Mitä

Olen hiukan hukassa itseni kanssa, en ymmärrä sitä miten joku mies saa aikaan sellaisen vaikutuksen minussa että se on jo kestänyt pari vuotta. Siitäkin huolimatta, ettemme oikeastaan kunnolla kerenneet edes tutustumaan. Mies vihelsi tavallaan homman poikki ja siitä asti olen ollut aika eksyksissä.

Välillä mietin, että ikävöinkö tätä miestä vai olenko vain niin tottunut tähän olotilaan. Onneksi enää harvoin törmään häneen, tänäkin vuonna olen tainnut nähdä hänet vain kerran.
Kaikenlaisia keinoja olen käyttänyt unohtaakseni hänet, mutta mikään ei tunnu auttavan. Tällainen ikävöinti vain kuluttaa yllättävän paljon energiaa ja vie pohjaa pois tulevaisuuden suunnitelmilta.
4662
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

olet ko. henkilön viimeksi nähnyt?

kuulosti vaan niin tutulta tilanteelta...

Äänestä
  • baarissa ohimennen..

    Äänestä

Mitä puhuitte ja lupailitte
Mieti mikä jäi vaivaamaan!
Miten vakavasti sinä suhtauduit asiaan?
Säikähtikö hän ja karkasi
Tai sai vaan sinut perässä roikkumaan ja elää sinun voimilla/ vampyyri/,
kun sinä häntä rakastat
ja jollakin tavalla ajattelee sinua.
Sinun on otettava “ero” hänestä
Pohdittava uudelleen omaa elämää
Tai kannattaako hänen kanssa puhua, jos auttaisi/ en ole varmaa/,
Hai apua - mene asiantunteilijoiden luokse.
Älä hukkaa elämäsi…………….

Äänestä

aloituksen heikkona hetkenäni. En ole sen huomannut vaikuttavan elämääni kuten sinulla. Silti hän kulkee mukana, piruna olkapäällä tai menninkäisenä :) Ajatuksissa, ei niin tekoina.

Arkeni on niin täyspäiväistä että aikaa ei jää kovinkaan syvälliseen pysähtymiseen kuin hetkittäin. Joskus nekin varmaan muuntuvat- muuttuvat nimettömäksi kaipaukseksi.

Minä törmäsin häneen myös vaan kerran tänä vuonna. Kaupassa- häkellyin niin että en edes tervehtinyt. Ei silti, ei hänkään sitä tehnyt. Aika kuvaavaa :P

Äänestä

Kommentoi aloitusta


keinoja unohtamiseen? kirjoitti:

Olen hiukan hukassa itseni kanssa, en ymmärrä sitä miten joku mies saa aikaan sellaisen vaikutuksen minussa että se on jo kestänyt pari vuotta. Siitäkin huolimatta, ettemme oikeastaan kunnolla kerenneet edes tutustumaan. Mies vihelsi tavallaan homman poikki ja siitä asti olen ollut aika eksyksissä.

Välillä mietin, että ikävöinkö tätä miestä vai olenko vain niin tottunut tähän olotilaan. Onneksi enää harvoin törmään häneen, tänäkin vuonna olen tainnut nähdä hänet vain kerran.
Kaikenlaisia keinoja olen käyttänyt unohtaakseni hänet, mutta mikään ei tunnu auttavan. Tällainen ikävöinti vain kuluttaa yllättävän paljon energiaa ja vie pohjaa pois tulevaisuuden suunnitelmilta.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu