Tämä on asia josta kiinostaisi kuulla mielipiteenne.
En kysele sitä kuka teistä on syöpäpotilas.
Kyselen sitä milloin ihminen on mielestänne jonkin sairauden potilas. Milloin alkaa ja milloin päättyy ?
Onko oltava tauti aktiivisesti päällä, vai riittääkö kun on joskus ollut ?
Onko eroa lievillä sairauksilla ja vakavilla ?
En tee tutkimusta tässä mihinkään, esitän vain pohdinnan aiheen jota itse usein mietin.
Mietin omiakin sairauksia, olevia ja menneitä. Tietysti mahdollisia tuleviakin.
Minulla on kyllä kanta asiaan, mutta en kerro sitä vielä tässä vaiheessa, ettei se vaikuta kenenkään mielipiteeseen mihinkään suuntaan.
En kysele sitä kuka teistä on syöpäpotilas.
Kyselen sitä milloin ihminen on mielestänne jonkin sairauden potilas. Milloin alkaa ja milloin päättyy ?
Onko oltava tauti aktiivisesti päällä, vai riittääkö kun on joskus ollut ?
Onko eroa lievillä sairauksilla ja vakavilla ?
En tee tutkimusta tässä mihinkään, esitän vain pohdinnan aiheen jota itse usein mietin.
Mietin omiakin sairauksia, olevia ja menneitä. Tietysti mahdollisia tuleviakin.
Minulla on kyllä kanta asiaan, mutta en kerro sitä vielä tässä vaiheessa, ettei se vaikuta kenenkään mielipiteeseen mihinkään suuntaan.
Vastaukset 29
Vanhimmat
on syöpä. Sairaalassa hoitojen aikana minua sanottiin syöpäpotilaaksi. Ei kai tämä sinun kyselysi johdu tuosta otsikosta? Palstan perustamisvaiheessa ylläpito ilmoitti,että otsikon voi vaihtaa,jos se ei miellytä ja ottavat ehdotuksia vastaan.
uusi nimi palstalle.Ehdotuksia.
Mietintä myssyt päähän.
hehhee?
solussa asuvat opiskelijat.
nimi.
Ei johdu otsikosta vaan on yleinen lähinnä filosofinen kysymys.
No en nyt ajatellut tätä siinnä mielessä ollenkaan että nimi ei sopisi.
Kuitenkin jos haluatte vaihtaa nimeä niin miten olisi joitain tällaisia.
Syövän kokeneet
Syövästä irti
Syöpä ei meitä voita
Syöpäläispulinat
Syöpäläisten pulinat
Syöpäläisten arki
Jutustelua ohi syövän
Tässä jotain ajatuksia. Jos haluatte vaihtaa nimeä niin keksikää lisää.
niin, että Raspikurkku ja minä ollaan lopun elämäämme potilaita. Kummankaan sairaudesta ei pääse eroon. Ei ole olemassa parannuskeinoa.
Minä kyllä paranen. Syöpä on jo ohi ja tämän polymyalgian pitäisi mennä ohi parissa vuodessa (yleensä).
laajensi tekstissä kysymystään muihin sairauksiin. Reumaanhan ei ole parannuskeinoa.
iso anteeksi pyyntö. Minulla oli vanhaa tietoa. Vasta nyt luin "Lääkärikirja Duodecim
2.1.2007Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Polymyalgia rheumatica" jutun. Olen onnellinen puolestasi. Sinulla on ainakin toivo paratumisesta.
On taas kylmä, kostea ja tuulinen ilma. Sormeni ja varpaani ovat Ransakan lipun väriset. Tuntuu vaikuttavan korvien välykseenkin.
Reumassa olisi kanssa aihetta miettiä.
Jotkut reumathan usein ikäänkuin pysähtyy johonkin tilaan vuosikymmeniksi.
Onko potilas silloin jos se reuma ei ole tehnyt pahaa vahinoa ja eteneminen on pysähtynyt. Lisäksi ei ole juuri vaivojakaan.
Nämä ovat vain tällaisia mielipideasioita.
No,sen mie tiijän,jotta minä en onneks vielä oo,mut kysymys pisti miettimmään.Lähipiirissäni on usseita syövän sairastanneita ja valitettavasti myös heitä,jotka eivät selevinneet.Nyt kun mietin tässä näitä selevinneitä,niin kyllä hyö kanttaat sitä syöpäpotillaan viittoo varmmaan loppuikäsä.Serkkuni-kurkkusyövästä selevinny-jos hiän tekköö jottaa erikoista(on hyvin akttiivinen harrastuksissaan),niin jo ruvettaan sitä ihmettelemmään-mites se tuolla tavalla touhuvvaa,sillähän oli syöpä.Eli miusta tunttuu,jotta kerran syöpäpotilas-ainnaa syöpäpotilas(ympäristön mielestä,ei omasta)!
