Neurolepteillä eli psykoosilääkkeillä (Risperdal, Zyprexa ym.) aivojen reseptoreita salpaamalla psykoottinen ajattelu väistyy!
Tämä ei siis tarkoita sitä että ne parantavat millään tavalla vain estävät salpaamalla aivoja ja varsinkin aivojen tunne- ja havaintopuolen osia.
Tästä syystä myös psykoottiset oireet häviävät, koska ne johtuvat tunteisiin- ja havainnointiin liittyviin aivojen osiin tulleista häiriöistä ja rasituksesta. Tämän lisäksi myös muu tunne-elämä ja havaintoavaruus kapenevat, ja näiden aivoalueiden kapasiteetti ei enää riitä psykoottisiin ajatuksiin, koska se ei tahdo riittää normaaliinkaan toimintaan.
Kun välittäjäaineiden virtaus näihin aivojen osiin saadaan heikennettyä, myös hermoyhteydet alueilla pikku hiljaa heikentyvät ja vilkkaista moottoriteistä tulee hiljaisia sivuteitä, eivätkä nämä yhteydet enää dominoi, kuten ne ovat vaikkapa psykoosissa päässeet hallitseviksi yhteyksiksi.
Samalla ikävä kyllä myös suuri osa tunne- ja havaintoelämään kuuluvista normaaleista hermoyhteyksistä kuihtuu, ja ihmisen tunne-elämä ja havaintomaailma kaventuvat mahdollisesti pysyvästi.
Monilla psykoosilääkkeitä käyttäneillä onkin myös lääkityksen lopettamisen jälkeen tunne kuin he olisivat tunneköyhempiä ja havaintomaailma olisi jollakin tavaa kutistunut tai kaventunut, eli ei "tunnu" enää aivan samalta kuin ennen lääkitystä.
Lääkityksessä tätä tilaa kutsutaankin zombiemaiseksi, ja tietyllä tapaa tämä tunne-elämän köyhyys tai elämysten ja fiilistelyn kyvyttömyys onkin zombie-elämää.
Usein psykoosiin ja muihin mielenterveysongelmiin sairastuvat ovat vieläpä niitä kaikkein voimakkaimmin tuntevia ja fiilisteleviä tunne-ihmisiä, joten lääkityksen aikainen ja sen jälkeinen tunne- ja havaintomaailman kaventuminen on heille erityisen tuskallista.
Nämä ongelmat saattavat juuri johtua liian voimakkaasta tunne-elämän aivoalueiden toiminnasta, ja ovat siinä tapahtuvia häiriöitä ja rasitustiloja.
Ei ole selvää korjautuvatko nämä lääkityksellä "vaurioituneet" aivoalueet itsestään ajan kuluessa tai voidaanko niiden palautumiseen vaikuttaa. Muutamilla ravintoaineilla on saatu joissakin tutkimuksissa myönteisiä tuloksia, joskin myös tuloksia joiden mukaan niillä ei olisi merkittävää hyötyä.
Ainakin omega-3 rasvahappojen EPA ja DHA, joita saadaan kalaöljystä on väitetty korjaavan ja parantavan aivojen rakenteita. Lisäksi lesitiinin fosfolipidien ja neuroleptien (pääasiassa koliini ja inositoli) joita saadaan vaikka soijalesitiinistä ja kananmunan keltuaisesta on väitetty parantavan ja vahvistavan aivojen hermoyhteyksiä.
Ainakaan haittaa näiden ravintoaineiden käytöstä psyykkisten sairauksien hoidossa ei ole raportoitu, joten ne eivät ilmeisesti ainakaan kasvata riskiä vaikkapa psykoosin uusimiseen.
Lisäksi esim. psykoosien uusimista voi koittaa estää olemalla vahvistamatta niihin johtavia hermoyhteyksiä. Vaikkapa sairauteen johtaneiden psykoottisten ajatusten tietoisella välttämisellä.
Kun ajatukset ajautuvat siihen suuntaan aletaan tietoisesti ajattelemaan jotain muuta. Kun psykoottisien ajatusten neuroniyhteyksiä ei käytetä, ne kuihtuvat muiden "terveiden" yhteyksien vahvistuessa ja tullessa dominoiviksi.
