Äidilläni todettiin munasarjasyöpä. Lääkäri tutkii koepalaa, josta vasta selviää kuinka vakavasta syövästä on kyse.
Etsin netistä tietoa syövästä ja luvut olivat kamalia. Tiedottomuus kamalinta. Äitini tilanteeseen nähden rauhallinen. Minäkin yritän olla rauhallinen. Ensi perjantaina tulee lopulliset tulokset, minkälainen syöpä on.
Pelkään. Minun pitäisi olla hänen tukenaan, mutta olen aivan shokissa. Äitini nähden näyttelen rauhallista, mutta tosi asiassa olen ihan rikki ja pelkään kamalinta.
Tästä syövästä voi parantua, voihan??? auttakaa minua hyvät ihmiset miten vain voitte. Sekunnit ja minuutit matelevat. Perjantai tuntuu niin kaukaiselta. viikko on ikuisuus. tiedottomuus on pahinta.
Äidilleni tämä syöpä jo toinen.. Pelkään niin paljon, kunpa joku osaisi auttaa..
Yksikin pieni onnistumistarina valaisi minuun uskoa..
Etsin netistä tietoa syövästä ja luvut olivat kamalia. Tiedottomuus kamalinta. Äitini tilanteeseen nähden rauhallinen. Minäkin yritän olla rauhallinen. Ensi perjantaina tulee lopulliset tulokset, minkälainen syöpä on.
Pelkään. Minun pitäisi olla hänen tukenaan, mutta olen aivan shokissa. Äitini nähden näyttelen rauhallista, mutta tosi asiassa olen ihan rikki ja pelkään kamalinta.
Tästä syövästä voi parantua, voihan??? auttakaa minua hyvät ihmiset miten vain voitte. Sekunnit ja minuutit matelevat. Perjantai tuntuu niin kaukaiselta. viikko on ikuisuus. tiedottomuus on pahinta.
Äidilleni tämä syöpä jo toinen.. Pelkään niin paljon, kunpa joku osaisi auttaa..
Yksikin pieni onnistumistarina valaisi minuun uskoa..
Vastaukset 4
Vanhimmat
jos selviytymisprosentti olisi 0%, ei toivoa olisi...! Ja jos äitisi on selvinnyt yhdestä syövästä, miksei hän selviäisi toisesta!
Heippa,
itse olen kärsinyt voimakkaista alavatsan kiputiloista viime aikoina, ja huonosta olosta. Olen laihtunut nopeasti useampia kiloja (olen jo valmiiksi todella hoikka). Olen käynyt verikokeissa, siellä ei näkynyt mitään epäilyttävää. Eilen kävin sisätutkimuksessa, ja pelkään myös pahinta, sillä näyttäisi siltä, että jotain ylimääräistä löytyi munasarjoista. Joudun kuitenkin odottelemaan vielä tarkempia tuloksia.
Itseäni pelottaa kovasti. Olen myös lukenut tästä syövästä ja sen salakavaluudesta - itselläni oireet ovat vasta aivan viime aikoina tulleet tosi pahoiksi, mikä ajoi lääkäriin. Olisi tietty pitänyt mennä aiemmin... Mutta eipä voi muuta kuin yrittää edes olla rauhallinen ja pitää toivoa yllä. Lääkärini ei vaikuttanut laisinkaan huolestuneelta, mutta hehän ovatkin koulutettuja pysymään rauhallisina.
Uskon kuitenkin, että nykyään opitaan koko ajan lisää tästäkin syövästä, ja hoidot ovat tehokkaita. Pelko on ihmisen luonnollinen tuntemus kaiketi. Yritän itse parhaani mukaan sisuuntua sitämukaa kun pelko kasvaa. Mutta olisi todellakin silti mukavaa kuulla selviämistarinoita tai rohkaisun sanoja joltakulta! En ole vielä kertonut kenellekään, että minulla epäillään syöpää. Siitäpä vasta hankalaa tuleekin aikanaan, jos joutuu sen tekemään.
Voimia sinne! :-)
Suurin osa selviytyy. Ei enää nykyään vaarallisuudessa läheskään sitä luokkaa kuin 10v sitten oli.
Se syövän "laatu" ratkaisee aika paljon, mutta oli mikä hyvänsä niin mitään ei ole sellaista muotoa josta ei voi selviytyä.
Positiivisesti kun asennoituu ja kunhan ei liikaa tuijottele ja mieti selvinneiden prosenttimääriä (todellakin kasvaimen levinneisyydestä riippuen tässä syövässä huomattavankin vaihtelevat...) niin säilyy rauha mielessä. Ehkä se rauhoittaa läheisiäkin, kunhan itse pysyy tyynenä ja hyväntuulisena.
Kiitos omasta puolestani. :-)