Sielu-missä se sijaitsee ?

Hyviä lisäkysymyksiä. Toivottavasti niihinkin vastataan.

Kristinuskon käsityksen mukaan kaiketi sielu on sama kuin ihmisesa oleva henki, siis ajatus.

Jos mennään oikein kristinoppien mukaan on jokainen sielu, joka ei ole terve ja täydellinen paholaisen riivaama.
Siis jos ajatellaan kirjaimellisesti mitä raamattu sanoo.
Mutta mikäli kristityllä on pikkuisenkin "järkeä" hän näkee ihimisen kokonaisvaltaisena osana luontoa, jolloin ei yksikään luonnon luoma ole kelvoton vaan Luoja on tehnyt ihmisestä täydellisen tai "epätäydellisen". Kumpikin kelpaa Jumalalle.
Tässä mennään taas perimmäisiin kysymyksiin.
Uskonko sanatarkasti mitä raamattu sanoo, vai annanko itselleni luvan ajatella mikä on mahdollista ja mikä ei.
Olen käsittänyt, että raamattu nimenomaan kehottaa ihmistä ajattelemaan asioita eikä hyväksymään kaikkea tuosta vaan.

Jos ajatellaan, että se ajatus ja "järki" mikä ihmisellä on ei ole Jumalasta vaan itse henki eli olento, silloin näemme Luojan jotenkin suurena kaikissa elollisissa olennoissa virtaavana energiana. Itse Jumaluus jatkuu meissä, kun kuolemme niin maadumme meistä kasvaa uutta elämää ja tuhka antaa lämpöenergiaa.
Olemme näin kokoajan osa suurta luonnon kiertokulkua.

Itse olem kristitty ja en näe mitään eroa Luojan luomien luontokappaleiden välillä. Joillekin annetaam ymmärrys mutta jokaisella elollisella oliolla on tunne. Tieto siitä mikä tuntuu hyvältä ja mikä pahalta.
Itse kuulun ns. "vajavaisiin", mutta olen ymmärtänyt että minun ei ole tarkoitus parantua vaan hyväksyä itsenä tällaisena.
Jos siis Jumala minut hyväksyy ja itse itseni hyväksyn, miksei siis muutkin voisi hyväksyä.
Ellei sitten oteta kirjaimellisesti raamatun tekstiä, silloinhan minussa olisi tuo "riivaaja".
Itse en kuitenkaan koe olevani riivattu vaan päinvastoin pelastettu. Ongelmat ovat kasvattaneet ihmisenä ja vieneet lähemmäs itse Jumalaa ja Jumaluutta.
Sellaista ajatusta nyt.

Havva kirjoitti:

Kristinuskon käsityksen mukaan kaiketi sielu on sama kuin ihmisesa oleva henki, siis ajatus.

Jos mennään oikein kristinoppien mukaan on jokainen sielu, joka ei ole terve ja täydellinen paholaisen riivaama.
Siis jos ajatellaan kirjaimellisesti mitä raamattu sanoo.
Mutta mikäli kristityllä on pikkuisenkin "järkeä" hän näkee ihimisen kokonaisvaltaisena osana luontoa, jolloin ei yksikään luonnon luoma ole kelvoton vaan Luoja on tehnyt ihmisestä täydellisen tai "epätäydellisen". Kumpikin kelpaa Jumalalle.
Tässä mennään taas perimmäisiin kysymyksiin.
Uskonko sanatarkasti mitä raamattu sanoo, vai annanko itselleni luvan ajatella mikä on mahdollista ja mikä ei.
Olen käsittänyt, että raamattu nimenomaan kehottaa ihmistä ajattelemaan asioita eikä hyväksymään kaikkea tuosta vaan.

Jos ajatellaan, että se ajatus ja "järki" mikä ihmisellä on ei ole Jumalasta vaan itse henki eli olento, silloin näemme Luojan jotenkin suurena kaikissa elollisissa olennoissa virtaavana energiana. Itse Jumaluus jatkuu meissä, kun kuolemme niin maadumme meistä kasvaa uutta elämää ja tuhka antaa lämpöenergiaa.
Olemme näin kokoajan osa suurta luonnon kiertokulkua.

Itse olem kristitty ja en näe mitään eroa Luojan luomien luontokappaleiden välillä. Joillekin annetaam ymmärrys mutta jokaisella elollisella oliolla on tunne. Tieto siitä mikä tuntuu hyvältä ja mikä pahalta.
Itse kuulun ns. "vajavaisiin", mutta olen ymmärtänyt että minun ei ole tarkoitus parantua vaan hyväksyä itsenä tällaisena.
Jos siis Jumala minut hyväksyy ja itse itseni hyväksyn, miksei siis muutkin voisi hyväksyä.
Ellei sitten oteta kirjaimellisesti raamatun tekstiä, silloinhan minussa olisi tuo "riivaaja".
Itse en kuitenkaan koe olevani riivattu vaan päinvastoin pelastettu. Ongelmat ovat kasvattaneet ihmisenä ja vieneet lähemmäs itse Jumalaa ja Jumaluutta.
Sellaista ajatusta nyt.

Lue lisää

ei takerruttaisi sanoihin "sanatarkasti"
tarkoitan tuolla lauseella, että olen päässyt lähemmäs Jumalaa ja näin oppinut tuntemaan Jumalan tarkoituksen, siis jumaluuden.
"Ongelmat ovat kasvattaneet ihmisenä ja vieneet lähemmäs itse Jumalaa ja Jumaluutta."

Havva kirjoitti:

Kristinuskon käsityksen mukaan kaiketi sielu on sama kuin ihmisesa oleva henki, siis ajatus.

Jos mennään oikein kristinoppien mukaan on jokainen sielu, joka ei ole terve ja täydellinen paholaisen riivaama.
Siis jos ajatellaan kirjaimellisesti mitä raamattu sanoo.
Mutta mikäli kristityllä on pikkuisenkin "järkeä" hän näkee ihimisen kokonaisvaltaisena osana luontoa, jolloin ei yksikään luonnon luoma ole kelvoton vaan Luoja on tehnyt ihmisestä täydellisen tai "epätäydellisen". Kumpikin kelpaa Jumalalle.
Tässä mennään taas perimmäisiin kysymyksiin.
Uskonko sanatarkasti mitä raamattu sanoo, vai annanko itselleni luvan ajatella mikä on mahdollista ja mikä ei.
Olen käsittänyt, että raamattu nimenomaan kehottaa ihmistä ajattelemaan asioita eikä hyväksymään kaikkea tuosta vaan.

Jos ajatellaan, että se ajatus ja "järki" mikä ihmisellä on ei ole Jumalasta vaan itse henki eli olento, silloin näemme Luojan jotenkin suurena kaikissa elollisissa olennoissa virtaavana energiana. Itse Jumaluus jatkuu meissä, kun kuolemme niin maadumme meistä kasvaa uutta elämää ja tuhka antaa lämpöenergiaa.
Olemme näin kokoajan osa suurta luonnon kiertokulkua.

Itse olem kristitty ja en näe mitään eroa Luojan luomien luontokappaleiden välillä. Joillekin annetaam ymmärrys mutta jokaisella elollisella oliolla on tunne. Tieto siitä mikä tuntuu hyvältä ja mikä pahalta.
Itse kuulun ns. "vajavaisiin", mutta olen ymmärtänyt että minun ei ole tarkoitus parantua vaan hyväksyä itsenä tällaisena.
Jos siis Jumala minut hyväksyy ja itse itseni hyväksyn, miksei siis muutkin voisi hyväksyä.
Ellei sitten oteta kirjaimellisesti raamatun tekstiä, silloinhan minussa olisi tuo "riivaaja".
Itse en kuitenkaan koe olevani riivattu vaan päinvastoin pelastettu. Ongelmat ovat kasvattaneet ihmisenä ja vieneet lähemmäs itse Jumalaa ja Jumaluutta.
Sellaista ajatusta nyt.

Lue lisää

Jumalan kunnioitus-Ps.24
Arvostelukyky-Jaak.2:12
Keskittymiskyky-Fil.3:13,14
Kestävyys-Kol.1:11

Lannistumattomuus-1.Kor.15:58
Luottamuksellisuus-3Joh.1:5
Maltillisuus-Jaak.1:19,20
Puhdasmielisyys-2.Kor.6:6

Pyrkimyys jalostumaan-Ef.6:10-18
Totuudellisuus-Ef.4:15
Tyytyväisyys-1.Tim.6:6-8
Uutteruus-Room.12:1,11
Vaelluksen valvominen-Ef.5:15-17

Ystävällisyys-Room.12:15,16
Älykkyys-Matt.10:16


...nämä ovat Kristityn sielullisia ominaisuuksia
jotka Jumalan Sana ilmoittaa meille kasvamiseksi.

...vain Jeesus pelastaa sielun saatanan otteesta
Ikuiseen Elämään!!

Meidän kuolevaisessa ruumiissa ei jatku mitään se mätänee ja maatuu,mutta sielu ja henki kulkee käsi kädessä kotia kohti:))

runotyttö kirjoitti:

Jumalan kunnioitus-Ps.24
Arvostelukyky-Jaak.2:12
Keskittymiskyky-Fil.3:13,14
Kestävyys-Kol.1:11

Lannistumattomuus-1.Kor.15:58
Luottamuksellisuus-3Joh.1:5
Maltillisuus-Jaak.1:19,20
Puhdasmielisyys-2.Kor.6:6

Pyrkimyys jalostumaan-Ef.6:10-18
Totuudellisuus-Ef.4:15
Tyytyväisyys-1.Tim.6:6-8
Uutteruus-Room.12:1,11
Vaelluksen valvominen-Ef.5:15-17

Ystävällisyys-Room.12:15,16
Älykkyys-Matt.10:16


...nämä ovat Kristityn sielullisia ominaisuuksia
jotka Jumalan Sana ilmoittaa meille kasvamiseksi.

...vain Jeesus pelastaa sielun saatanan otteesta
Ikuiseen Elämään!!

Meidän kuolevaisessa ruumiissa ei jatku mitään se mätänee ja maatuu,mutta sielu ja henki kulkee käsi kädessä kotia kohti:))

Lue lisää

..kotiin? Minun kotini on täällä enkä halua minnekään muualle. Missäpäin Jumalan sana sanoo että meidän pitäisi lähteä täältä jonnekin. Tai siis että meidän pitäs eroutua sielusta niin että se lähtisi jonnekin. Psalmeissa sanotaan siitä asiasta minun mielestäni hyvin selvästi että :"Taivas on Jumalan taivas mutta maan hän on antanut ihmisten lapsille".
Aadamille sanottiin että "sinä päivänä jona siitä syöt pitää sinun kuolemalla kuoleman". Missä vaiheessa se tuomio on muutettu. Vai eikö Aadam kuollutkaan? Aadamista kun tuli luomishetkellä elävä sielu, siis hän itse oli elävä sielu ja lakkasi olemasta elävä sielu kun hän kuoli.
Teidän opetuksenne mukaan kuolema on ystävä mutta siitä se samainen Jumalan sana sanoo että "vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema". Mitäs ihmisille sen jälkeen tapahtuu kun ei enää oo sitä teidän ystäväänne jäljellä? Kuolemaa siis! Jäävätkö ne tänne sitten teidän opetuksenne mukaan vain olemaan ilman mitään, vai miten?

runotyttö kirjoitti:

Jumalan kunnioitus-Ps.24
Arvostelukyky-Jaak.2:12
Keskittymiskyky-Fil.3:13,14
Kestävyys-Kol.1:11

Lannistumattomuus-1.Kor.15:58
Luottamuksellisuus-3Joh.1:5
Maltillisuus-Jaak.1:19,20
Puhdasmielisyys-2.Kor.6:6

Pyrkimyys jalostumaan-Ef.6:10-18
Totuudellisuus-Ef.4:15
Tyytyväisyys-1.Tim.6:6-8
Uutteruus-Room.12:1,11
Vaelluksen valvominen-Ef.5:15-17

Ystävällisyys-Room.12:15,16
Älykkyys-Matt.10:16


...nämä ovat Kristityn sielullisia ominaisuuksia
jotka Jumalan Sana ilmoittaa meille kasvamiseksi.

...vain Jeesus pelastaa sielun saatanan otteesta
Ikuiseen Elämään!!

Meidän kuolevaisessa ruumiissa ei jatku mitään se mätänee ja maatuu,mutta sielu ja henki kulkee käsi kädessä kotia kohti:))

Lue lisää

Tuo on ihan hyvä ohjenuora ottaa raamatusta valmiita kohtia, jos ei usko omaan kykyynsä
nähdä ja ymmärtää asioita.
Tosin joskus saattaa sitten käydä niin, että tulkitsemme tuon raamatun lauseen jotenkin aivan eritavalla.
Jokainen meistä on yksilö ja Jumalan luoma, samalla tavalla yksilöinä me toteutamme sitä mitä olemme sanasta löytäneet.
Jotenkin tuntuu kovin säälittävältä ajatella, että on ihmisiä, jotka ottavat raamatun jokaisen tekstin kirjaimellisesti, ajattelematta sen enempää, mitä Jeesus mahdollisesti sanoillaan tarkoittaa.
Kyky nähdä asioita laajemmin on juuri lahja Jumalalta ja sellaiselle on todella Pyhä Henki avannut sanan, joka ymmärtää sanoman laajuuden eikä sen rajoittavaa tekijää.
Mutta kukin voimme olla kiitollisia siitä mitä olemme saaneet Jumlalta. Hän avaa salaisuuttaan juuri sen verran kuin kullakin on kykyä ja ymmärrystä ottaa Jumalan sanaa vastaan.
Siksi on epäinhimillistä vaatia jokaista ymmärtämään Jumalan sanoman laajuus.
Raamattu on hyvä ohjenuora jokaiselle kulkijalle.
Vaikka ei olisikaan kykyä ymmärtää sanaa kuin kirjaimellisesti, voi kuitenkin tehdä niin, että jättää sanomatta kovin kriittisesti tulkittavia kohtia ihan sen vuoksi ettei loukkaisi lähimmäistään. Itse voi ajatella mitä vain, mutta määrätynlainen hienotunteisuus osoittaa inhimillisyytta ja elämän arvostamista.

Taisin poiketa aiheesta aikatavalla.
Aihehan oli;
Sielu missä se sijaitsee?

Ajattelisin, että sielu on käsite inhimillisyydestä, sitä kokeeko asioita tunnepohjalta vai järkipohjalta.
Sanotaan, että ihminen on kylmä ja sieluton jos hänellä ei ole lainkaan inhimillisisä tunteita.
Inhimillinen ihminen on kykenevä tuntemaan iloa ja surua. Sitä kaiketi on sielu.
Tai sitten ei. En tiedä..
Antaakapa kommentteja.
Jospa löytyisi se ahaa-elämys.

ava kirjoitti:

Hyviä lisäkysymyksiä. Toivottavasti niihinkin vastataan.

Śrīla Bhakti Rakṣak Śrīdhar Dev-Goswāmī Mahārāj 

”Shrimad-Bhagavatam” (1.1.2) julistaa: vedyaṁ vāstavam atra vastu śivadaṁ tāpa-trayonmūlanam - ”Todellisuus – vāstavam vastu, todellinen olemus, joka on kaikkien tämän maailman tekaistujen ja kuviteltujen asioiden yläpuolella”. Kaikki tähän maailmaan liittyvä kertynyt tieto on täyttä hölynpölyä. Se on seurausta vääristä käsityksistä ympäröivästä maailmasta, ja se on täynnä vääriä tulkintoja ja väärinkäsityksiä. Sanakirjat, historia, eepokset - mitä tahansa ihmiset keräävätkin - ovat kaikki vain totuuden vääristelyä, ja me olemme niiden keskipisteessä. Se kiehtoo meitä, mutta samalla meidän on noustava todellisen elämän tasolle, sillä olemme osa tuota korkeampaa maailmaa. Meidän on siis palattava Jumalan luo, palattava kotiin.

Kotimme on siellä. Mikä meitä voi houkutella täällä, paikassa, jossa kuolema vallitsee, jossa meitä odottaa uusi syntymä, jossa kaikki on tunkkaista ja aiheuttaa hajoamista ja kärsimystä? Epätoivo, kärsimys ja kuolema, mutta tämäkään ei ole vielä kaikki, vaan meidän on jatkuvasti palattava tänne yhä uudelleen ja uudelleen, seuraten samaa elämänkulkua!

