Postasin saman synnytys-palstalle, mutta koska kaipaan nopeaa vastausta niin kokeillaan täältäkin :)
*
Auttakkee te tietäväisemmät; mikä on tilanne ja onko tämä normaalia enää?
Ke oli viimeinen lääkärineuvola josta saimme ohjeet varautua lähtöön hetkenä minä hyvänsä. Kohdunkaulaa 2cm jäljellä, tänään tarkistutin pari tuntia sitten tk:ssa ja kaula olematon. Ei auki vielä. (vkoja nyt 36)
Eilen supistukset koko päivä, illalla kellotettiin ja tuli 11-13min välein, mutta yöllä loppui.
Satunnaisesti heräsin silloin tällöin tuntemuksiin, mutta ei suurempaa kipua.
3-4vrk vauva on ollut Todella levoton; se liikkuu IHAN koko ajan. Yötä päivää.
Tulee mieleen pieni sammakonpoikanen joka koittaa hajottaa sikiöpussiaan päästäkseen vapauteen :)
Se vain ei hymyilytä oikeastaan enää..vatsaan sattuu, supistuksia (sekä kivuttomia että lievästi kivuliaita) tulee taas koko ajan eikä minun asennollani ole merkitystä; ei auta lepo eikä liikkuminenkaan.
Kaikki supistukset tuntuvat selästä alkaen ja kiristää lujaa. Kipua en voi luonnehtia kovaksi; siedän sen hyvin ja pystyn (haluan) olla ylhäällä kivun tullessa.
Vauva on siis laskeutunut ja valmiina tulemaan. Pää tuntuu hyvin lantiossa ja kävely vaikeahkoa.
Tunnen kohdunkaulalla välillä rajua vihlontaa (avautuu?) joka ei tosin kestä pitkiä aikoja putkeen..max. 5 sek./vihlaisu.
Onko teillä kokemuksia tästä, miten vauvan levottomuus on ehkä vaikuttanut synnytyksen käynnistymiseen?
Miltä tämä tilanne kuulostaa kokeneemman korvaan? Voiko lähtöä odotella piankin?
*
Auttakkee te tietäväisemmät; mikä on tilanne ja onko tämä normaalia enää?
Ke oli viimeinen lääkärineuvola josta saimme ohjeet varautua lähtöön hetkenä minä hyvänsä. Kohdunkaulaa 2cm jäljellä, tänään tarkistutin pari tuntia sitten tk:ssa ja kaula olematon. Ei auki vielä. (vkoja nyt 36)
Eilen supistukset koko päivä, illalla kellotettiin ja tuli 11-13min välein, mutta yöllä loppui.
Satunnaisesti heräsin silloin tällöin tuntemuksiin, mutta ei suurempaa kipua.
3-4vrk vauva on ollut Todella levoton; se liikkuu IHAN koko ajan. Yötä päivää.
Tulee mieleen pieni sammakonpoikanen joka koittaa hajottaa sikiöpussiaan päästäkseen vapauteen :)
Se vain ei hymyilytä oikeastaan enää..vatsaan sattuu, supistuksia (sekä kivuttomia että lievästi kivuliaita) tulee taas koko ajan eikä minun asennollani ole merkitystä; ei auta lepo eikä liikkuminenkaan.
Kaikki supistukset tuntuvat selästä alkaen ja kiristää lujaa. Kipua en voi luonnehtia kovaksi; siedän sen hyvin ja pystyn (haluan) olla ylhäällä kivun tullessa.
Vauva on siis laskeutunut ja valmiina tulemaan. Pää tuntuu hyvin lantiossa ja kävely vaikeahkoa.
Tunnen kohdunkaulalla välillä rajua vihlontaa (avautuu?) joka ei tosin kestä pitkiä aikoja putkeen..max. 5 sek./vihlaisu.
Onko teillä kokemuksia tästä, miten vauvan levottomuus on ehkä vaikuttanut synnytyksen käynnistymiseen?
Miltä tämä tilanne kuulostaa kokeneemman korvaan? Voiko lähtöä odotella piankin?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Moi ! Mulla ihan sama tilanne kun sulla ja oireet .,ja mun voimat tuntuu loppuvan jo nyt! RV 33 5 äitiyspolilla sanottiin ,et en tarvi aikaa edes synnytystapa arvioon ,kun vauva tulee nyt todennäköisesti muutenkin etuajassa ,kun paikat oli niin kypsät ,ja vauvan pää painoi kohdunsuuta. Suht Kivuttomia suppareita on lähes kokoajan ,ja pimppaa särkee niin hulluna. Vauvakin riehunut tänään kunnolla ,no saa nähdä . Mutta haluisin uskoa et molemmilla jo tilanne hyvällä mallilla ,mut silti mä luulen ,et mun tuurilla mennään lahelle laskettua ,ja oon synnärillä just ,kun lakko alkaa ja en saa edes kivunlievitystä .perkule!
lopussa,mul ainaki oli.en ole kauheen kokenu synnyttäjä,ekan pakersin 3viikkoa sit mut kuulostais et sul saattais olla aika lähellä h-hetki.sanohan ne kyl mullekkin jo rv30 et ei mee kauaa mut 39 1 tuli sit.suppareista ei voi kyl erehtyä kun lähtö tulee,luota kroppaasi ja tsemppiä koitokseen!
oireita jo VIIKKOJEN AJAN, ja oon tällä hetkellä kolmisen senttiä aukikin mutta ei tuu niin ei tuu... ja mua on siis uhkailtu keskosella jo viikolta 20 asti ja oon ollu pakkolevossa. Viikkoja nyt kuitenkin 41 2 ja itkua väännän kun ei pysty enää mitenkään elämään, nukkumaan, kävelemään tai mitenkään olemaan, mutta eivät suostu käynnistämään kun vasta 42 jotain.
Huomenna taas neuvola, ja oon niin henkisesti ja fyysisesti puhki että mitähän ne odottaa mun vastaukseksi kun kysyvät rutiinilla että "millainen on ollut vointi?". Toivon todellakin että sun ei tarvitse odotella tänne saakka koska pahemmaksi vaan saattaa mennä, ja ei ne lähellekään aina lääkärissä tiedä milloin vauva syntyy. Eli ei kannata lottoa tuon diagnoosin perusteella laittaa =)
Mutta on se tosiaan jännää että miten vauva jaksaakin mesuta, luulis että tila on jo niin ahdas!!! JAKSAMISTA!