Tämä ei siis tarkoita sitä että ne parantavat millään tavalla vain estävät salpaamalla aivoja ja varsinkin aivojen tunne- ja havaintopuolen osia.
Tästä syystä myös psykoottiset oireet häviävät, koska ne johtuvat tunteisiin- ja havainnointiin liittyviin aivojen osiin tulleista häiriöistä ja rasituksesta. Tämän lisäksi myös muu tunne-elämä ja havaintoavaruus kapenevat, ja näiden aivoalueiden kapasiteetti ei enää riitä psykoottisiin ajatuksiin, koska se ei tahdo riittää normaaliinkaan toimintaan.
Kun välittäjäaineiden virtaus näihin aivojen osiin saadaan heikennettyä, myös hermoyhteydet alueilla pikku hiljaa heikentyvät ja vilkkaista moottoriteistä tulee hiljaisia sivuteitä, eivätkä nämä yhteydet enää dominoi, kuten ne ovat vaikkapa psykoosissa päässeet hallitseviksi yhteyksiksi.
Samalla ikävä kyllä myös suuri osa tunne- ja havaintoelämään kuuluvista normaaleista hermoyhteyksistä kuihtuu, ja ihmisen tunne-elämä ja havaintomaailma kaventuvat mahdollisesti pysyvästi.
Monilla psykoosilääkkeitä käyttäneillä onkin myös lääkityksen lopettamisen jälkeen tunne kuin he olisivat tunneköyhempiä ja havaintomaailma olisi jollakin tavaa kutistunut tai kaventunut, eli ei "tunnu" enää aivan samalta kuin ennen lääkitystä.
Lääkityksessä tätä tilaa kutsutaankin zombiemaiseksi, ja tietyllä tapaa tämä tunne-elämän köyhyys tai elämysten ja fiilistelyn kyvyttömyys onkin zombie-elämää.
Usein psykoosiin ja muihin mielenterveysongelmiin sairastuvat ovat vieläpä niitä kaikkein voimakkaimmin tuntevia ja fiilisteleviä tunne-ihmisiä, joten lääkityksen aikainen ja sen jälkeinen tunne- ja havaintomaailman kaventuminen on heille erityisen tuskallista.
Nämä ongelmat saattavat juuri johtua liian voimakkaasta tunne-elämän aivoalueiden toiminnasta, ja ovat siinä tapahtuvia häiriöitä ja rasitustiloja.
Ei ole selvää korjautuvatko nämä lääkityksellä "vaurioituneet" aivoalueet itsestään ajan kuluessa tai voidaanko niiden palautumiseen vaikuttaa. Muutamilla ravintoaineilla on saatu joissakin tutkimuksissa myönteisiä tuloksia, joskin myös tuloksia joiden mukaan niillä ei olisi merkittävää hyötyä.
Ainakin omega-3 rasvahappojen EPA ja DHA, joita saadaan kalaöljystä on väitetty korjaavan ja parantavan aivojen rakenteita. Lisäksi lesitiinin fosfolipidien ja neuroleptien (pääasiassa koliini ja inositoli) joita saadaan vaikka soijalesitiinistä ja kananmunan keltuaisesta on väitetty parantavan ja vahvistavan aivojen hermoyhteyksiä.
Ainakaan haittaa näiden ravintoaineiden käytöstä psyykkisten sairauksien hoidossa ei ole raportoitu, joten ne eivät ilmeisesti ainakaan kasvata riskiä vaikkapa psykoosin uusimiseen.
Lisäksi esim. psykoosien uusimista voi koittaa estää olemalla vahvistamatta niihin johtavia hermoyhteyksiä. Vaikkapa sairauteen johtaneiden psykoottisten ajatusten tietoisella välttämisellä.
Kun ajatukset ajautuvat siihen suuntaan aletaan tietoisesti ajattelemaan jotain muuta. Kun psykoottisien ajatusten neuroniyhteyksiä ei käytetä, ne kuihtuvat muiden "terveiden" yhteyksien vahvistuessa ja tullessa dominoiviksi.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Olen samaa mieltä,neuroleptit latistaa tunne-elä-
män.On omakohtaista kokemusta asiasta,olen käyt-
tänyt neuroleptejä,enää en käytä ja olo on nyt
parempi,eron huomaa selvästi nyt kun en ole enää
lääkkeiden vaikutuksen alaisena.Ihmisille syöte-
tään aivan liikaa lääkkeitä,no saahan ihmisen
sillä lailla rauhalliseksi ja helpoksi käsitellä
huijaus.
"Ainakin omega-3 rasvahappojen EPA ja DHA, joita saadaan kalaöljystä on väitetty korjaavan ja parantavan aivojen rakenteita. Lisäksi lesitiinin fosfolipidien ja neuroleptien (pääasiassa koliini ja inositoli) joita saadaan vaikka soijalesitiinistä ja kananmunan keltuaisesta on väitetty parantavan ja vahvistavan aivojen hermoyhteyksiä."
Lesitiini sisältää fosfolipidejä eli neurolipidejä, ei neuroleptejä eli noita psykoosilääkkeitä. Tiedän että virhe oli vahinko ;)
Onko Peratsin myös neurolepti. Itse olen kaksi psykoosia läpi käynyt ja nykyään syön Peratsin 4 mg iltaisin estolääkkeeksi ja tuntuu ajatus kulkevan ihan hyvin. Ihan kuin olisin "normaali". Ennen sitä ajatus tosiaan kulki vilkkaasti ja olin hyvin eläväinen. Nyt toiminnot ovat pikkasen hitaammat mutta silti normaalit. Muuten psykoosissa ei ollut näkö- eikä kuuloharhoja, vain luuloharhoja ja kovaa pelkoa kuolemasta. Kyllä se psykoosi on kauhea tauti kun näin jälkeenpäin ajattelee. Siitä riittäisi juttua vaikka kirjaksi asti niin paljon pelotti. Nyt on itseluottamus kohdallaan eikä peloita mikään. Kertokaa kokemuksia.
olisi tauti, niin päästäsi löytyisi jotain vikaa.
Mutta kun ei lödy vaikka otetaan veri- ja virtsakokeet tai otetaan röntgenkuvat. Ei edes ruumiinavauksessa löydy mitään sairauteen viittaavaa.
"KAPITALISMI" Ihminen otetaan huomioon rahantuottajana.
Eikä ihmisenä jolla on elämä.
Sulle pistetään lääke jota joudut syömään koko elämän ajan, jotta lääkeyhtiöt saavat rahaa lisää.
Näin mielisairaista on hyötyä rahantuottajina..........
Kyllä kyllä. Neuroleptit vie sekä pahan että hyvän tuntemiskyvyn. Viedään elämä lääkkeillä ja sitten syytetään siitä, ettei enää osaa ja jaksa kiinnostua mistään normaalistakaan paitsi ehkä juuri ja juuri syömisestä ja nukkumisesta. Vaikuttaa fysiikkaankin hidastamalla elimistöä, sydäntäkin. Hengitys tuntuu vaivalloiselta, saattaa alkaa rahista pahastikin. Muisti ei pelaa. Itse en muista juuri mitään zyprexa-jaksoltani. Olinm ihan hönö.
Neuroleptit aivan todellisesti LAMAAVAT elimistöä- aivojen lisäksi koko kehoa. Lääke vie psykoosioireet pois, mutta "sivu-oireena" menetät elinvoimaisuuttasi kokonaisvaltaisesti. Kaupanpäälle saat sanoa heiheit harrastusinspiraatiolle, seksihaluille ja tunnelämälle yleensäkin. Ainiin, pitkäaikaisempi käyttö voi johtaa dementiaan, uniapneaan, rytmihäiriöihin ja metaboliseen oireyhytmään, joka tosin astuu kuvioihin jo melko varhaisessa vaiheessa lääkkeen aiheuttaman painonousun takia. Eli itseasiassa aine aiheuttaa PÄÄASIASSA ihmisraukan hidasta kuoletusta... ja se psykoosin poisjäänti onkin seurausta siitä. Itse en söisi neurolepteja enää ikinä...on muitakin paranemiskeinoja kuin itsensä myrkytys. Sori, jos olin vihainen.
Panee miettimään.