Yrittäkää löytää todellista lohtua ja auttakaa myös muita pääsemään takaisin todelliseen elämäänsä, jotta he pääsisivät pois tästä ei-toivotusta ilmapiiristä. Meidän on palattava ”takaisin Jumalan luo”, paikkaan, jossa kaikki on kaunista. Mutta mitä tämä ”takaisin Jumalan luo” tarkoittaa? Siellä on meidän kotimme - suloinen ja rakas kotimme! Olemme tuon maan lapsia, ja pyhät kirjoitukset rohkaisevat meitä: ”Teille on annettu tämä ihmiselämä, tämä tilaisuus, joten yrittäkää kaikin keinoin - pohtimalla, mietiskelemällä, kertomalla, kuuntelemalla - kehittää todellista identiteettiänne, jaloa yksilöllisyyttänne kotimaassanne, jossa sielu asuu. Ajatelkaa sitä aina ja jatkuvasti. Tehkää kaikkenne poistuaksenne tältä illuusion tasolta ja astuaksenne tuohon maahan”.

Paluu Jumalan luo on paluuta kotimaahamme, todelliseen kotiimme. Se, mikä nyt on meille yö, me teemme siitä meidän päivämme! Ja sieltä, missä nyt on pimeyttä, juuri sieltä löydämme valon, ja se, mikä näyttää niin ilmeisen yksinkertaiselta ja selkeältä, on hylättävä. Vakavissa laskelmissamme koko hyväksikäytön ja itsekkäiden etujen maailma on heitettävä syrjään pimeyteen, meidän on hylättävä tämä ”tieto” kokonaan. Ja se, mikä nyt on meille pimeyttä, meidän pitäisi yrittää tehdä siitä valoisaa kiinnittämällä siihen jatkuvasti huomiomme, ajattelemalla sitä syvällisesti ja yrittämällä jatkuvasti päästä tuohon korkeampaan maahan, siihen ihmeelliseen maahan, jossa kaikki on kaunista.

kl

runotyttö kirjoitti:

Jumalan kunnioitus-Ps.24
Arvostelukyky-Jaak.2:12
Keskittymiskyky-Fil.3:13,14
Kestävyys-Kol.1:11

Lannistumattomuus-1.Kor.15:58
Luottamuksellisuus-3Joh.1:5
Maltillisuus-Jaak.1:19,20
Puhdasmielisyys-2.Kor.6:6

Pyrkimyys jalostumaan-Ef.6:10-18
Totuudellisuus-Ef.4:15
Tyytyväisyys-1.Tim.6:6-8
Uutteruus-Room.12:1,11
Vaelluksen valvominen-Ef.5:15-17

Ystävällisyys-Room.12:15,16
Älykkyys-Matt.10:16


...nämä ovat Kristityn sielullisia ominaisuuksia
jotka Jumalan Sana ilmoittaa meille kasvamiseksi.

...vain Jeesus pelastaa sielun saatanan otteesta
Ikuiseen Elämään!!

Meidän kuolevaisessa ruumiissa ei jatku mitään se mätänee ja maatuu,mutta sielu ja henki kulkee käsi kädessä kotia kohti:))

Lue lisää

Vainiin!!!! Lääketieteen mukaan sielu on sama kuin mieli ja joka sijaitsee aivoissa ja joka on manipuloitavissa (aivopestäsissä) sairaaksi ihmisyyden vastaisesti mm uskossa, politiikassa jne.
Kristittyjen tekojen mukaan vaikuttaa siltä kuin he olisivat sieluttomia.
Kristillisten Kaikkivaltias Jeesus EI LÄHETTÄNYT kristittyjä kehitysmaihin HEIDÄN JA HEIDÄN PYHÄN HENGEN nimiin tappamaan ja tapattamaan syyttömiä ihmisiä, lapsiakin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Noitavainot

Raamattu ei ole kristillisten vaan kristittyjen kirjoittama ja molemmilla on omat linjansa Lain ja oppien suhteen jne.
Kristityt = Paavalin perustamien seurakuntien uskovaisia apostoleineen ja herra jumalineen joille Jeesuksen ei perustanut seurakuntia eikä heillä ole Jeesuksen opetuslapsia vaan apostoleita. https://www.gotquestions.org/Suomi/saatana-taman-maailman-jumala.html "Apostolien teot:13:6 Ja kun he olivat vaeltaneet kautta koko saaren Pafoon asti, tapasivat he erään juutalaisen miehen, noidan ja väärän profeetan, jonka nimi oli Barjeesus."
-
Kristilliset = Kaikkivaltiaan Lait antaneen Jeesuksen sekä Hänen kristillisten opetuslapsien perustamien seurakuntien Jumalan ja Jeesuksen Lain ja oppein ymmärtäväisiä seurakuntalaisia Jeesuksen opetuslapsineen Laille kuuliaisten Pyhän Hengen avulla raamatun mukaan:
Ilm. 2:1-29 Pergamos, Tyatira, Sardes, Smyrna, Filadelfia, Efeso, Laodikea.
-
Esimerkki:
https://www.koivuniemi.com/raamattu
Matteuksen evankeliumi:
10:1 Ja hän kutsui tykönsä ne kaksitoista opetuslastaan ja antoi heille vallan ajaa ulos saastaisia henkiä ja parantaa kaikkinaisia tauteja ja kaikkinaista raihnautta.
10:5 Nämä kaksitoista Jeesus lähetti ja käski heitä sanoen: "Älköön tienne viekö pakanain luokse, älkääkä menkö mihinkään samarialaisten kaupunkiin,
14:20 Ja kaikki söivät ja tulivat ravituiksi. Sitten he keräsivät jääneet palaset, kaksitoista täyttä vakallista."
Kysymys:
Kuka lähetti kristityt kehitysmaihin esiintymään Kaikkivaltiaan Jumalan ja Kaikkivaltiaan Jeesuksen sekä Heidän Pyhän Hengen Nimeen kun kristillisten Jeesus ei ole kristittyjä lähettänyt?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Noitavainot
JA; ovat kristityt vapaudettuja Jumalan pilkkaamisista mm yllä olevan esimerkin mukaan Kaikkivaltiaiden ja Heidän Pyhän Hengen Nimeen laittomuuksia tehden:
https://www.minilex.fi/a/rikoslaki-ja-jumalanpilkka ja "Älä tapa" Laiki on voimassa.

Olen itsekin miettinyt samaa. Raamatussahan mm. sanotaan että "se sielu joka syntiä tekee, sen on kuoltava", ja :"--sanon sielulleni: sielu, sinulla on paljon hyvää tallessa moneksi vuodeksi; nauti, lepää, syö, juo ja iloitse".
Mutta Jumala sanoi hänelle: "Sinä mieletön, tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta pois; kenelle sitten joutuu se, minkä sinä olet hankkinut?"( Luukas 12:20 )

Luomiskertomuksen yhteydessä Jumala puhalsi ihmisen sieraimeen elämän henkäyksen ja näin ihmisestä tuli "elävä sielu". Tästä voisi saada käsityksen jonka mukaan ihmisellä ( Adam ) ei ollut mitään "sielua" - häntä ei ollut olemassa ennen kuin Jumala herätti hänet eloon. Elämä itsessään - "elämän henkäys" tai "henki", käännöksestä riippuen - olisi näin ollen tuo "sielu", jonka on myös kuoltava niin kuin Raamattu sanoo - tekemiensä syntien vuoksi.

"Elämän henkäyksen" myötä ihmisestä tulee siis "elävä sielu" ja myös sielu, joka tulee kuolemaan :

"Katso, kaikki sielut ovat minun: niinkuin isän sielu, niin pojankin sielu - ne ovat minun. Se sielu, joka syntiä tekee - sen on kuoltava." ( Hesekiel 18:4 )"

Raamatun mukaan synnitön saa elää, mutta kaikki ovat tehneet syntiä. Kuolema sovittaa synnit ja antaa vanhurskaana ja katuvana kuolleelle mahdollisuuden päästä osalliseksi hyvästä ylösnousemuksesta "viimeisenä päivänä", jolloin "Jumala herättää kaikki kuolleet".

"Ja vielä te kysytte: "Minkä tähden ei poika kanna isän syntivelkaa?" Kun poika on tehnyt oikeuden ja vanhurskauden, noudattanut kaikkia minun käskyjäni ja tehnyt niitten mukaan, hän totisesti saa elää. Se sielu, joka syntiä tekee - sen on kuoltava."

"Elämän henki" tai joissakin käännöksissä "eläväksi tekevä henki" - elämä itsessään - palaa ihmisen kuollessa Jumalan luo, joka sen on antanut." Adam sai elämän Jumalalta ja tuli eläväksi "sieluksi". Tämän "sielun oli kuoltava" tottelemattomuutensa vuoksi ; hänet tuomittiin menettämään elämänsä Jumalalle joka oli sen antanut, ja hänen täytyi "palata maahan, tulla maaksi jälleen". Hän palasi luomistaan edeltäneeseen olemattomuuteen.

"Viimeisenä päivänä" Jumala herättää Adaminkin, kristillisestä näkökulmasta luultavasti tuomion ylösnousemukseen. "Hän ei ole kuolleiden Jumala, vaan elävien, sillä he kaikki ovat eläviä hänelle." (Luukas 20:37, 38 ) Raamatun mukaan myös kuolleet ovat "eläviä" Jumalalle - kuolleita ei ole tuomittu jäämään kuolemaan - olemattomuuteen - ikuisiksi ajoiksi.

19. ja sanon sielulleni: sielu, sinulla on paljon hyvää tallessa moneksi vuodeksi; nauti lepoa, syö, juo ja iloitse'.
20. Mutta Jumala sanoi hänelle: 'Sinä mieletön, tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta pois; kenelle sitten joutuu se, minkä sinä olet hankkinut?'

"Tiedän, että hän nousee ylösnousemuksessa viimeisenä päivänä," sanoi Lasaruksen sisar Martta veljensä ruumiin äärellä. Kristittyjen toivo on ymmärtääkseni tässä ylösnousemustoivossa, eli toivossa herätä elämään "viimeisenä päivänä", jolloin Jumala herättää "kaikki kuolleet sielut" - hyvää tehneet elämän ylösnousemukseen, pahantekijät tuomion ylösnousemukseen. Silloin hyvää tehneet saavat osakseen elämän, pahat kokevat Raamatun mukaan "toisen kuolemansa". Voisi kysyä kuinka tällaista kuolleiden elämään herättämistä tarvittaisiin, mikäli kuolleet - heidän "sielunsa" - olisivat jo elossa joko taivaassa tai helvetin tulimeressä ? Ja jos kuolleet olisivat jo tuomitut taivaaseen tai helvettiin, niin voisi myös kysyä minkä vuoksi nämä helvetissä tai taivaassa elävät herätetään elämään (?) viimeisenä päivänä - vain ja ainoastaan tuomitsemista varten ? Heidän "kuolemattomat sielunsa" ovat jo tuomionsa saaneet.

Kun Jeesus saapui herättämään Lasarusta kuolleista, Lasaruksen sisar Martta siis sanoi : "Tiedän, että hän nousee ylösnousemuksessa viimeisenä päivänä."
Kun Jeesus kutsui Lasaruksen haudasta, ei Lasarus puhunut taivaasta tai helvetistä. Voisi olettaa että hän olisi puhunut, mikäli olisi viettänyt jommassa kummassa paikassa ne neljä päivää, jotka oli ollut kuolleena.

"Sillä elävät tietävät, että heidän on kuoltava, mutta kuolleet eivät tiedä mitään." (Saarnaaja 9: 5)
"Kun hänen henkensä lähtee hänestä, niin hän tulee maaksi jälleen; sinä päivänä hänen hankkeensa raukeavat tyhjiin." (Psalmi 146: 3, 4.)

Monien Raamatun tekstien perusteella on ilmeinen johtopäätös, että ihmisen tietoinen olemassaolo jatkuu kuoleman jälkeen (on sitten ihmisellä varsinaisesti "kuolematonta sielua" tai ei).

"Ja sitten kun minun nahkani on riekaleina, ja lihani on riistetty irti, minä saan nähdä Jumalan, saan katsella häntä omin silmin.." (Job 19:26-27).

"...saata se (=Egypti) alas tuonelaan, pakanakansojen pariin...astu alas, asetu sijallesi jumalattomien pariin...siellä keskellä tuonelaa ovat mahtavat sankarit, ja he sanovat faraolle ja hänen auttajilleen:'Tänne suistuitte tekin...'" (Hes.32:17-24, vrt. Jes.14:9-10,16)


"Älkää pelätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät kykene tappamaan sielua. Pelätkää häntä, joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin" (Matt.10:28) - huomaa: ihminen ei voi tappaa sielua ja Jumala ei hukuta/tuhoa sielua helvetiSSÄ, vaan sielu hukutetaan HELVETTIIN.


"..ja he näkevät niiden ruumiit, jotka ovat minusta luopuneet. Mato, joka niitä kalvaa ei kuole, liekki, joka niitä nuolee, ei sammu. Ne ovat kauhistava varoitus koko ihmissuvulle." (Jes.66:24)

"..kuin joudut helvettiin, sammumattomaan tuleen, missä mato ei kuole eikä tuli sammu" (Mark.9:43-48)

"...Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa" (Luuk.23:43)

"olen kahden vaiheilla. Haluaisin lähteä täältä ja päästä Kristuksen luo, sillä se olisi kaikkein parasta. Teidän vuoksenne on kuitenkin parempi, että jään eloon" (Fil.1:23-24)

"...haluaisimmekin muuttaa pois ruumiistamme, kotiin Herran luo" (2 Kor.5:8)

"...näin alttarin alla niiden sielut, jotka oli tapettu Jumalan sanan ja oman todistuksensa tähden. Ne huusivat kovalla äänellä....niille kullekin annettiin valkea vaate" (Ilm.6:9-11)

Timotheus kirjoitti:

Monien Raamatun tekstien perusteella on ilmeinen johtopäätös, että ihmisen tietoinen olemassaolo jatkuu kuoleman jälkeen (on sitten ihmisellä varsinaisesti "kuolematonta sielua" tai ei).

"Ja sitten kun minun nahkani on riekaleina, ja lihani on riistetty irti, minä saan nähdä Jumalan, saan katsella häntä omin silmin.." (Job 19:26-27).

"...saata se (=Egypti) alas tuonelaan, pakanakansojen pariin...astu alas, asetu sijallesi jumalattomien pariin...siellä keskellä tuonelaa ovat mahtavat sankarit, ja he sanovat faraolle ja hänen auttajilleen:'Tänne suistuitte tekin...'" (Hes.32:17-24, vrt. Jes.14:9-10,16)


"Älkää pelätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät kykene tappamaan sielua. Pelätkää häntä, joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin" (Matt.10:28) - huomaa: ihminen ei voi tappaa sielua ja Jumala ei hukuta/tuhoa sielua helvetiSSÄ, vaan sielu hukutetaan HELVETTIIN.


"..ja he näkevät niiden ruumiit, jotka ovat minusta luopuneet. Mato, joka niitä kalvaa ei kuole, liekki, joka niitä nuolee, ei sammu. Ne ovat kauhistava varoitus koko ihmissuvulle." (Jes.66:24)

"..kuin joudut helvettiin, sammumattomaan tuleen, missä mato ei kuole eikä tuli sammu" (Mark.9:43-48)

"...Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa" (Luuk.23:43)

"olen kahden vaiheilla. Haluaisin lähteä täältä ja päästä Kristuksen luo, sillä se olisi kaikkein parasta. Teidän vuoksenne on kuitenkin parempi, että jään eloon" (Fil.1:23-24)

"...haluaisimmekin muuttaa pois ruumiistamme, kotiin Herran luo" (2 Kor.5:8)

"...näin alttarin alla niiden sielut, jotka oli tapettu Jumalan sanan ja oman todistuksensa tähden. Ne huusivat kovalla äänellä....niille kullekin annettiin valkea vaate" (Ilm.6:9-11)

Lue lisää

Aivan totta - Raamatussa on monia kohtia, joita lukemalla on helppo tehdä sellainen johtopäätös, että sielun olemassaolo jatkuu välittömästi fyysisen ruumiin kuoleman jälkeen. Minä en tiedä kuinka Raamattua pitäisi tulkita tämän asian kohdalla, mutta aihe on kiinnostava.

Seuraavassa nälkävuoden pituinen, mutta mielenkiintoinen artikkeli siitä kuinka eräät kristityt, kuten seitsemännen päivän adventistit, suhtautuvat tähän aiheeseen :

"Raamattu paljastaa, että ikuinen Jumala on kuolematon (1.Tim. 1:17). Itse asiassa Raamattu sanoo Jumalasta, että "hän yksin on kuolematon" (1.Tim. 6:16). Hän on luomaton, itsestään oleva, ja hänellä ei ole alkua eikä loppua (katso tämän kirjan lukua 2).

"Raamattu ei missään esitä kuolemattomuutta sellaisena ominaisuutena, jonka ihminen - tai hänen 'sielunsa' tai 'henkensä' - omistaisi luonnostaan. Raamatussa esiintyy yli 1600 kertaa termejä, jotka yleensä käännetään sanoilla 'sielu' tai 'henki', mutta kertaakaan ei näiden sanojen yhteydessä esiinny käsite 'kuolematon' tai 'kuolemattomuus'.

Toisin kuin Jumala, ihmisolennot ovat kuolevaisia. Raamattu vertaa ihmisiä haihtuvaan savuun: "Savua te olette, joka hetken näkyy ja sitten haihtuu" (Jaak. 4:14). Ihmiset ovat "vain tuulen henkäys, joka häipyy eikä palaa" (Ps. 78:39). Job sanoo ihmisestä: "Kuin kukka hän avautuu ja kuihtuu, on kohta poissa, kuin varjo" (Job 14:2).

Jumala ja ihmiset eroavat toisistaan merkittävästi. Jumala on ääretön, ihmiset ovat rajallisia. Jumala on kuolematon, ihmiset kuolevaisia. Jumala on ikuinen, ihmiset väliaikaisia.

Luomisessa "Herra Jumala muovasi maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän henkäyksen. Näin ihmisestä tuli elävä olento" (1.Moos. 2:7). Luomiskertomus osoittaa, että ihmiskunnan elämä on peräisin Jumalasta (vrt. Ap.t. 17:25,28; Kol. 1:16,17). Tästä perustosiasiasta seuraa, että kuolemattomuus ei ole ihmiselle luonnostaan kuuluva ominaisuus vaan Jumalan lahja.

Kun Jumala loi Aadamin ja Eevan, hän antoi heille vapaan tahdon - valintavapauden. He saattoivat totella tai olla tottelematta, ja heidän olemassa olonsa jatkuvuus riippui siitä, olivatko he Jumalan voiman avulla jatkuvasti kuuliaisia. Näin ollen heidän omistamansa kuolemattomuuden lahja oli ehdollinen.

Jumala määritteli tarkoin sen ehdon. He menettäisivät tämän lahjan, mikäli söisivät "siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta". Jumala varoitti ihmistä: "Sinä päivänä, jona siitä syöt, olet kuoleman oma" (1.Moos. 2:17). *2

Kuolema on synnin palkka. Saatana esitti eriävän mielipiteensä Jumalan varoituksesta, jonka mukaan tottelemattomuus johtaisi kuolemaan, ja sanoi: "Ei, ette te kuole" (1.Moos. 3:4). Mutta rikottuaan Jumalan käskyä Aadam ja Eeva havaitsivat, että synnin palkka on todellakin kuolema (Room. 6:23). Heidän syntinsä aiheutti tämän rangaistuksen: "Tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinut on otettu. Maan tomua sinä olet, maan tomuun sinä palaat" (1.Moos. 3:19). Nämä sanat eivät viittaa elämän jatkumiseen vaan sen päättymiseen.

Tämän rangaistustuomion annettuaan Jumala esti syntiinlangennutta ihmistä pääsemästä enää elämän puun luo, "ettei hän nyt vain ota elämän puusta hedelmää ja syö ja niin elä ikuisesti" (1.Moos. 3:22). Jumalan toiminta osoitti selvästi, että kuuliaisuuden ehdolla luvattu kuolemattomuus menetettiin synnin tähden. Ihmisestä oli nyt tullut kuolevainen, kuoleman alainen. Ja koska Aadam ei kyennyt siirtämään jälkeläisilleen sellaista, mitä hän ei itse omistanut, "on kuolema saavuttanut kaikki ihmiset, koska kaikki ovat tehneet syntiä" (Room. 5:12).

Vain Jumalan armo esti Aadamia ja Eevaa kuolemasta välittömästi. Jumalan Poika oli tarjoutunut antamaan henkensä, jotta Aadam ja Eeva saisivat uuden mahdollisuuden - toisen tilaisuuden. Hänet tunnettiin teurastettuna Karitsana maailman perustamisesta asti (vrt. Ilm. 13:8).

Vaikka ihmiset syntyvät kuolevaisina, Raamattu kehottaa heitä etsimään kuolemattomuutta, katoamattomuutta (ks. esim. Room. 2:7). Jeesus Kristus on tämän kuolemattomuuden lähde: "Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme" (Room. 6:23; vrt. 1.Joh. 5:11). "Hän on kukistanut kuoleman ja tuonut valoon elämän ja katoamattomuuden" (2.Tim. 1:10). "Sillä niin kuin kaikki ihmiset Aadamista osallisina kuolevat, niin myös kaikki Kristuksesta osallisina tehdään eläviksi" (1.Kor. 15:22). Kristus itse sanoi, että hänen äänensä avaisi haudat ja nostaisi kuolleet esiin haudoistaan" (Joh. 5:28,29).

Jos Kristus ei olisi tullut, ihmiskunnan tilanne olisi ollut toivoton, ja kaikki kuolleet olisivat tuhoutuneet ikuisiksi ajoiksi. Mutta hänen ansiostaan kenenkään ei tarvitse joutua kadotukseen. "Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän" (Joh. 3:16). Usko Kristukseen ei siis ainoastaan poista synnin rangaistusta, vaan se myös takaa uskoville kuolemattomuuden verrattoman lahjan.

Kristus toi "valoon elämän ja katoamattomuuden lähettämällä maailmaan evankeliumin" (2.Tim. 1:10). Paavali vakuuttaa, että Raamatun pyhät kirjoitukset "voivat antaa sinulle viisautta, niin että pelastut uskomalla Kristukseen Jeesukseen" (2.Tim. 3:15). Ne, jotka eivät hyväksy evankeliumia, eivät saa kuolemattomuutta.

Paavali kuvaa sitä hetkeä, jolloin kuolemattomuuden lahja annetaan: "Nyt ilmoitan teille salaisuuden: Me emme kaikki kuole, mutta kaikki me muutumme, yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasuunan soidessa. Pasuuna soi, ja kuolleet herätetään katoamattomina ja me muut muutumme. Tämän katoavan on näet pukeuduttava katoamattomuuteen ja kuolevaisen kuolemattomuuteen. Mutta kun katoava pukeutuu katoamattomuuteen ja kuolevainen kuolemattomuuteen, silloin toteutuu kirjoitusten sana: - Kuolema on nielty ja voitto saatu" (1.Kor. 15:51 - 54). Tämä tekee hyvin selväksi, että Jumala ei anna kuolemattomuutta uskovalle tämän kuollessa vaan ylösnousemuksessa, "viimeisen pasuunan soidessa". Silloin tämä kuolevainen pukeutuu kuolemattomuuteen. Vaikka Johannes toteaakin, että me vastaanotamme ikuisen elämän lahjan ottaessamme vastaan Jeesuksen Kristuksen henkilökohtaiseksi Vapahtajaksemme (1.Joh. 5:11 - 13), tämän lahjan muuttuminen todellisuudeksi tapahtuu Kristuksen tullessa. Vasta silloin meidät muutetaan kuolevaisista kuolemattomiksi, katoavaisuudesta katoamattomuuteen.

Kuoleman luonne

Jos kuolema on elämän päättymistä, mitä Raamattu opettaa ihmisyksilön tilasta kuolemassa? Miksi on tärkeätä, että kristityt ymmärtävät tämän raamatullisen opetuksen?

Kuolema on unta. Kuolema ei merkitse täydellistä tyhjäksi tekemistä, tuhoutumista; se on vain väliaikainen tiedottomuuden tila ennen ylösnousemusta. Raamattu nimittää toistuvasti tätä välitilaa uneksi.

Kun Vanha testamentti viittaa Daavidin, Salomon ja muiden Israelin ja Juudan kuninkaiden kuolemaan, se puhuu heidän menemisestään lepoon isiensä luo (1.Kun. 2:10; 11:43; 14:20,31; 15:8; 2.Aikak. 21:1; 26:23; jne.). Job kuvailee kuolemaa uneksi (Job 14:10 - 12), Daavid nukkumiseksi (Ps. 13:4), Jeremia uneen vaipumiseksi (Jer. 51:39,57) ja Daniel nukkumiseksi (Dan. 12:2).

Uusi testamentti käyttää samaa kuvakieltä. Kuvatessaan Jairuksen kuolleen tyttären tilaa Jeesus sanoi, että "hän nukkuu" (Matt. 9:24; Mark. 5:39). Hän viittasi kuolleeseen Lasarukseen samalla tavoin (Joh. 11:11 - 14). Matteus mainitsee, että Jeesuksen kuollessa "monien poisnukkuneiden pyhien ruumiit nousivat ylös" (Matt. 27:52), ja Luukas kirjoittaa Stefanuksen marttyyrikuolemaa kuvatessaan, että "hän nukkui pois" (Ap.t. 7:60). Sekä Paavali että Pietari nimittivät kuolemaa nukkumiseksi (1.Tess. 4:13 - 17; 2.Piet. 3:4).

Raamatullinen esitys kuolemasta unena sopii hyvin kuoleman luonteeseen, kuten seuraavat vertailut osoittavat: 1. Nukkuvat ovat tiedottomassa tilassa. "Kuolleet eivät tiedä mitään" (Saarn. 9:5). 2. Unessa tietoinen ajattelu lakkaa. "Hänen henkensä lähtee, - - ja sinä päivänä kaikki hänen hankkeensa raukeavat" (Ps. 146:4). 3. Uni merkitsee kaikkien päivän toimien päättymistä. "Tuonelassa, jonne olet matkalla, ei ole tekoja, ei ajatuksia, ei tietoa, ei viisautta" (Saarn. 9:10). 4. Uni eristää meidät niistä, jotka ovat valveilla. "Eikä heillä enää koskaan ole osaa missään, mitä tapahtuu auringon alla" (Saarn. 9:6). 5. Normaalissa unessa tunnemaailmakin on lepotilassa. "Heidän rakkautensa ja vihansa ja kiihkonsa on mennyt" (Saarn. 9:6). 6. Nukkuva ei ylistä Jumalaa. "Eivät kuolleet ylistä Herraa" (Ps. 115:17). 7. Uni edellyttää heräämistä. "Tulee aika, jolloin kaikki, jotka lepäävät haudoissaan, kuulevat hänen äänensä" (Joh. 5:28). *3

Ihminen palaa tomuun. Ymmärtääksemme, mitä ihmiselle tapahtuu kuolemassa, meidän tulee ymmärtää, miten ihmisolemus on muodostunut. Raamattu kuvaa ihmistä elimellisenä kokonaisuutena (ks. tämän kirjan lukua 7). Toisinaan Raamattu käyttää sanaa sielu viitatessaan koko ihmispersoonaan, toisinaan taas puhuessaan ihmisen tunne - ja ajatusmaailmasta. Mutta Raamattu ei opeta, että ihmisessä olisi kaksi erillistä osaa. Ruumis ja sielu ovat olemassa ainoastaan yhteydessä toisiinsa; ne muodostavat jakamattoman ykseyden.

Ihmisen luomisessa maan tomun yhdistäminen elämän henkäykseen tuotti elävän olennon eli sielun. Aadam ei saanut sielua erillisenä yksikkönä; hänestä tuli elävä sielu (1.Moos. 2:7; ks. myös tämän kirjan lukua 7). Kuolemassa tapahtuu päinvastaista: kun maan tomusta poistetaan elämän henkäys tuloksena on kuollut ihminen eli kuollut sielu, joka on tiedoton (Ps. 146:4). Ne tekijät, joista ruumis muodostui, palaavat takaisin maahan, josta ne ovat peräisin (1.Moos. 3:19). Sielu ei v oi olla tietoisesti olemassa erillään ruumiista, eikä mikään Raamatun kohta osoita, että kuolemassa sielu jäisi eloon tietoisena yksikkönä. Todellakin: "Sen, joka tekee syntiä, on kuoltava" (Hes. 18:20).

Kuolleitten asuinpaikka. Vanha testamentti nimittää sitä paikkaa, mihin ihmiset menevät kuollessaan, nimellä sheol (hepreaa); Uusi testamentti käyttää vastaavasta paikasta nimitystä hades (kreikkaa). Raamatussa sheol useinmiten tarkoittaa yksinkertaisesti hautaa. *4 Samanlainen merkitys on kreikan sanalla hades. *5

Kaikki kuolleet - sekä vanhurskaat että jumalattomat - menevät tuohon paikkaan, josta suomeksi käytetään nimitystä tuonela (Ps. 89:49). Jaakob sanoi: "Minä suren, kunnes menen tuonelaan poikani luo" (1.Moos. 37:35). Kun maa aukaisi "kitansa" nielläkseen jumalattoman Korahin ja hänen seurueensa, he vajosivat elävältä "tuonelaan" (4.Moos. 16:30).

Sheol vastaanottaa koko ihmisen kuolemassa. Kun Kristus kuoli, hän astui tuonelaan (hades), mutta ylösnousemuksessa nousi kuolleista (vrt. Ap.t. 2:27,31, hades, Ps. 16:10, sheol). Kun Daavid kiitti Jumalaa parantumisestaan, hän todisti, että Herra pelasti hänet tuonelasta, hautaan vaipuvien joukosta (Ps. 30:4).

Hauta ei ole tietoisuuden paikka. Koska kuolema on uni, kuollut pysyy tiedottomuuden tilassa haudassa ylösnousemukseen asti, jolloin tuonela (hades) antaa kuolleensa (Ilm. 20:13).

Henki palaa Jumalan luo. Vaikka ruumis palaa maan tomuun, henki palaa Jumalan luo. Salomo sanoi, että kuolemassa "tomu palaa maahan, josta se on tullut", mutta "henki palaa Jumalan luo, joka on sen antanut" (Saarn. 12:7). Tämä pitää paikkansa kaikista, sekä vanhurskaista että jumalattomista.

Monet ovat ajatelleet, että tämä teksti osoittaa persoonan olennaisen osan jatkavan elämäänsä kuoleman jälkeen. Mutta Raamatussa ei henkeä tarkoittava heprean (ruah) enempää kuin kreikankaan (pneuma) termi viittaa mihinkään erilliseen olentoon, joka kykenisi tietoiseen olemassaoloon erillään ruumiista. Sen sijaan nämä nimitykset viittaavat "henkäykseen" - elämän kipinään, joka on välttämätön yksilölliselle olemassaololle, elämän periaatteeseen, joka elävöittää sekä eläimet että ihmiset.

Salomo kirjoitti: "Sillä ihmisten ja eläinten kohtalo on yhtäläinen: samalla tavoin kuolevat molemmat, yhtäläinen henki (ruah) on kaikilla. - - Kaikki menee samaan paikkaan: kaikki on tullut tomusta ja kaikki palaa tomuun. Kuka tietää, kohoaako ihmisen henki (ruah) ylös ja vajoaako eläinten henki (ruah) alas maahan?" (Saarn. 3:19 - 21). Salomon mukaan siis kuolemassa ei ole eroa ihmisen ja eläimen hengellä.

Salomon lausunto, jonka mukaan henki (ruah) palaa Jumala luo, joka sen on antanut, osoittaa, että se mikä palaa Jumalan luo on yksinkertaisesti hänen antamansa elämän periaate. Raamatussa ei ole mitään viittausta sellaiseen, että henki tai henkäys olisi tietoinen ruumiista erillinen yksikkö. Tämä ruah voidaan samastaa siihen "elämän henkäykseen", jonka Jumala puhalsi ensimmäiseen ihmisolentoon tehdäkseen elottoman ruumiin eläväksi (vrt. 1.Moos. 2:7).

Raamatun sopusointu. Monet vilpittömät kristityt, jotka eivät ole tutkineet Raamatun koko opetusta kuolemasta, eivät ole olleet tietoisia siitä, että kuolema on unta ylösnousemukseen asti.He ovat olettaneet, että monet Raamatun kohdat tukevat ajatusta, jonka mukaan henki tai sielu jatkaa tietoista olemassaoloon kuoleman jälkeen. Huolellinen tutkimus osoittaa, että Raamatun johdonmukaisen opetuksen mukaan kuolema aiheuttaa tietoisuuden lakkaamisen.

Spiritismi. Jos kuolleet ovat täysin elottomia, keiden kanssa sitten spiritistimeediot ovat yhteydessä?

Jokainen rehellinen ihminen myöntää, että ainakin osa näistä ilmiöistä on huijausta; mutta kaikkia ei voida selittää tällä tavoin. On ilmeisesti olemassa yliluonnollisia voimia, jotka ovat yhteydessä spiritismiin. Mitä Raamattu opettaa tästä asiasta?

1. Spiritismin perusta. Spiritismi (jotkut spiritistit puhuvat mieluummin spiritualismista, jolla kuitenkin on myös muita merkityksiä, suom. huom.) sai alkunsa Saatanan ensimmäisestä valheesta Eevalle: "Ei, ette te kuole" (1.Moos. 3:4). Saatanan sanat muodostivat ensimmäisen saarnan sielun kuolemattomuudesta. Tänä päivänä kaikenlaiset uskonnot kaikkialla maailmassa tietämättään toistavat tätä erehdystä. Monien mielessä jumalallinen julistus: "Sen, joka tekee syntiä, on kuoltava" (Hes. 18:20) on muuttunut muotoon: "Vaikka ihminen tekeekin syntiä, hän kuitenkin on kuolematon."

Tämä erheellinen oppi ihmisen luontaisesta kuolemattomuudesta on johtanut uskomukseen tietoisen tilan välittömästä jatkumisesta kuoleman jälkeen. Kuten olemme nähneet, nämä käsitykset ovat suoranaisesti ristiriidassa Raamatun opetuksen kanssa. Ne tulivat kristilliseen ajatteluun pakanallisesta filosofiasta - erityisesti Platonilta - suuren luopumuksen aikana (katso tämän kirjan lukua 12). Nämä käsitykset muodostuivat vallitseviksi näkemyksiksi kristikunnassa ja ovat jatkuvasti hallitsevassa asemassa nykypäivänkin kristikunnassa.

Usko kuolleitten tietoiseen tilaan on valmistanut monia kristittyjä hyväksymään spiritismin. Jos kuolleet ovat eläviä ja Jumalan luona, miksi ne eivät voisi palata maan päälle palvelevina henkinä? Ja jos ne voivat niin tehdä, miksi emme yrittäisi päästä yhteyteen niiden kanssa saadaksemme niiltä neuvoja ja opetusta, välttyäksemme onnettomuuksilta tai vastaanottaaksemme lohdutusta suruumme?

Tämänkaltaisen päättelyn varassa Saatana ja hänen enkelinsä (Ilm. 12:4,9) ovat perustaneet viestikanavan, jonka kautta ne voivat toteuttaa harhauttavaa toimintaansa. Spiritististen istuntojen välityksellä ne esiintyvät kuolleina omaisina ja tuovat muka lohtua ja rohkaisua elossa oleville. Toisinaan ne ennustavat tulevia tapahtumia, jotka, milloin ne osoittautuvat paikkansa pitäviksi, antavat niille uskottavuutta. Silloin niiden julistamat vaaralliset harhaopit saavat ikään kuin aitouden leiman vaikka ne ovatkin ristiriidassa Raamatun ja Jumalan lain kanssa. Kun Saatana on saanut poistetuksi pahan vastaiset esteet, hän on vapaa johtamaan ihmisiä poispäin Jumalasta kohti varmaa tuhoa.

2. Varoitus spiritismistä. Kenenkään ei tarvitse joutua spiritismin pettämäksi. Raamattu selvästi paljastaa sen väitteet vääriksi. Kuten olemme nähneet, Raamattu opettaa että kuolleet eivät tiedä mitään vaan että ne makaavat tiedottomina haudassa.

Raamattu myös kieltää ankarasti kaikki yritykset olla yhteydessä kuolleisiin. Sen mukaan ne, jotka yrittävät olla yhteydessä 'vainajahenkiin', kuuluvat samaan joukkoon kuin noidat ja henkienmanaajat, jotka ovat "iljetys Herralle" (3.Moos. 19:31; 20:27; vrt. 5.Moos. 18:10,11).

Jesaja ilmaisi hyvin spiritismin mielettömyyden: "Te kuulette sanottavan: 'Tiedustelkaa neuvoa vainajahengiltä, kysykää tietäjiltä, jotka supisevat ja mumisevat.' Mutta Jumalaltaanhan kansan on neuvonsa pyydettävä! Miksi sen pitäisi kysyä kuolleilta neuvoa elävien asiassa? Siis esiin todistekäärö, sinetöity opetus! Turhia sanoja puhuu tämä kansa, jolle päivä ei enää koita" (Jes. 8:19,20). Todellakin, vain pyhien kirjoitusten todistekäärö, Raamatun selkeä opetus voi varjella kristityt tältä voimakkaalta eksytykseltä.

3. Spiritismin ilmenemismuotoja. Raamattu kertoo monista spiritistisistä toimista - faraon noidista ja Niniven ja Babylonin tietäjistä Israelin henkienmanaajiin asti - ja tuomitsee ne kaikki. Yksi esimerkki on Saulin käynti En - Dorin noidan luona, josta oli puhe tämän luvun alussa.

Raamattu sanoo: "Hän (Saul) kysyi neuvoa Herralta, mutta Herra ei vastannut hänelle, ei unien, ei urimin eikä profeettojenkaan välityksellä" (1.Sam. 28:6). Näin ollen Jumalalla ei ollut mitään tekemistä sen kanssa, mitä tapahtui En - Dorissa. Kuolleena Samuelina esiintyvä demonihenki eksytti Saulin; hän ei nähnyt todellista Samuelia. Noita näki vanhan miehen hahmon, jonka Saul päätteli olevan Samuel (jae 14).

Jos meidän pitäisi uskoa, että tuo henki - ilmestys oli todella Samuel, meidän on varauduttava myös uskomaan, että noidat ja henkienmanaajat ja kaikenlaiset spiritistimeediot voivat kutsua esiin vanhurskaita kuolleita mistä tahansa. Silloin meidän pitäisi myös uskoa, että hurskas Samuel oli olemassa tietoisessa tilassa maassa, sillä noita sanoi nähneensä vanhan miehen "nousevan maasta" (jae 13).

Tämä spiritistinen istunto toi Saulille epätoivoa, ei toivoa. Seuraavana päivänä hän teki itsemurhan (1.Sam. 31:4). Kuitenkin nk. Samuel oli ennustanut, että tuona päivänä Saul poikineen olisi hänen luonaan (1.Sam. 28:19). Jos hän oli oikeassa, meidän pitäisi päätellä, että kuoleman jälkeen Jumalalle tottelematon Saul ja vanhurskas Samuel elivät yhdessä. Tämän sijasta meidän on pääteltävä, että tässä spiritistisessä istunnossa koetut ilmiöt olivat pahan enkelin aikaansaamia.

4. Viimeinen eksytys. Menneisyydessä spiritistiset ilmiöt esiintyivät okkultismin alueella, mutta viime aikoina spiritismi on pukeutunut kristilliseen kaapuun voidakseen johtaa harhaan kristikuntaa. Tunnustaessaan hyväksyvänsä Kristuksen ja Raamatun spiritismistä on tullut äärimmäisen vaarallinen vihollinen uskovaisille. Sen vaikutukset ovat salakavalia ja petollisia. Spiritismi "selittää Raamattua sillä tavalla, että se miellyttää uudistumatonta sydäntä, samalla kun sen vakavat ja tärkeät totuudet esitetään mitättöminä asioina. Rakkaus esitetään Jumalan pääominaisuudeksi, mutta se alennetaan heikoksi tunteellisuudeksi, eikä tehdä suurta eroa hyvän ja pahan välillä. Jumalan vanhurskaus, hänen syntiä vastaan lausumansa uhkaukset ja hänen pyhän lakinsa vaatimukset pidetään salassa. Kansaa opetetaan pitämään kymmenen käskyn lakia kuollena kirjaimena. Miellyttävät, lumoavat tarut valtaavat mielen ja johtavat ihmiset hylkäämään Raamatun uskonsa perustuksena."

Näin oikeasta ja väärästä tulee suhteellisia käsitteitä, ja kukin henkilö, tilanne tai kulttuuri määrää, mikä on "totuus". Itse asiassa kukin tulee omaksi jumalakseen ja täyttää näin Saatanan lupausta: "Teistä tulee Jumalan kaltaisia" (1.Moos. 3:5).

Edessämme on koetuksen hetki, "joka kohtaa koko maailman ja panee koetteelle maan asukkaat" (Ilm. 3:10). Saatana on ryhtymäisillään käyttämään suuria merkkejä ja ihmeitä viimeisessä yrityksessään johtaa maailma harhaan. Tästä mahtavasta eksytyksestä Johannes kirjoittaa: "Minä näin, kuinka lohikäärmeen suusta, pedon suusta ja väärän profeetan suusta lähti kolme saastaista henkeä, jotka olivat sammakon näköisiä. ne ovat pahoja henkiä, jotka tekevät ihmeitä, ja ne lähtivät kokoamaan maanpiirin kaikki kuninkaat taisteluun, joka käydään Jumalan, Kaikkivaltiaan, suurena päivänä" (Ilm.16:13,14; vrt. 13:13,14).

Vain ne, joita Jumala voimallaan varjelee ja jotka ovat varustaneet mielensä Raamatun totuuksilla ja hyväksyvät sen ainoaksi auktoriteetikseen, voivat kestää. Kaikki muut ovat ilman suojaa ja joutuvat tämän eksytyksen harhaanjohtamiksi.

Ensimmäinen ja toinen kuolema. Toinen kuolema on lopullinen rangaistus katumattomille syntisille - kaikille niille, joiden nimet eivät ole kirjoitettuina elämän kirjassa. Tämä toteutuu tuhannen vuoden lopussa (katso lukua 26). Tästä kuolemasta ei ole ylösnousemusta. Kun Saatana ja jumalattomat hävitetään, samalla hävitetään synti ja itse kuolemakin (1.Kor. 15:26; Ilm. 20:14; 21:8). Kristus on vakuuttanut, että "siihen, joka voittaa, ei toinen kuolema kajoa" (Ilm. 2:11).

Sen perusteella, mitä Raamattu on sanonut toisesta kuolemasta, voimme päätellä, että ensimmäinen kuolema on se kuolema, jonka kaikki Aadamin rikkomuksen vuoksi joutuvat kokemaan - lukuunottamatta niitä, jotka elävinä muutetaan Kristuksen tullessa. "Se on tulos synnin rappeuttavista vaikutuksista ihmiskunnassa."

Ylösnousemus

Ylösnousemus merkitsee "elämän palauttamista täyteen olemuksen ja persoonallisuuden kukoistukseen kuoleman jälkeen." Koska ihmiskunta on kuoleman alainen, tarvitaan ylösnousemus, jotta ihminen voisi elää haudan tuolla puolen. Sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa Jumalan sanansaattajat ovat ilmaisseet toivonsa ylösnousemuksesta (Job 14:13 - 15; 19:25 - 29; Ps. 49:15; 73:24; Jes. 26:19; 1.Kor. 15).

Toivo ylösnousemuksesta, joista meillä on varma todiste, rohkaisee meitä, että voimme nauttia paremmasta tulevaisuudesta tämän nykyisen maailmanajan jälkeen, jossa kuolema on kaikkien kohtalona.

Kristuksen ylösnousemus. Vanhurskaiden kuolleiden ylösnousemus kuolemattomuuteen on läheisessä suhteessa Kristuksen ylösnousemukseen, koska ylösnoussut Kristus lopulta herättää kuolleet (Joh. 5:28,29).

1. Sen tärkeys. Mitä olisi tapahtunut, jos Kristus ei olisi noussut kuolleista? Paavali luettelee seuraukset: a. Evankeliumin julistaminen olisi turhaa: "Ellei Kristusta ole herätetty, silloin meidän julistuksemme on turhaa puhetta" (1.Kor. 15:14). b. Ei olisi syntien anteeksiantamusta: "Ellei Kristusta ole herätetty - - te olette yhä syntienne vallassa" (jae 17). c. Ei hyödyttäisi uskoa Jeesukseen: "Ellei Kristusta ole herätetty, teidän uskonne on pohjaa vailla" (jae 17). d. Ei olisi toivoa elämästä haudan tuolla puolen: "Ellei Kristusta ole herätetty - - silloin nekin, jotka ovat nukkuneet pois Kristukseen uskoen, ovat joutuneet perikatoon" (jakeet 17 - 18). *11

2. Ruumiillinen ylösnousemus. Se Kristus, joka tuli ulos haudasta, oli sama Jeesus, joka eli täällä lihassa. Nyt hänellä oli kirkastettu ruumis, mutta se oli edelleen todellinen ruumis. Se oli niin todellinen, että toiset eivät edes huomanneet mitään eroa (Luuk. 24:13 - 27; Joh. 20:14 - 18).

Jeesus itse kielsi olevansa mikään aave. Hän sanoi ylösnousemuksensa jälkeen opetuslapsilleen: "Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani: minä tässä olen, ei kukaan muu. Koskettakaa minua, nähkää itse. Ei aaveella ole lihaa eikä luita, niin kuin te näette minussa olevan" (Luuk. 24:39). Osoittaakseen ylösnousemuksensa fyysisen todellisuuden Jeesus myös söi opetuslasten läsnäollessa (jae 43).

3. Sen vaikutus. Ylösnousemuksella oli sähköistävä vaikutus opetuslapsiin. Se muutti ryhmän heikkoja ja pelokkaita miehiä urhoollisiksi apostoleiksi, jotka olivat valmiita tekemään mitä tahansa Herransa puolesta (Fil. 3:10,11; Ap.t. 4:33). Se missio, jota he ryhtyivät toteuttamaan ylösnousemuksen innoittamina, ravisteli koko Rooman valtakuntaa ja käänsi koko maailman ylösalaisin (Ap.t. 17:6).

"Varmuus Jeesuksen ylösnousemuksesta antoi pontta ja voimaa evankeliumin julistukselle (vrt. Fil. 3:10,11). Pietari kirjoittaa, että Jeesuksen Kristuksen herättäminen kuolleista on "antanut meille elävän toivon" (1.Piet. 1:3). Apostolit katsoivat olevansa hänen ylösnousemuksensa todistajia (Ap.t. 1:22), ja he perustivat opetuksensa Kristuksen ylösnousemuksesta Vanhan testamentin messiaanisille ennustuksille (Ap.t. 2:31). "Apostolit todistivat voimallisesti Herran Jeesuksen ylösnousemuksesta, ja Jumalan armo oli heidän kaikkien osana runsain määrin" (Ap.t. 4:33). Apostolit saivat osakseen juutalaisten johtajien vastustusta kun he "Jeesuksen ylösnousemukseen vedoten julistivat ylösnousemusta kuolleista" (jae 2). Jouduttuaan vastaamaan suuren neuvoston edessä, Paavali sanoi: "Nyt olen täällä tuomittavana siksi, että panen toivoni kuolleiden ylösnousemukseen" (Ap.t. 23:6; vrt. 24:21). Roomalaisille Paavali kirjoitti, että Jeesus "oli Jumalan Poika, jolla on valta, ylösnousemuksessa tähän asemaan asetettu" (Room. 1:4). Kasteessa kristitty Paavalin mukaan todistaa uskostaan Kristuksen ylösnousemukseen (Room. 6:4,5)." *12

Kaksi ylösnousemusta. Kristus opetti, että on oleva kaksi yleistä ylösnousemusta: "elämän ylösnousemus" vanhurskaille ja "tuomion ylösnousemus" jumalattomille (Joh. 5:28,29; Ap.t. 24:15). Näiden kahden ylösnousemuksen välillä on tuhat vuotta (Ilm. 20:4,5).

