'Sylliin ainaki pittää päästä'

En muuta epäile, mutta onkohan Sinulla tuota rakkautta ihan tarpeeksi?

Sitähän on kolmea eri lajia:

1)Itserakkautta. Sitä on aina ja pitääkin olla kohtuullisessa määrin. Se on aidointa rakkauden lajia. Hyvä itsetunto pitää olla jokaisella.

2) Vanhemman rakkaus omaan lapseen. Oman elämän jatke se lapsi aina on, omat geneettiset perimät siinä jatkavat elämistä sittenkin, kun itseltä aika loppuu. Lasta voi ja pitää aina rakastaa, vaikka harvoin sitä takaisin sitten saa. Vasta kun itse poistut pilven reunalle, silloin jokin hyvä muisto tulee.

3)Miehen ja naisen välinen. Onkohan sitä oikeasti olemassakaan mitenkään runsaammin? Tarpeellinen, mutta aitona yhtä harvinainen kuin kultanokareen löytäminen suosta. Enemmän tarvittaisiin oikeaa välittämistä kumppanista.

Seksi tai pahimmillaan porno eivät ole rakkauden laji. Pitäisi keksiä eri sana. Tavallisimmin tuo on omien himojen tyydyttämistä kumppanista vähät välittäen.

Näen asiat ikään kuin peilinä: Jos pystyn pitämään naiseni edes jotenkin onnellisena, silloin minunkin on hyvä olla. Säteilee sen omalla olemuksellaan takaisin. Jos pahoitan - vaikkapa tarkoittamatta - hänen mielensä, silloin minullakin on nurja olo. Eli: taitaa olla silkkaa itsekkyyttä tämäkin, että katsoo ensin, jotta kumppanilla on hyvä olla. Mutta toimii. Iloa Sinulle :)

Seksi toki on hyvä ja tosi kaunis juttu silloin, kun se on hellyyden osoittamista kumppanille. Se on ehkäpä hellyyden korkein aste, suorastaan "taivaallista", kun molemmat haluavat helliä toisiaan.

elvistellä kirjoitti:

En muuta epäile, mutta onkohan Sinulla tuota rakkautta ihan tarpeeksi?

Sitähän on kolmea eri lajia:

1)Itserakkautta. Sitä on aina ja pitääkin olla kohtuullisessa määrin. Se on aidointa rakkauden lajia. Hyvä itsetunto pitää olla jokaisella.

2) Vanhemman rakkaus omaan lapseen. Oman elämän jatke se lapsi aina on, omat geneettiset perimät siinä jatkavat elämistä sittenkin, kun itseltä aika loppuu. Lasta voi ja pitää aina rakastaa, vaikka harvoin sitä takaisin sitten saa. Vasta kun itse poistut pilven reunalle, silloin jokin hyvä muisto tulee.

3)Miehen ja naisen välinen. Onkohan sitä oikeasti olemassakaan mitenkään runsaammin? Tarpeellinen, mutta aitona yhtä harvinainen kuin kultanokareen löytäminen suosta. Enemmän tarvittaisiin oikeaa välittämistä kumppanista.

Seksi tai pahimmillaan porno eivät ole rakkauden laji. Pitäisi keksiä eri sana. Tavallisimmin tuo on omien himojen tyydyttämistä kumppanista vähät välittäen.

Näen asiat ikään kuin peilinä: Jos pystyn pitämään naiseni edes jotenkin onnellisena, silloin minunkin on hyvä olla. Säteilee sen omalla olemuksellaan takaisin. Jos pahoitan - vaikkapa tarkoittamatta - hänen mielensä, silloin minullakin on nurja olo. Eli: taitaa olla silkkaa itsekkyyttä tämäkin, että katsoo ensin, jotta kumppanilla on hyvä olla. Mutta toimii. Iloa Sinulle :)

Seksi toki on hyvä ja tosi kaunis juttu silloin, kun se on hellyyden osoittamista kumppanille. Se on ehkäpä hellyyden korkein aste, suorastaan "taivaallista", kun molemmat haluavat helliä toisiaan.

Lue lisää

Minä taas olen hyvinkin tätä mieltä, mitä kirjoitat. Näinhän se olisi parhaimmillaan. Paitti tuosta, että itserakkaus olisi sitä aidointa rakkauden lajia?
Pitäähän sitä olla itteensä tyytyväinen ja olla sinut ittensä kanssa. Vasta sitten on eväät parisuhteeseen? *Jäin miettimään*

Sinkkuna kaipaa varmaan jokainen, että joku turvallinen Ihminen rutistaisi hellästi ja ottaisi käsivarsiensa hellään halaukseen. Se ON ihanaa vielä aikuisenakin. On paljon myös aviopareja joilta puuttuu hellyys ja kosketus. Monet avioliitot jopa hajoavat, kun toinen tai molemmat lähtevät sitä "syliä ja hellyyttä" etsimään muualta.

Olin kesällä kylässä eräässä lapsiperheessa. Siellä pieni neljävuotias tyttö toi lelujaan minulla ja näytti satukirjojaan. Tietenkin huomioin hänet ja hänen kivat lelunsa. Sitten pikkutyttö istui jalkojeni juurelle lattialle ja oli siinä satukirjaansa katselemassa, kun juttelin hänen isänsä ja äitinsä kanssa. Sitten tuo pikkutyttö pää alaspäin katsoen kysyi ujosti pienellä äänellä: "Voisitko sinä ottaa minut sylliin?" Todella hellyttävää. Tietenkin otin hänet ja sanoin, että hän on suloinen pikkutyttö. Hänen pikkusiskonsa oli nukkumassa. Olin ensivisiitillä tuossa perheessä ja perheen äiti ja isä ovat paljon minua nuorempia. Ilmeisesti tuo lapsi koki minut turvallisena "mummo-hahmona". Hänellä elää vielä isovanhemmat ja varmaan hän saa istua mummon ja papan sylissä.

Muutama vuosi sitten TV:ssä haastateltiin joulun aikoihin vanhainkodissa asuvia vanhuksia vanhuksia ja yksi vanhus kertoi että 'riittäisi kun joku kietoisi kädet harteitten ymärille ja sanoisi:"katso miten kaunis joulukuusi meillä on".

Hellyyden ja läheisyyden tarve ei lopu koskaan ja se kestää koko elämän ajan. Ilman ruokaa ja juomaa ei elä. Monet varmaan ovat lukeneet julman kokeilun, jossa orvoille vauvoille annettiin vain ruoka ja juoma, mutta ei pidetty sylissä eikä huomioitu. 30 vauvaa kuoli tuossa "läheisyyden tarpeen testissä" hellyyden ja huomion puutteeseen.

Maslow aikoinaan määrittelikin ihmisen perustarpeet. Kun tärkeimmät tarpeet (ruoka, juoma, lepo, liikunta) on tyydytetty, niin ihmisellä löytyy aina uusia tarpeita. 'Porras portaalta' aina tarvehierarkiassa mennään ylöspäin (Maslow'n portaat). Kaiken kauniin kokeminen, estetiikan tarpeet, löytyvät tarvehierarkian yläpäästä.

♥ Hyvää viikonvaihdetta kaikki ihanat 50 palstan lukijat ja kirjoittajat ♥

Kuin ypöykkin oli nuori tai vanha...Poikani sano aina pienenä .ota äiskä uppiin.Kyllähän miekin miehen uppiin nyt kaipaisin,mutta kun ei oo uppia niin niin koiran uppiin otan ja rapsuttelen niin käsillä on töitä.