näyttivät kovin lohduttomilta.Kova
lääkitys ja hoito söi voimia.Hänen äitinsä
kysyi sairaalavuoteen äärellä,että mitä Mikael
haluaa lahjaksi syntymäpäivänään. "Kun saisin
elää terveenä",oli vastaus.Tänäin Mikael poika
on oman poikani paras futis kaveri ja terve.Jossain kuultiin pojan toive ja siksi se on minun vastaus myös sinun kysymykseen.
niin mä silitän päätä,niinhän pikkusille tehdään!!
Olen onnekas, sillä olen päässyt lapsena syliin ja saan ottaa syliin nyt aikuisena :D
Sylissä voin pitää niin monenmoista asiaa pienistä luontokappaleista aina isoihin miehen köriläisiin ;DDD
Ravintoa ja unta tietysti tarvitsen - eihän sitä muuten jaksaisi. Onneksi sylitellä voi nukkuessaankin :)