1. Elämän ylösnousemus. Niitä, jotka herätetään ensimmäisessä ylösnousemuksessa, nimitetään autuaiksi ja pyhiksi (Ilm. 20:6). He eivät joudu kohtamaan toista kuolemaa tulisessa järvessä tuhannen vuoden lopussa (jae 14). Tämä elämän ylösnousemus (Joh. 5:29; 1.Kor. 15:52,53), tapahtuu Jeesuksen tullessa toisen kerran (1.Kor. 15:22,23; 1.Tess. 4:15 - 18). Ne, joilla on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa, eivät enää kuole (Luuk. 20:36). He saavat olla Kristuksen kanssa ikuisesti.

Minkälainen on ylösnousseen ruumis? Kristuksen tavoin ylösnousseilla pyhillä on todellinen ruumis. Ja niin kuin Kristus nousi kirkastettuna olentona, samoin tekevät vanhurskaat. Paavali kirjoitti, että Kristus "muuttaa meidän ruumiimme tästä alennustilasta oman kirkastuneen ruumiinsa kaltaiseksi" (Fil. 3:21). Hän nimittää kirkastamatonta ruumista 'ajalliseksi ruumiiksi' ja kirkastettua ruumista 'hengelliseksi ruumiiksi'. Ensin mainittu on kuoleva ja katoava, viimeksi mainittu kuolematon ja katoamaton. Muuttuminen kuolevaisuudesta kuolemattomuuteen tapahtuu silmänräpäyksessä ylösnousemuksessa (ks. 1.Kor. 15:42 - 54).

2. Tuomion ylösnousemus. Jumalattomat herätetään toisessa yleisessä ylösnousemuksessa, joka tapahtuu tuhannen vuoden lopussa (ks. tämän kirjan lukua 26). Tämä ylösnousemus johtaa viimeiseen tuomioon ja tuomion täytäntöönpanoon (Joh. 5:29). Ne, joiden nimeä ei ole elämän kirjasta, herätetään silloin ja heitetään "tuliseen järveen". He kokevat toisen kuoleman (Ilm. 20:15,14).

He olisivat voineet välttää tuon järkyttävän lopun. Selvin sanoin Raamattu esittää Jumalan valmistaman pakotien: "Kääntykää, luopukaa synneistänne, ettei syyllisyys olisi uhkana yllänne! Heittäkää pois kaikki rikkomuksenne, kaikki se millä olette syntiä tehneet, ja ottakaa rintaanne uusi sydän ja uusi henki. Miksi te kuolisitte - - ? En minä tahdo kenenkään kuolemaa - näin sanoo Herra Jumala. Kääntykää, niin saatte elää!" (Hes. 18:30 - 32).

Kristus lupaa, että "siihen, joka voittaa, ei toinen kuolema kajoa" (Ilm. 2:11). Ne, jotka vastaanottavat Jeesuksen ja hänen hankkimansa pelastuksen saavat kokea sanoin kuvaamattoman ilon hänen tullessaan. He viettävät ikuisuuden Herransa ja Vapahtajansa seurassa kokien onnea, joka ei koskaan vähene."

lähde : http://www.adventtikirkko.great.fi/opetus/kuolema.htm

ava kirjoitti:

Olen itsekin miettinyt samaa. Raamatussahan mm. sanotaan että "se sielu joka syntiä tekee, sen on kuoltava", ja :"--sanon sielulleni: sielu, sinulla on paljon hyvää tallessa moneksi vuodeksi; nauti, lepää, syö, juo ja iloitse".
Mutta Jumala sanoi hänelle: "Sinä mieletön, tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta pois; kenelle sitten joutuu se, minkä sinä olet hankkinut?"( Luukas 12:20 )

Luomiskertomuksen yhteydessä Jumala puhalsi ihmisen sieraimeen elämän henkäyksen ja näin ihmisestä tuli "elävä sielu". Tästä voisi saada käsityksen jonka mukaan ihmisellä ( Adam ) ei ollut mitään "sielua" - häntä ei ollut olemassa ennen kuin Jumala herätti hänet eloon. Elämä itsessään - "elämän henkäys" tai "henki", käännöksestä riippuen - olisi näin ollen tuo "sielu", jonka on myös kuoltava niin kuin Raamattu sanoo - tekemiensä syntien vuoksi.

"Elämän henkäyksen" myötä ihmisestä tulee siis "elävä sielu" ja myös sielu, joka tulee kuolemaan :

"Katso, kaikki sielut ovat minun: niinkuin isän sielu, niin pojankin sielu - ne ovat minun. Se sielu, joka syntiä tekee - sen on kuoltava." ( Hesekiel 18:4 )"

Raamatun mukaan synnitön saa elää, mutta kaikki ovat tehneet syntiä. Kuolema sovittaa synnit ja antaa vanhurskaana ja katuvana kuolleelle mahdollisuuden päästä osalliseksi hyvästä ylösnousemuksesta "viimeisenä päivänä", jolloin "Jumala herättää kaikki kuolleet".

"Ja vielä te kysytte: "Minkä tähden ei poika kanna isän syntivelkaa?" Kun poika on tehnyt oikeuden ja vanhurskauden, noudattanut kaikkia minun käskyjäni ja tehnyt niitten mukaan, hän totisesti saa elää. Se sielu, joka syntiä tekee - sen on kuoltava."

"Elämän henki" tai joissakin käännöksissä "eläväksi tekevä henki" - elämä itsessään - palaa ihmisen kuollessa Jumalan luo, joka sen on antanut." Adam sai elämän Jumalalta ja tuli eläväksi "sieluksi". Tämän "sielun oli kuoltava" tottelemattomuutensa vuoksi ; hänet tuomittiin menettämään elämänsä Jumalalle joka oli sen antanut, ja hänen täytyi "palata maahan, tulla maaksi jälleen". Hän palasi luomistaan edeltäneeseen olemattomuuteen.

"Viimeisenä päivänä" Jumala herättää Adaminkin, kristillisestä näkökulmasta luultavasti tuomion ylösnousemukseen. "Hän ei ole kuolleiden Jumala, vaan elävien, sillä he kaikki ovat eläviä hänelle." (Luukas 20:37, 38 ) Raamatun mukaan myös kuolleet ovat "eläviä" Jumalalle - kuolleita ei ole tuomittu jäämään kuolemaan - olemattomuuteen - ikuisiksi ajoiksi.

19. ja sanon sielulleni: sielu, sinulla on paljon hyvää tallessa moneksi vuodeksi; nauti lepoa, syö, juo ja iloitse'.
20. Mutta Jumala sanoi hänelle: 'Sinä mieletön, tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta pois; kenelle sitten joutuu se, minkä sinä olet hankkinut?'

"Tiedän, että hän nousee ylösnousemuksessa viimeisenä päivänä," sanoi Lasaruksen sisar Martta veljensä ruumiin äärellä. Kristittyjen toivo on ymmärtääkseni tässä ylösnousemustoivossa, eli toivossa herätä elämään "viimeisenä päivänä", jolloin Jumala herättää "kaikki kuolleet sielut" - hyvää tehneet elämän ylösnousemukseen, pahantekijät tuomion ylösnousemukseen. Silloin hyvää tehneet saavat osakseen elämän, pahat kokevat Raamatun mukaan "toisen kuolemansa". Voisi kysyä kuinka tällaista kuolleiden elämään herättämistä tarvittaisiin, mikäli kuolleet - heidän "sielunsa" - olisivat jo elossa joko taivaassa tai helvetin tulimeressä ? Ja jos kuolleet olisivat jo tuomitut taivaaseen tai helvettiin, niin voisi myös kysyä minkä vuoksi nämä helvetissä tai taivaassa elävät herätetään elämään (?) viimeisenä päivänä - vain ja ainoastaan tuomitsemista varten ? Heidän "kuolemattomat sielunsa" ovat jo tuomionsa saaneet.

Kun Jeesus saapui herättämään Lasarusta kuolleista, Lasaruksen sisar Martta siis sanoi : "Tiedän, että hän nousee ylösnousemuksessa viimeisenä päivänä."
Kun Jeesus kutsui Lasaruksen haudasta, ei Lasarus puhunut taivaasta tai helvetistä. Voisi olettaa että hän olisi puhunut, mikäli olisi viettänyt jommassa kummassa paikassa ne neljä päivää, jotka oli ollut kuolleena.

"Sillä elävät tietävät, että heidän on kuoltava, mutta kuolleet eivät tiedä mitään." (Saarnaaja 9: 5)
"Kun hänen henkensä lähtee hänestä, niin hän tulee maaksi jälleen; sinä päivänä hänen hankkeensa raukeavat tyhjiin." (Psalmi 146: 3, 4.)

Lue lisää

On väärä usko,että ihminen on oman kohtalonsa herra,sillä ihmissielua ei suunniteltu toimimaan herrana.
Ihminen palvelee joko todellista elävää Jumalaa
tai tämän maailman jumalaa,jompaakumpaa

Olen hengellisesti elävä jo nyt,en vasta sitten kun kuolen.

Hengellinen elämäni alkoi siitä,kun ryhdyin henkilökohtaisesti luottamaan Jeesukseen.
Jumala uudesti synnytti minut ylhäältä:))

...Hänen haavansa ovat teidät parantaneet:"
Te olitte"eksyksissä niinkuin lampaat",mutta nyt te olette palanneet sielujenne paimenen ja kaitsijan luo.1.Piet.24,25

ava kirjoitti:

Aivan totta - Raamatussa on monia kohtia, joita lukemalla on helppo tehdä sellainen johtopäätös, että sielun olemassaolo jatkuu välittömästi fyysisen ruumiin kuoleman jälkeen. Minä en tiedä kuinka Raamattua pitäisi tulkita tämän asian kohdalla, mutta aihe on kiinnostava.

Seuraavassa nälkävuoden pituinen, mutta mielenkiintoinen artikkeli siitä kuinka eräät kristityt, kuten seitsemännen päivän adventistit, suhtautuvat tähän aiheeseen :

"Raamattu paljastaa, että ikuinen Jumala on kuolematon (1.Tim. 1:17). Itse asiassa Raamattu sanoo Jumalasta, että "hän yksin on kuolematon" (1.Tim. 6:16). Hän on luomaton, itsestään oleva, ja hänellä ei ole alkua eikä loppua (katso tämän kirjan lukua 2).

"Raamattu ei missään esitä kuolemattomuutta sellaisena ominaisuutena, jonka ihminen - tai hänen 'sielunsa' tai 'henkensä' - omistaisi luonnostaan. Raamatussa esiintyy yli 1600 kertaa termejä, jotka yleensä käännetään sanoilla 'sielu' tai 'henki', mutta kertaakaan ei näiden sanojen yhteydessä esiinny käsite 'kuolematon' tai 'kuolemattomuus'.

Toisin kuin Jumala, ihmisolennot ovat kuolevaisia. Raamattu vertaa ihmisiä haihtuvaan savuun: "Savua te olette, joka hetken näkyy ja sitten haihtuu" (Jaak. 4:14). Ihmiset ovat "vain tuulen henkäys, joka häipyy eikä palaa" (Ps. 78:39). Job sanoo ihmisestä: "Kuin kukka hän avautuu ja kuihtuu, on kohta poissa, kuin varjo" (Job 14:2).

Jumala ja ihmiset eroavat toisistaan merkittävästi. Jumala on ääretön, ihmiset ovat rajallisia. Jumala on kuolematon, ihmiset kuolevaisia. Jumala on ikuinen, ihmiset väliaikaisia.

Luomisessa "Herra Jumala muovasi maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän henkäyksen. Näin ihmisestä tuli elävä olento" (1.Moos. 2:7). Luomiskertomus osoittaa, että ihmiskunnan elämä on peräisin Jumalasta (vrt. Ap.t. 17:25,28; Kol. 1:16,17). Tästä perustosiasiasta seuraa, että kuolemattomuus ei ole ihmiselle luonnostaan kuuluva ominaisuus vaan Jumalan lahja.

Kun Jumala loi Aadamin ja Eevan, hän antoi heille vapaan tahdon - valintavapauden. He saattoivat totella tai olla tottelematta, ja heidän olemassa olonsa jatkuvuus riippui siitä, olivatko he Jumalan voiman avulla jatkuvasti kuuliaisia. Näin ollen heidän omistamansa kuolemattomuuden lahja oli ehdollinen.

Jumala määritteli tarkoin sen ehdon. He menettäisivät tämän lahjan, mikäli söisivät "siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta". Jumala varoitti ihmistä: "Sinä päivänä, jona siitä syöt, olet kuoleman oma" (1.Moos. 2:17). *2

Kuolema on synnin palkka. Saatana esitti eriävän mielipiteensä Jumalan varoituksesta, jonka mukaan tottelemattomuus johtaisi kuolemaan, ja sanoi: "Ei, ette te kuole" (1.Moos. 3:4). Mutta rikottuaan Jumalan käskyä Aadam ja Eeva havaitsivat, että synnin palkka on todellakin kuolema (Room. 6:23). Heidän syntinsä aiheutti tämän rangaistuksen: "Tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinut on otettu. Maan tomua sinä olet, maan tomuun sinä palaat" (1.Moos. 3:19). Nämä sanat eivät viittaa elämän jatkumiseen vaan sen päättymiseen.

Tämän rangaistustuomion annettuaan Jumala esti syntiinlangennutta ihmistä pääsemästä enää elämän puun luo, "ettei hän nyt vain ota elämän puusta hedelmää ja syö ja niin elä ikuisesti" (1.Moos. 3:22). Jumalan toiminta osoitti selvästi, että kuuliaisuuden ehdolla luvattu kuolemattomuus menetettiin synnin tähden. Ihmisestä oli nyt tullut kuolevainen, kuoleman alainen. Ja koska Aadam ei kyennyt siirtämään jälkeläisilleen sellaista, mitä hän ei itse omistanut, "on kuolema saavuttanut kaikki ihmiset, koska kaikki ovat tehneet syntiä" (Room. 5:12).

Vain Jumalan armo esti Aadamia ja Eevaa kuolemasta välittömästi. Jumalan Poika oli tarjoutunut antamaan henkensä, jotta Aadam ja Eeva saisivat uuden mahdollisuuden - toisen tilaisuuden. Hänet tunnettiin teurastettuna Karitsana maailman perustamisesta asti (vrt. Ilm. 13:8).

Vaikka ihmiset syntyvät kuolevaisina, Raamattu kehottaa heitä etsimään kuolemattomuutta, katoamattomuutta (ks. esim. Room. 2:7). Jeesus Kristus on tämän kuolemattomuuden lähde: "Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme" (Room. 6:23; vrt. 1.Joh. 5:11). "Hän on kukistanut kuoleman ja tuonut valoon elämän ja katoamattomuuden" (2.Tim. 1:10). "Sillä niin kuin kaikki ihmiset Aadamista osallisina kuolevat, niin myös kaikki Kristuksesta osallisina tehdään eläviksi" (1.Kor. 15:22). Kristus itse sanoi, että hänen äänensä avaisi haudat ja nostaisi kuolleet esiin haudoistaan" (Joh. 5:28,29).

Jos Kristus ei olisi tullut, ihmiskunnan tilanne olisi ollut toivoton, ja kaikki kuolleet olisivat tuhoutuneet ikuisiksi ajoiksi. Mutta hänen ansiostaan kenenkään ei tarvitse joutua kadotukseen. "Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän" (Joh. 3:16). Usko Kristukseen ei siis ainoastaan poista synnin rangaistusta, vaan se myös takaa uskoville kuolemattomuuden verrattoman lahjan.

Kristus toi "valoon elämän ja katoamattomuuden lähettämällä maailmaan evankeliumin" (2.Tim. 1:10). Paavali vakuuttaa, että Raamatun pyhät kirjoitukset "voivat antaa sinulle viisautta, niin että pelastut uskomalla Kristukseen Jeesukseen" (2.Tim. 3:15). Ne, jotka eivät hyväksy evankeliumia, eivät saa kuolemattomuutta.