En voi sanoa,kuin omalta kohdaltani.Minä olen syöpäpotilas,ja mahdollisuus uusimiseen on
odotettavissa kainaloon levinneisyyden ansiosta.
Jos se on levinnyt niin ilmeisesti silloin olet potilas.
lähes kaikki palstan rintasyöpäpotilaat vieläkin potilaita.
Aika monellahan on levinnyt kainaloon.
Jos syöpää ei ole saatu pois ja se on jossain kohtaa kehoa niin potilas taitaa olla.
Näin minun ajatukseni menee.
No onneksi se ei ole silti mikään toivoton tilanne (yleensä).
kainalosta saadaan syöpä pois kun poistetaan imusolmukkeet.
Se on jo eri asiaa josta aloitin.
Niinkauan kuin syöpää on, oli missä hyvänsä niin minun ajatukseni mukaan on potilas.
Mitä mieltä sinä olet ?
potilas, vaikka syöpää sairastakin. Potilas olin silloin kun olin sairaalassa hoidossa.
ei ole potilas,vaan voisiko sanoa syövän sairastanut,
tai sairastava?
yksin jiättyy tuon siun tekstin uuvelleen-aika laaja kysymys siulla kyllä!Viime viikolla mie kävin hammasliäkärissä-olin siis hammasliäkärin potillaana.Sairasttuin eellisenä päivänä hammaskippuun,olin vajjoon tunnin potillaana ja tervveenä läksin sieltä poikkeen.Kevväällä sain Noro-viruksen tiisttaina,ripuloin torstaihin asti ja mänin sit liäkärriin ja olin tiputuksessa osastolla lauvanttaihin asti-eli,vaikka sairastuin tiistaina,olin potillaana torsttaista-lauvanttaihin.Olinko sen jäläkkeen tervyt,vaikka en ollu ennee potilas?En ollu terve vieläkkää-ripuli jatku viikon,mut en kuitenkkaa ollu potilas!Hoh-hoijaa-ompahan tämäkkii selitys-suannoonko kukkaa selevvee!!!
vähän monimutkaista:)
Ymmärsin sinnuu aivan jetsulleen.
Tuolleen se justiisa on ainakkii miu mielestäi
Minulla on tällainen ajatus.
Potilas on niinkauan kuin sairastaa kyseistä tautia.
Kun on parantunut niin ei ole enää potilas. Voi olla toipilas tai kuntoutuja, mutta ei potilas.
Itsellä oli se syöpäkasvain vuosi sitten. Olin mielestäni silloin potilas.
Kun se leikattiin ja todettiin kaikki saadun sillä kertaa pois, katsoin etten enää ole potilas, vaan erään syövän sairastanut entinen potilas.
Leikkaushaavan parantumisen ajan ja kokonaan poissaannin varmistumisen ajan olin toipilas.
Vaikka uusimisriski on asiantuntijan mielestä jotensakin täysi 100% niin katson olevani potilas vasta silloin kun se uusii.
Olenhan sairastanut monta muutakin tautia ja katson että kun olen sairaana niin olen potilas.
Parannuttuani olen entinen potilas.
Noin 4 vuotta sitten minulla oli eräs muu paha sairaus joka uhkasi henkeä ja toimintakykyä. Olin lähes vuoden toipilaana ja kuntoutuminen on vieläkin hieman kesken.
En kuitenkaan katso olevani sen taudin potilas enää, mutta olen sen taudin sairastanut ja kuntoutuja.
Se on jo muutaman kerran yrittänyt uusia oireista päätellen. Kuitenkin on aina mennyt ohi.
Silti en katso olevani potilas vaikka olen aika varmasti kokeva sen uusimisen vielä tulevaisuudessa.
Silloin olen potilas jos yleensä selviän hengissä.
Mielestäni ei ole merkitystä onko tauti kestänyt pitkään vai vähän aikaa.
Tämä on minun näkemykseni aiheeseen. Aivan vapaasti saa olla eri mieltä.
Ja on täysin varmaa etten pahoita mieltäni erilaisista näkemyksistä.
jotenkin sairas ja jos niin miten
On minulla noita sairauksia ihan tarpeeksi ja vähän liikaakin. En taida kertoa tarkemmin kuinka.
mutta minä sanoisin että ihminen on potilas silloin kun on olemassa jonkinlainen hoitosuhde. Ilman hoitosuhdetta ihminen on pelkästään sairas. Toisaalta jos otetaan lähtökohdaksi potea-verbi potilas-sanan alkuna niin sairauttahan podetaan oli hoitosuhdetta tai ei ja tällöin voidaan sanoa että jo pelkkä sairauden olemassaolo tekee ihmisestä potilaan. Niin että ottaa tästä nyt sitten selvän :-). Itse olen mielestäni syövän suhteen toipilas ja polymyalgian suhteen vielä pitkään potilas.
menis dementiikan puolelle