Paavali kuvaa sitä hetkeä, jolloin kuolemattomuuden lahja annetaan: "Nyt ilmoitan teille salaisuuden: Me emme kaikki kuole, mutta kaikki me muutumme, yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasuunan soidessa. Pasuuna soi, ja kuolleet herätetään katoamattomina ja me muut muutumme. Tämän katoavan on näet pukeuduttava katoamattomuuteen ja kuolevaisen kuolemattomuuteen. Mutta kun katoava pukeutuu katoamattomuuteen ja kuolevainen kuolemattomuuteen, silloin toteutuu kirjoitusten sana: - Kuolema on nielty ja voitto saatu" (1.Kor. 15:51 - 54). Tämä tekee hyvin selväksi, että Jumala ei anna kuolemattomuutta uskovalle tämän kuollessa vaan ylösnousemuksessa, "viimeisen pasuunan soidessa". Silloin tämä kuolevainen pukeutuu kuolemattomuuteen. Vaikka Johannes toteaakin, että me vastaanotamme ikuisen elämän lahjan ottaessamme vastaan Jeesuksen Kristuksen henkilökohtaiseksi Vapahtajaksemme (1.Joh. 5:11 - 13), tämän lahjan muuttuminen todellisuudeksi tapahtuu Kristuksen tullessa. Vasta silloin meidät muutetaan kuolevaisista kuolemattomiksi, katoavaisuudesta katoamattomuuteen.

Kuoleman luonne

Jos kuolema on elämän päättymistä, mitä Raamattu opettaa ihmisyksilön tilasta kuolemassa? Miksi on tärkeätä, että kristityt ymmärtävät tämän raamatullisen opetuksen?

Kuolema on unta. Kuolema ei merkitse täydellistä tyhjäksi tekemistä, tuhoutumista; se on vain väliaikainen tiedottomuuden tila ennen ylösnousemusta. Raamattu nimittää toistuvasti tätä välitilaa uneksi.

Kun Vanha testamentti viittaa Daavidin, Salomon ja muiden Israelin ja Juudan kuninkaiden kuolemaan, se puhuu heidän menemisestään lepoon isiensä luo (1.Kun. 2:10; 11:43; 14:20,31; 15:8; 2.Aikak. 21:1; 26:23; jne.). Job kuvailee kuolemaa uneksi (Job 14:10 - 12), Daavid nukkumiseksi (Ps. 13:4), Jeremia uneen vaipumiseksi (Jer. 51:39,57) ja Daniel nukkumiseksi (Dan. 12:2).

Uusi testamentti käyttää samaa kuvakieltä. Kuvatessaan Jairuksen kuolleen tyttären tilaa Jeesus sanoi, että "hän nukkuu" (Matt. 9:24; Mark. 5:39). Hän viittasi kuolleeseen Lasarukseen samalla tavoin (Joh. 11:11 - 14). Matteus mainitsee, että Jeesuksen kuollessa "monien poisnukkuneiden pyhien ruumiit nousivat ylös" (Matt. 27:52), ja Luukas kirjoittaa Stefanuksen marttyyrikuolemaa kuvatessaan, että "hän nukkui pois" (Ap.t. 7:60). Sekä Paavali että Pietari nimittivät kuolemaa nukkumiseksi (1.Tess. 4:13 - 17; 2.Piet. 3:4).

Raamatullinen esitys kuolemasta unena sopii hyvin kuoleman luonteeseen, kuten seuraavat vertailut osoittavat: 1. Nukkuvat ovat tiedottomassa tilassa. "Kuolleet eivät tiedä mitään" (Saarn. 9:5). 2. Unessa tietoinen ajattelu lakkaa. "Hänen henkensä lähtee, - - ja sinä päivänä kaikki hänen hankkeensa raukeavat" (Ps. 146:4). 3. Uni merkitsee kaikkien päivän toimien päättymistä. "Tuonelassa, jonne olet matkalla, ei ole tekoja, ei ajatuksia, ei tietoa, ei viisautta" (Saarn. 9:10). 4. Uni eristää meidät niistä, jotka ovat valveilla. "Eikä heillä enää koskaan ole osaa missään, mitä tapahtuu auringon alla" (Saarn. 9:6). 5. Normaalissa unessa tunnemaailmakin on lepotilassa. "Heidän rakkautensa ja vihansa ja kiihkonsa on mennyt" (Saarn. 9:6). 6. Nukkuva ei ylistä Jumalaa. "Eivät kuolleet ylistä Herraa" (Ps. 115:17). 7. Uni edellyttää heräämistä. "Tulee aika, jolloin kaikki, jotka lepäävät haudoissaan, kuulevat hänen äänensä" (Joh. 5:28). *3

Ihminen palaa tomuun. Ymmärtääksemme, mitä ihmiselle tapahtuu kuolemassa, meidän tulee ymmärtää, miten ihmisolemus on muodostunut. Raamattu kuvaa ihmistä elimellisenä kokonaisuutena (ks. tämän kirjan lukua 7). Toisinaan Raamattu käyttää sanaa sielu viitatessaan koko ihmispersoonaan, toisinaan taas puhuessaan ihmisen tunne - ja ajatusmaailmasta. Mutta Raamattu ei opeta, että ihmisessä olisi kaksi erillistä osaa. Ruumis ja sielu ovat olemassa ainoastaan yhteydessä toisiinsa; ne muodostavat jakamattoman ykseyden.

Ihmisen luomisessa maan tomun yhdistäminen elämän henkäykseen tuotti elävän olennon eli sielun. Aadam ei saanut sielua erillisenä yksikkönä; hänestä tuli elävä sielu (1.Moos. 2:7; ks. myös tämän kirjan lukua 7). Kuolemassa tapahtuu päinvastaista: kun maan tomusta poistetaan elämän henkäys tuloksena on kuollut ihminen eli kuollut sielu, joka on tiedoton (Ps. 146:4). Ne tekijät, joista ruumis muodostui, palaavat takaisin maahan, josta ne ovat peräisin (1.Moos. 3:19). Sielu ei v oi olla tietoisesti olemassa erillään ruumiista, eikä mikään Raamatun kohta osoita, että kuolemassa sielu jäisi eloon tietoisena yksikkönä. Todellakin: "Sen, joka tekee syntiä, on kuoltava" (Hes. 18:20).

Kuolleitten asuinpaikka. Vanha testamentti nimittää sitä paikkaa, mihin ihmiset menevät kuollessaan, nimellä sheol (hepreaa); Uusi testamentti käyttää vastaavasta paikasta nimitystä hades (kreikkaa). Raamatussa sheol useinmiten tarkoittaa yksinkertaisesti hautaa. *4 Samanlainen merkitys on kreikan sanalla hades. *5

Kaikki kuolleet - sekä vanhurskaat että jumalattomat - menevät tuohon paikkaan, josta suomeksi käytetään nimitystä tuonela (Ps. 89:49). Jaakob sanoi: "Minä suren, kunnes menen tuonelaan poikani luo" (1.Moos. 37:35). Kun maa aukaisi "kitansa" nielläkseen jumalattoman Korahin ja hänen seurueensa, he vajosivat elävältä "tuonelaan" (4.Moos. 16:30).

Sheol vastaanottaa koko ihmisen kuolemassa. Kun Kristus kuoli, hän astui tuonelaan (hades), mutta ylösnousemuksessa nousi kuolleista (vrt. Ap.t. 2:27,31, hades, Ps. 16:10, sheol). Kun Daavid kiitti Jumalaa parantumisestaan, hän todisti, että Herra pelasti hänet tuonelasta, hautaan vaipuvien joukosta (Ps. 30:4).

Hauta ei ole tietoisuuden paikka. Koska kuolema on uni, kuollut pysyy tiedottomuuden tilassa haudassa ylösnousemukseen asti, jolloin tuonela (hades) antaa kuolleensa (Ilm. 20:13).

Henki palaa Jumalan luo. Vaikka ruumis palaa maan tomuun, henki palaa Jumalan luo. Salomo sanoi, että kuolemassa "tomu palaa maahan, josta se on tullut", mutta "henki palaa Jumalan luo, joka on sen antanut" (Saarn. 12:7). Tämä pitää paikkansa kaikista, sekä vanhurskaista että jumalattomista.

Monet ovat ajatelleet, että tämä teksti osoittaa persoonan olennaisen osan jatkavan elämäänsä kuoleman jälkeen. Mutta Raamatussa ei henkeä tarkoittava heprean (ruah) enempää kuin kreikankaan (pneuma) termi viittaa mihinkään erilliseen olentoon, joka kykenisi tietoiseen olemassaoloon erillään ruumiista. Sen sijaan nämä nimitykset viittaavat "henkäykseen" - elämän kipinään, joka on välttämätön yksilölliselle olemassaololle, elämän periaatteeseen, joka elävöittää sekä eläimet että ihmiset.

Salomo kirjoitti: "Sillä ihmisten ja eläinten kohtalo on yhtäläinen: samalla tavoin kuolevat molemmat, yhtäläinen henki (ruah) on kaikilla. - - Kaikki menee samaan paikkaan: kaikki on tullut tomusta ja kaikki palaa tomuun. Kuka tietää, kohoaako ihmisen henki (ruah) ylös ja vajoaako eläinten henki (ruah) alas maahan?" (Saarn. 3:19 - 21). Salomon mukaan siis kuolemassa ei ole eroa ihmisen ja eläimen hengellä.

Salomon lausunto, jonka mukaan henki (ruah) palaa Jumala luo, joka sen on antanut, osoittaa, että se mikä palaa Jumalan luo on yksinkertaisesti hänen antamansa elämän periaate. Raamatussa ei ole mitään viittausta sellaiseen, että henki tai henkäys olisi tietoinen ruumiista erillinen yksikkö. Tämä ruah voidaan samastaa siihen "elämän henkäykseen", jonka Jumala puhalsi ensimmäiseen ihmisolentoon tehdäkseen elottoman ruumiin eläväksi (vrt. 1.Moos. 2:7).

Raamatun sopusointu. Monet vilpittömät kristityt, jotka eivät ole tutkineet Raamatun koko opetusta kuolemasta, eivät ole olleet tietoisia siitä, että kuolema on unta ylösnousemukseen asti.He ovat olettaneet, että monet Raamatun kohdat tukevat ajatusta, jonka mukaan henki tai sielu jatkaa tietoista olemassaoloon kuoleman jälkeen. Huolellinen tutkimus osoittaa, että Raamatun johdonmukaisen opetuksen mukaan kuolema aiheuttaa tietoisuuden lakkaamisen.

Spiritismi. Jos kuolleet ovat täysin elottomia, keiden kanssa sitten spiritistimeediot ovat yhteydessä?

Jokainen rehellinen ihminen myöntää, että ainakin osa näistä ilmiöistä on huijausta; mutta kaikkia ei voida selittää tällä tavoin. On ilmeisesti olemassa yliluonnollisia voimia, jotka ovat yhteydessä spiritismiin. Mitä Raamattu opettaa tästä asiasta?

1. Spiritismin perusta. Spiritismi (jotkut spiritistit puhuvat mieluummin spiritualismista, jolla kuitenkin on myös muita merkityksiä, suom. huom.) sai alkunsa Saatanan ensimmäisestä valheesta Eevalle: "Ei, ette te kuole" (1.Moos. 3:4). Saatanan sanat muodostivat ensimmäisen saarnan sielun kuolemattomuudesta. Tänä päivänä kaikenlaiset uskonnot kaikkialla maailmassa tietämättään toistavat tätä erehdystä. Monien mielessä jumalallinen julistus: "Sen, joka tekee syntiä, on kuoltava" (Hes. 18:20) on muuttunut muotoon: "Vaikka ihminen tekeekin syntiä, hän kuitenkin on kuolematon."

Tämä erheellinen oppi ihmisen luontaisesta kuolemattomuudesta on johtanut uskomukseen tietoisen tilan välittömästä jatkumisesta kuoleman jälkeen. Kuten olemme nähneet, nämä käsitykset ovat suoranaisesti ristiriidassa Raamatun opetuksen kanssa. Ne tulivat kristilliseen ajatteluun pakanallisesta filosofiasta - erityisesti Platonilta - suuren luopumuksen aikana (katso tämän kirjan lukua 12). Nämä käsitykset muodostuivat vallitseviksi näkemyksiksi kristikunnassa ja ovat jatkuvasti hallitsevassa asemassa nykypäivänkin kristikunnassa.

Usko kuolleitten tietoiseen tilaan on valmistanut monia kristittyjä hyväksymään spiritismin. Jos kuolleet ovat eläviä ja Jumalan luona, miksi ne eivät voisi palata maan päälle palvelevina henkinä? Ja jos ne voivat niin tehdä, miksi emme yrittäisi päästä yhteyteen niiden kanssa saadaksemme niiltä neuvoja ja opetusta, välttyäksemme onnettomuuksilta tai vastaanottaaksemme lohdutusta suruumme?

Tämänkaltaisen päättelyn varassa Saatana ja hänen enkelinsä (Ilm. 12:4,9) ovat perustaneet viestikanavan, jonka kautta ne voivat toteuttaa harhauttavaa toimintaansa. Spiritististen istuntojen välityksellä ne esiintyvät kuolleina omaisina ja tuovat muka lohtua ja rohkaisua elossa oleville. Toisinaan ne ennustavat tulevia tapahtumia, jotka, milloin ne osoittautuvat paikkansa pitäviksi, antavat niille uskottavuutta. Silloin niiden julistamat vaaralliset harhaopit saavat ikään kuin aitouden leiman vaikka ne ovatkin ristiriidassa Raamatun ja Jumalan lain kanssa. Kun Saatana on saanut poistetuksi pahan vastaiset esteet, hän on vapaa johtamaan ihmisiä poispäin Jumalasta kohti varmaa tuhoa.

2. Varoitus spiritismistä. Kenenkään ei tarvitse joutua spiritismin pettämäksi. Raamattu selvästi paljastaa sen väitteet vääriksi. Kuten olemme nähneet, Raamattu opettaa että kuolleet eivät tiedä mitään vaan että ne makaavat tiedottomina haudassa.

Raamattu myös kieltää ankarasti kaikki yritykset olla yhteydessä kuolleisiin. Sen mukaan ne, jotka yrittävät olla yhteydessä 'vainajahenkiin', kuuluvat samaan joukkoon kuin noidat ja henkienmanaajat, jotka ovat "iljetys Herralle" (3.Moos. 19:31; 20:27; vrt. 5.Moos. 18:10,11).

Jesaja ilmaisi hyvin spiritismin mielettömyyden: "Te kuulette sanottavan: 'Tiedustelkaa neuvoa vainajahengiltä, kysykää tietäjiltä, jotka supisevat ja mumisevat.' Mutta Jumalaltaanhan kansan on neuvonsa pyydettävä! Miksi sen pitäisi kysyä kuolleilta neuvoa elävien asiassa? Siis esiin todistekäärö, sinetöity opetus! Turhia sanoja puhuu tämä kansa, jolle päivä ei enää koita" (Jes. 8:19,20). Todellakin, vain pyhien kirjoitusten todistekäärö, Raamatun selkeä opetus voi varjella kristityt tältä voimakkaalta eksytykseltä.

3. Spiritismin ilmenemismuotoja. Raamattu kertoo monista spiritistisistä toimista - faraon noidista ja Niniven ja Babylonin tietäjistä Israelin henkienmanaajiin asti - ja tuomitsee ne kaikki. Yksi esimerkki on Saulin käynti En - Dorin noidan luona, josta oli puhe tämän luvun alussa.

Raamattu sanoo: "Hän (Saul) kysyi neuvoa Herralta, mutta Herra ei vastannut hänelle, ei unien, ei urimin eikä profeettojenkaan välityksellä" (1.Sam. 28:6). Näin ollen Jumalalla ei ollut mitään tekemistä sen kanssa, mitä tapahtui En - Dorissa. Kuolleena Samuelina esiintyvä demonihenki eksytti Saulin; hän ei nähnyt todellista Samuelia. Noita näki vanhan miehen hahmon, jonka Saul päätteli olevan Samuel (jae 14).

Jos meidän pitäisi uskoa, että tuo henki - ilmestys oli todella Samuel, meidän on varauduttava myös uskomaan, että noidat ja henkienmanaajat ja kaikenlaiset spiritistimeediot voivat kutsua esiin vanhurskaita kuolleita mistä tahansa. Silloin meidän pitäisi myös uskoa, että hurskas Samuel oli olemassa tietoisessa tilassa maassa, sillä noita sanoi nähneensä vanhan miehen "nousevan maasta" (jae 13).

Tämä spiritistinen istunto toi Saulille epätoivoa, ei toivoa. Seuraavana päivänä hän teki itsemurhan (1.Sam. 31:4). Kuitenkin nk. Samuel oli ennustanut, että tuona päivänä Saul poikineen olisi hänen luonaan (1.Sam. 28:19). Jos hän oli oikeassa, meidän pitäisi päätellä, että kuoleman jälkeen Jumalalle tottelematon Saul ja vanhurskas Samuel elivät yhdessä. Tämän sijasta meidän on pääteltävä, että tässä spiritistisessä istunnossa koetut ilmiöt olivat pahan enkelin aikaansaamia.

4. Viimeinen eksytys. Menneisyydessä spiritistiset ilmiöt esiintyivät okkultismin alueella, mutta viime aikoina spiritismi on pukeutunut kristilliseen kaapuun voidakseen johtaa harhaan kristikuntaa. Tunnustaessaan hyväksyvänsä Kristuksen ja Raamatun spiritismistä on tullut äärimmäisen vaarallinen vihollinen uskovaisille. Sen vaikutukset ovat salakavalia ja petollisia. Spiritismi "selittää Raamattua sillä tavalla, että se miellyttää uudistumatonta sydäntä, samalla kun sen vakavat ja tärkeät totuudet esitetään mitättöminä asioina. Rakkaus esitetään Jumalan pääominaisuudeksi, mutta se alennetaan heikoksi tunteellisuudeksi, eikä tehdä suurta eroa hyvän ja pahan välillä. Jumalan vanhurskaus, hänen syntiä vastaan lausumansa uhkaukset ja hänen pyhän lakinsa vaatimukset pidetään salassa. Kansaa opetetaan pitämään kymmenen käskyn lakia kuollena kirjaimena. Miellyttävät, lumoavat tarut valtaavat mielen ja johtavat ihmiset hylkäämään Raamatun uskonsa perustuksena."

Näin oikeasta ja väärästä tulee suhteellisia käsitteitä, ja kukin henkilö, tilanne tai kulttuuri määrää, mikä on "totuus". Itse asiassa kukin tulee omaksi jumalakseen ja täyttää näin Saatanan lupausta: "Teistä tulee Jumalan kaltaisia" (1.Moos. 3:5).

Edessämme on koetuksen hetki, "joka kohtaa koko maailman ja panee koetteelle maan asukkaat" (Ilm. 3:10). Saatana on ryhtymäisillään käyttämään suuria merkkejä ja ihmeitä viimeisessä yrityksessään johtaa maailma harhaan. Tästä mahtavasta eksytyksestä Johannes kirjoittaa: "Minä näin, kuinka lohikäärmeen suusta, pedon suusta ja väärän profeetan suusta lähti kolme saastaista henkeä, jotka olivat sammakon näköisiä. ne ovat pahoja henkiä, jotka tekevät ihmeitä, ja ne lähtivät kokoamaan maanpiirin kaikki kuninkaat taisteluun, joka käydään Jumalan, Kaikkivaltiaan, suurena päivänä" (Ilm.16:13,14; vrt. 13:13,14).

Vain ne, joita Jumala voimallaan varjelee ja jotka ovat varustaneet mielensä Raamatun totuuksilla ja hyväksyvät sen ainoaksi auktoriteetikseen, voivat kestää. Kaikki muut ovat ilman suojaa ja joutuvat tämän eksytyksen harhaanjohtamiksi.

Ensimmäinen ja toinen kuolema. Toinen kuolema on lopullinen rangaistus katumattomille syntisille - kaikille niille, joiden nimet eivät ole kirjoitettuina elämän kirjassa. Tämä toteutuu tuhannen vuoden lopussa (katso lukua 26). Tästä kuolemasta ei ole ylösnousemusta. Kun Saatana ja jumalattomat hävitetään, samalla hävitetään synti ja itse kuolemakin (1.Kor. 15:26; Ilm. 20:14; 21:8). Kristus on vakuuttanut, että "siihen, joka voittaa, ei toinen kuolema kajoa" (Ilm. 2:11).

Sen perusteella, mitä Raamattu on sanonut toisesta kuolemasta, voimme päätellä, että ensimmäinen kuolema on se kuolema, jonka kaikki Aadamin rikkomuksen vuoksi joutuvat kokemaan - lukuunottamatta niitä, jotka elävinä muutetaan Kristuksen tullessa. "Se on tulos synnin rappeuttavista vaikutuksista ihmiskunnassa."

Ylösnousemus

Ylösnousemus merkitsee "elämän palauttamista täyteen olemuksen ja persoonallisuuden kukoistukseen kuoleman jälkeen." Koska ihmiskunta on kuoleman alainen, tarvitaan ylösnousemus, jotta ihminen voisi elää haudan tuolla puolen. Sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa Jumalan sanansaattajat ovat ilmaisseet toivonsa ylösnousemuksesta (Job 14:13 - 15; 19:25 - 29; Ps. 49:15; 73:24; Jes. 26:19; 1.Kor. 15).

Toivo ylösnousemuksesta, joista meillä on varma todiste, rohkaisee meitä, että voimme nauttia paremmasta tulevaisuudesta tämän nykyisen maailmanajan jälkeen, jossa kuolema on kaikkien kohtalona.

Kristuksen ylösnousemus. Vanhurskaiden kuolleiden ylösnousemus kuolemattomuuteen on läheisessä suhteessa Kristuksen ylösnousemukseen, koska ylösnoussut Kristus lopulta herättää kuolleet (Joh. 5:28,29).

1. Sen tärkeys. Mitä olisi tapahtunut, jos Kristus ei olisi noussut kuolleista? Paavali luettelee seuraukset: a. Evankeliumin julistaminen olisi turhaa: "Ellei Kristusta ole herätetty, silloin meidän julistuksemme on turhaa puhetta" (1.Kor. 15:14). b. Ei olisi syntien anteeksiantamusta: "Ellei Kristusta ole herätetty - - te olette yhä syntienne vallassa" (jae 17). c. Ei hyödyttäisi uskoa Jeesukseen: "Ellei Kristusta ole herätetty, teidän uskonne on pohjaa vailla" (jae 17). d. Ei olisi toivoa elämästä haudan tuolla puolen: "Ellei Kristusta ole herätetty - - silloin nekin, jotka ovat nukkuneet pois Kristukseen uskoen, ovat joutuneet perikatoon" (jakeet 17 - 18). *11

2. Ruumiillinen ylösnousemus. Se Kristus, joka tuli ulos haudasta, oli sama Jeesus, joka eli täällä lihassa. Nyt hänellä oli kirkastettu ruumis, mutta se oli edelleen todellinen ruumis. Se oli niin todellinen, että toiset eivät edes huomanneet mitään eroa (Luuk. 24:13 - 27; Joh. 20:14 - 18).

Jeesus itse kielsi olevansa mikään aave. Hän sanoi ylösnousemuksensa jälkeen opetuslapsilleen: "Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani: minä tässä olen, ei kukaan muu. Koskettakaa minua, nähkää itse. Ei aaveella ole lihaa eikä luita, niin kuin te näette minussa olevan" (Luuk. 24:39). Osoittaakseen ylösnousemuksensa fyysisen todellisuuden Jeesus myös söi opetuslasten läsnäollessa (jae 43).

3. Sen vaikutus. Ylösnousemuksella oli sähköistävä vaikutus opetuslapsiin. Se muutti ryhmän heikkoja ja pelokkaita miehiä urhoollisiksi apostoleiksi, jotka olivat valmiita tekemään mitä tahansa Herransa puolesta (Fil. 3:10,11; Ap.t. 4:33). Se missio, jota he ryhtyivät toteuttamaan ylösnousemuksen innoittamina, ravisteli koko Rooman valtakuntaa ja käänsi koko maailman ylösalaisin (Ap.t. 17:6).

"Varmuus Jeesuksen ylösnousemuksesta antoi pontta ja voimaa evankeliumin julistukselle (vrt. Fil. 3:10,11). Pietari kirjoittaa, että Jeesuksen Kristuksen herättäminen kuolleista on "antanut meille elävän toivon" (1.Piet. 1:3). Apostolit katsoivat olevansa hänen ylösnousemuksensa todistajia (Ap.t. 1:22), ja he perustivat opetuksensa Kristuksen ylösnousemuksesta Vanhan testamentin messiaanisille ennustuksille (Ap.t. 2:31). "Apostolit todistivat voimallisesti Herran Jeesuksen ylösnousemuksesta, ja Jumalan armo oli heidän kaikkien osana runsain määrin" (Ap.t. 4:33). Apostolit saivat osakseen juutalaisten johtajien vastustusta kun he "Jeesuksen ylösnousemukseen vedoten julistivat ylösnousemusta kuolleista" (jae 2). Jouduttuaan vastaamaan suuren neuvoston edessä, Paavali sanoi: "Nyt olen täällä tuomittavana siksi, että panen toivoni kuolleiden ylösnousemukseen" (Ap.t. 23:6; vrt. 24:21). Roomalaisille Paavali kirjoitti, että Jeesus "oli Jumalan Poika, jolla on valta, ylösnousemuksessa tähän asemaan asetettu" (Room. 1:4). Kasteessa kristitty Paavalin mukaan todistaa uskostaan Kristuksen ylösnousemukseen (Room. 6:4,5)." *12

Kaksi ylösnousemusta. Kristus opetti, että on oleva kaksi yleistä ylösnousemusta: "elämän ylösnousemus" vanhurskaille ja "tuomion ylösnousemus" jumalattomille (Joh. 5:28,29; Ap.t. 24:15). Näiden kahden ylösnousemuksen välillä on tuhat vuotta (Ilm. 20:4,5).

1. Elämän ylösnousemus. Niitä, jotka herätetään ensimmäisessä ylösnousemuksessa, nimitetään autuaiksi ja pyhiksi (Ilm. 20:6). He eivät joudu kohtamaan toista kuolemaa tulisessa järvessä tuhannen vuoden lopussa (jae 14). Tämä elämän ylösnousemus (Joh. 5:29; 1.Kor. 15:52,53), tapahtuu Jeesuksen tullessa toisen kerran (1.Kor. 15:22,23; 1.Tess. 4:15 - 18). Ne, joilla on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa, eivät enää kuole (Luuk. 20:36). He saavat olla Kristuksen kanssa ikuisesti.

Minkälainen on ylösnousseen ruumis? Kristuksen tavoin ylösnousseilla pyhillä on todellinen ruumis. Ja niin kuin Kristus nousi kirkastettuna olentona, samoin tekevät vanhurskaat. Paavali kirjoitti, että Kristus "muuttaa meidän ruumiimme tästä alennustilasta oman kirkastuneen ruumiinsa kaltaiseksi" (Fil. 3:21). Hän nimittää kirkastamatonta ruumista 'ajalliseksi ruumiiksi' ja kirkastettua ruumista 'hengelliseksi ruumiiksi'. Ensin mainittu on kuoleva ja katoava, viimeksi mainittu kuolematon ja katoamaton. Muuttuminen kuolevaisuudesta kuolemattomuuteen tapahtuu silmänräpäyksessä ylösnousemuksessa (ks. 1.Kor. 15:42 - 54).

2. Tuomion ylösnousemus. Jumalattomat herätetään toisessa yleisessä ylösnousemuksessa, joka tapahtuu tuhannen vuoden lopussa (ks. tämän kirjan lukua 26). Tämä ylösnousemus johtaa viimeiseen tuomioon ja tuomion täytäntöönpanoon (Joh. 5:29). Ne, joiden nimeä ei ole elämän kirjasta, herätetään silloin ja heitetään "tuliseen järveen". He kokevat toisen kuoleman (Ilm. 20:15,14).

He olisivat voineet välttää tuon järkyttävän lopun. Selvin sanoin Raamattu esittää Jumalan valmistaman pakotien: "Kääntykää, luopukaa synneistänne, ettei syyllisyys olisi uhkana yllänne! Heittäkää pois kaikki rikkomuksenne, kaikki se millä olette syntiä tehneet, ja ottakaa rintaanne uusi sydän ja uusi henki. Miksi te kuolisitte - - ? En minä tahdo kenenkään kuolemaa - näin sanoo Herra Jumala. Kääntykää, niin saatte elää!" (Hes. 18:30 - 32).

Kristus lupaa, että "siihen, joka voittaa, ei toinen kuolema kajoa" (Ilm. 2:11). Ne, jotka vastaanottavat Jeesuksen ja hänen hankkimansa pelastuksen saavat kokea sanoin kuvaamattoman ilon hänen tullessaan. He viettävät ikuisuuden Herransa ja Vapahtajansa seurassa kokien onnea, joka ei koskaan vähene."

lähde : http://www.adventtikirkko.great.fi/opetus/kuolema.htm

Lue lisää

Aivan, näinhän adventistit korostavat - heidän oppinsa on mulle erittäin tuttu kyllä kun olin eräässä vaiheessa heidän vaikutuspiirissään;-)

Sanoisin niin, että Raamatussa ei täysin yksiselitteistä "thanatologiaa", oppia kuolemasta edes ole luettavissa läpi Raamatun kirjojen.

Raamatun vanhimmissa kirjoissa ei itse asiassa ole mitään odotusta eikä käsitystä kuoleman jälkeisestä elämästä, ei sen paremmin taivaassa kuin kadotuksessa. Alkujaan vanhatestamentillinen juutalaisuus oli hyvin tämänpuoleinen uskonto- tässä elämässä niin hurskaat kuin jumalattomat saivat osansa ajallisena onnena tai onnettomuutena.
Niinpä adventistit -ja samalla tavalla opettavat jehovantodistajat- löytävät tekstejä, jotka tukevat heidän käsitystään kuolemasta.
Mutta nämä heidän käyttämänsä tekstit eivät ole läheskään kaikki, mitä Raamatulla on sanottavana kuoleman jälkeisestä olotilasta - ottamatta nyt kantaa siihen onko ihmisellä Raamatun mukaan kuolematon sielu vai ei ja miten holistinen Raamatun ihmiskäsitys on.

runotyttö kirjoitti:

On väärä usko,että ihminen on oman kohtalonsa herra,sillä ihmissielua ei suunniteltu toimimaan herrana.
Ihminen palvelee joko todellista elävää Jumalaa
tai tämän maailman jumalaa,jompaakumpaa

Olen hengellisesti elävä jo nyt,en vasta sitten kun kuolen.

Hengellinen elämäni alkoi siitä,kun ryhdyin henkilökohtaisesti luottamaan Jeesukseen.
Jumala uudesti synnytti minut ylhäältä:))

...Hänen haavansa ovat teidät parantaneet:"
Te olitte"eksyksissä niinkuin lampaat",mutta nyt te olette palanneet sielujenne paimenen ja kaitsijan luo.1.Piet.24,25

Lue lisää

En ota kantaa siihen, kuinka Raamattua pitäisi tulkita "oikein" tämänkään kysymyksen kohdalla. On kuitenkin mielenkiintoista käydä keskustelua, ja siksi olisi mukavaa, jos haluaisit esittää omat kantasi näihin aiemman kirjoitukseni kysymyksiin :

"Kristittyjen toivo on ymmärtääkseni tässä ylösnousemustoivossa, eli toivossa herätä elämään "viimeisenä päivänä", jolloin Jumala kutsuu esiin "kaikki kuolleet sielut" - hyvää tehneet elämän ylösnousemukseen, pahantekijät tuomion ylösnousemukseen. Silloin hyvää tehneet saavat osakseen elämän, pahat kokevat Raamatun mukaan "toisen kuolemansa"."

Kysymykset :

"Voisi kysyä kuinka tällaista kuolleiden elämään herättämistä tarvittaisiin, mikäli kuolleet - heidän "sielunsa" - olisivat jo elossa joko taivaassa tai helvetin tulimeressä ? Ja jos kuolleet olisivat jo tuomitut taivaaseen tai helvettiin, niin voisi myös kysyä minkä vuoksi nämä helvetissä tai taivaassa elävät herätetään elämään (?) viimeisenä päivänä - vain ja ainoastaan tuomitsemista varten ? Heidän "kuolemattomat sielunsa" ovat jo tuomionsa saaneet."

Kiitos vastauksista :-)

ava kirjoitti:

En ota kantaa siihen, kuinka Raamattua pitäisi tulkita "oikein" tämänkään kysymyksen kohdalla. On kuitenkin mielenkiintoista käydä keskustelua, ja siksi olisi mukavaa, jos haluaisit esittää omat kantasi näihin aiemman kirjoitukseni kysymyksiin :

"Kristittyjen toivo on ymmärtääkseni tässä ylösnousemustoivossa, eli toivossa herätä elämään "viimeisenä päivänä", jolloin Jumala kutsuu esiin "kaikki kuolleet sielut" - hyvää tehneet elämän ylösnousemukseen, pahantekijät tuomion ylösnousemukseen. Silloin hyvää tehneet saavat osakseen elämän, pahat kokevat Raamatun mukaan "toisen kuolemansa"."

Kysymykset :

"Voisi kysyä kuinka tällaista kuolleiden elämään herättämistä tarvittaisiin, mikäli kuolleet - heidän "sielunsa" - olisivat jo elossa joko taivaassa tai helvetin tulimeressä ? Ja jos kuolleet olisivat jo tuomitut taivaaseen tai helvettiin, niin voisi myös kysyä minkä vuoksi nämä helvetissä tai taivaassa elävät herätetään elämään (?) viimeisenä päivänä - vain ja ainoastaan tuomitsemista varten ? Heidän "kuolemattomat sielunsa" ovat jo tuomionsa saaneet."

Kiitos vastauksista :-)

Lue lisää

En osaa vastata kaikkiin kysymyksiisi,ainoastaan sen minkä Pyhä Henki ilmoittaa,en tiedä kaikkia Jumalan Sanan salaisuuksia,ja mitä en ymmärrä pyydän siihen viisautta ja kaikkea meidän ei tule vielä tietääkään,tärkeintä on että Jeesus Elää ja Hänellä on kuoleman ja Elämän avaimet!

Minä kuulin,mutta en ymmärtänyt.Ja minä sanoin:
Herrani miten tämä kaikki päättyy?
Hän sanoi:"Mene Daniel.Totisesti,
nämä asiat ovat salatut ja sinetöidyt lopun hetken saakka.Dan.12:8,9

Meidän ajatukset eivät ole Hänen ajatuksiaan ja ainoastaan Henki tekee sanan eläväksi ymmärtää,
ei kirjain vaan elävä henki:)

Uskon pelastusvarmuuteen ja Iankaikkiseen Elämään
joka alkaa jo tässä ajassa uskomalla Kristukseen
eli Jumala kaikessa Viisaudessaan ja Pojassaan
herättää kuolemasta Elämään jo täällä ja ihmisellä on vapaa tahto valita...


ja hei ava,todella hienoa että tutkit Raamattua
näinkin ahkerasti:=)

...edel.muistan sua rukouksin!

runotyttö kirjoitti:

En osaa vastata kaikkiin kysymyksiisi,ainoastaan sen minkä Pyhä Henki ilmoittaa,en tiedä kaikkia Jumalan Sanan salaisuuksia,ja mitä en ymmärrä pyydän siihen viisautta ja kaikkea meidän ei tule vielä tietääkään,tärkeintä on että Jeesus Elää ja Hänellä on kuoleman ja Elämän avaimet!

Minä kuulin,mutta en ymmärtänyt.Ja minä sanoin:
Herrani miten tämä kaikki päättyy?
Hän sanoi:"Mene Daniel.Totisesti,
nämä asiat ovat salatut ja sinetöidyt lopun hetken saakka.Dan.12:8,9

Meidän ajatukset eivät ole Hänen ajatuksiaan ja ainoastaan Henki tekee sanan eläväksi ymmärtää,
ei kirjain vaan elävä henki:)

Uskon pelastusvarmuuteen ja Iankaikkiseen Elämään
joka alkaa jo tässä ajassa uskomalla Kristukseen
eli Jumala kaikessa Viisaudessaan ja Pojassaan
herättää kuolemasta Elämään jo täällä ja ihmisellä on vapaa tahto valita...


ja hei ava,todella hienoa että tutkit Raamattua
näinkin ahkerasti:=)

...edel.muistan sua rukouksin!

Lue lisää

Kiitos vastauksestasi.

Kirjoitit :"--ihmisellä on vapaa tahto valita".

Olen aivan samaa mieltä tuosta :)

( En muuten tutki Raamattua mitenkään erityisen ahkerasti )

ava kirjoitti:

Kiitos vastauksestasi.

Kirjoitit :"--ihmisellä on vapaa tahto valita".

Olen aivan samaa mieltä tuosta :)

( En muuten tutki Raamattua mitenkään erityisen ahkerasti )

Lue lisää

mut hei,kerro mitä itse ajattelet asiasta?..

runotyttö kirjoitti:

mut hei,kerro mitä itse ajattelet asiasta?..

En täällä kristinuskolle omistetulla puolella :-)

Mutta kiitos kysymästä.

Timotheus kirjoitti:

Monien Raamatun tekstien perusteella on ilmeinen johtopäätös, että ihmisen tietoinen olemassaolo jatkuu kuoleman jälkeen (on sitten ihmisellä varsinaisesti "kuolematonta sielua" tai ei).

"Ja sitten kun minun nahkani on riekaleina, ja lihani on riistetty irti, minä saan nähdä Jumalan, saan katsella häntä omin silmin.." (Job 19:26-27).

"...saata se (=Egypti) alas tuonelaan, pakanakansojen pariin...astu alas, asetu sijallesi jumalattomien pariin...siellä keskellä tuonelaa ovat mahtavat sankarit, ja he sanovat faraolle ja hänen auttajilleen:'Tänne suistuitte tekin...'" (Hes.32:17-24, vrt. Jes.14:9-10,16)


"Älkää pelätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät kykene tappamaan sielua. Pelätkää häntä, joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin" (Matt.10:28) - huomaa: ihminen ei voi tappaa sielua ja Jumala ei hukuta/tuhoa sielua helvetiSSÄ, vaan sielu hukutetaan HELVETTIIN.


"..ja he näkevät niiden ruumiit, jotka ovat minusta luopuneet. Mato, joka niitä kalvaa ei kuole, liekki, joka niitä nuolee, ei sammu. Ne ovat kauhistava varoitus koko ihmissuvulle." (Jes.66:24)

"..kuin joudut helvettiin, sammumattomaan tuleen, missä mato ei kuole eikä tuli sammu" (Mark.9:43-48)

"...Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa" (Luuk.23:43)

"olen kahden vaiheilla. Haluaisin lähteä täältä ja päästä Kristuksen luo, sillä se olisi kaikkein parasta. Teidän vuoksenne on kuitenkin parempi, että jään eloon" (Fil.1:23-24)

"...haluaisimmekin muuttaa pois ruumiistamme, kotiin Herran luo" (2 Kor.5:8)

"...näin alttarin alla niiden sielut, jotka oli tapettu Jumalan sanan ja oman todistuksensa tähden. Ne huusivat kovalla äänellä....niille kullekin annettiin valkea vaate" (Ilm.6:9-11)

Lue lisää

..julistavat Jumalan kunniaa ja taivaanvahvuus hänen kättensä tekoja! Minkäslainen sielu niillä on? Olisko aika alkaa vähäsen edes käyttää sitä mitä kehoitat toisille´!

Timotheus kirjoitti:

Monien Raamatun tekstien perusteella on ilmeinen johtopäätös, että ihmisen tietoinen olemassaolo jatkuu kuoleman jälkeen (on sitten ihmisellä varsinaisesti "kuolematonta sielua" tai ei).

"Ja sitten kun minun nahkani on riekaleina, ja lihani on riistetty irti, minä saan nähdä Jumalan, saan katsella häntä omin silmin.." (Job 19:26-27).

"...saata se (=Egypti) alas tuonelaan, pakanakansojen pariin...astu alas, asetu sijallesi jumalattomien pariin...siellä keskellä tuonelaa ovat mahtavat sankarit, ja he sanovat faraolle ja hänen auttajilleen:'Tänne suistuitte tekin...'" (Hes.32:17-24, vrt. Jes.14:9-10,16)


"Älkää pelätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät kykene tappamaan sielua. Pelätkää häntä, joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin" (Matt.10:28) - huomaa: ihminen ei voi tappaa sielua ja Jumala ei hukuta/tuhoa sielua helvetiSSÄ, vaan sielu hukutetaan HELVETTIIN.


"..ja he näkevät niiden ruumiit, jotka ovat minusta luopuneet. Mato, joka niitä kalvaa ei kuole, liekki, joka niitä nuolee, ei sammu. Ne ovat kauhistava varoitus koko ihmissuvulle." (Jes.66:24)

"..kuin joudut helvettiin, sammumattomaan tuleen, missä mato ei kuole eikä tuli sammu" (Mark.9:43-48)

"...Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa" (Luuk.23:43)

"olen kahden vaiheilla. Haluaisin lähteä täältä ja päästä Kristuksen luo, sillä se olisi kaikkein parasta. Teidän vuoksenne on kuitenkin parempi, että jään eloon" (Fil.1:23-24)

"...haluaisimmekin muuttaa pois ruumiistamme, kotiin Herran luo" (2 Kor.5:8)

"...näin alttarin alla niiden sielut, jotka oli tapettu Jumalan sanan ja oman todistuksensa tähden. Ne huusivat kovalla äänellä....niille kullekin annettiin valkea vaate" (Ilm.6:9-11)

Lue lisää

kristittyjen unelmat ovat aivopestyjen laittomuuden uskovaisten toiveita.
Jeesuksen evankeliumia; Matteuksen mukaan:
24:23 "Jos silloin joku sanoo teille: 'Katso, täällä on Kristus', tahi: 'Tuolla', niin älkää uskoko.
24:24 Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin."
((( viitaten mm Apostolien teot:13:6 tekstiin.)))
https://www.gotquestions.org/Suomi/saatana-taman-maailman-jumala.htm
Ja kristittyjen Barjeesus:
"Apostolien teot:13:6 Ja kun he olivat vaeltaneet kautta koko saaren Pafoon asti, tapasivat he erään juutalaisen miehen, noidan ja väärän profeetan, jonka nimi oli Barjeesus.
.
Ja Kaikkivaltiaiden sekä Heidän Pyhän Hengen Nimeen laittomuuden kristityt antavat itse todistuksen mm "älä tapa" Lain rikkojina SEKÄ JUMALANPILKKA RIKOS esiintymällä Kaikkivaltiaiden ja Heidän Pyhän Hengen Nimeen rikollisina:
https://www.minilex.fi/a/rikoslaki-ja-jumalanpilkka
mm tällä tavalla;
https://fi.wikipedia.org/wiki/Noitavainot
....

Anteeksiantavaisuus
armahtavaisuus
armeliaisuus
aulius
hurskaus
ilo
into
kiitollisuus
kunnioitus
kuuliaisuus
kärsivällisyys
laupeus
lempeys
luotetavaisuus
myötätuntoisuus
nöyryys
oikeudenmukaisuus
rakkaus
rauhallisuus
rehellisyys
toivo
totuudellisuus
turvallisuus
usko
uskollisuus
vilpittömyys
ylistys!!

Tuli esille se, että miksi ihminen ei kelpaa Jumalalle keskeneräisenä.
Miksi pitää olla ehjä.Miksi pitää parantua.
Apua taas kerran.
Eikö muka henkisesti sairaat ja rikkinäiset ihmiset ole Jumalalle aivan yhtä tärkeitä kun kokonaiset.
Kuinkahan moni teistä"uskovaisista" muuten on oikeasti kokonainen, ettekö te kaikki "kiihouskovaiset" ole omalle tavallanne
"henkisesti sairaita", oletteko ajatelleet, että tapanne uskoa ei ole aivan tervettä, jos korotetaan itsensä ja poissuljetaan muut.Ihminen ei silloin ole kyllä ehjä jos ei osaa nähdä kaikkia ihmisiä yhtä arvokkaina.

Vai käsitinkö väärin, tuon sairaan ja terveen sielun ominaisuudet?

*********** kirjoitti:

Tuli esille se, että miksi ihminen ei kelpaa Jumalalle keskeneräisenä.
Miksi pitää olla ehjä.Miksi pitää parantua.
Apua taas kerran.
Eikö muka henkisesti sairaat ja rikkinäiset ihmiset ole Jumalalle aivan yhtä tärkeitä kun kokonaiset.
Kuinkahan moni teistä"uskovaisista" muuten on oikeasti kokonainen, ettekö te kaikki "kiihouskovaiset" ole omalle tavallanne
"henkisesti sairaita", oletteko ajatelleet, että tapanne uskoa ei ole aivan tervettä, jos korotetaan itsensä ja poissuljetaan muut.Ihminen ei silloin ole kyllä ehjä jos ei osaa nähdä kaikkia ihmisiä yhtä arvokkaina.

Vai käsitinkö väärin, tuon sairaan ja terveen sielun ominaisuudet?

Lue lisää

Jokainen kelpaa Jumalalle just semm.kun on,ei tarvi ansaita hyväksyntää tai olla"terve"
Tuskin tässä kukaan on korottanut itseään,
vaan ainoastaan pohtinut sielun ja hengen yhteyttä.

Kaikki me syntisiä ollaan ja Jumalan kirkkautta vailla,uskon silti Jumalan eheyttävään lempeään rakkauteen ja Hänelle olemme aina arvokkaita!

runotyttö kirjoitti:

Jokainen kelpaa Jumalalle just semm.kun on,ei tarvi ansaita hyväksyntää tai olla"terve"
Tuskin tässä kukaan on korottanut itseään,
vaan ainoastaan pohtinut sielun ja hengen yhteyttä.

Kaikki me syntisiä ollaan ja Jumalan kirkkautta vailla,uskon silti Jumalan eheyttävään lempeään rakkauteen ja Hänelle olemme aina arvokkaita!

Lue lisää

"uskon silti Jumalan eheyttävään lempeään rakkauteen ja Hänelle olemme aina arvokkaita! "

Tarkoitatko eheyttävällä sitä että sairas paranee?
Vai mitä tarkoitat?
Mikä eheytyy?

*********** kirjoitti:

Tuli esille se, että miksi ihminen ei kelpaa Jumalalle keskeneräisenä.
Miksi pitää olla ehjä.Miksi pitää parantua.
Apua taas kerran.
Eikö muka henkisesti sairaat ja rikkinäiset ihmiset ole Jumalalle aivan yhtä tärkeitä kun kokonaiset.
Kuinkahan moni teistä"uskovaisista" muuten on oikeasti kokonainen, ettekö te kaikki "kiihouskovaiset" ole omalle tavallanne
"henkisesti sairaita", oletteko ajatelleet, että tapanne uskoa ei ole aivan tervettä, jos korotetaan itsensä ja poissuljetaan muut.Ihminen ei silloin ole kyllä ehjä jos ei osaa nähdä kaikkia ihmisiä yhtä arvokkaina.

Vai käsitinkö väärin, tuon sairaan ja terveen sielun ominaisuudet?

Lue lisää

Miksi pitää olla ehjä? Miksi pitää parantua?
En ole toistaiseksi tuntenut ketään joka haluaisi olla rikki tai ei haluaisi parantua. Jumalalle kyllä kelpaa jokainen, mutta suuressa armossaan ja rakkaudessaan hän haluaa parantaa. Silloin Kristuksen ruumis (seurakunta) voi toimia paremmin ja olemme myös vahvempia hengellisessä sodankäynnissä.

Ei tässä kukaan ole itseään korottanut. Ymmärsit näköjään aivan väärin kirjoitukseni. Jumalan rakkaus, armo ja pelastus kuuluvat kaikille, jotka ne haluavat vastaanottaa. Hän on rakkaus. Hän rakastaa maksimaalisesti ihan jokaista ihmistä.Ihan täydellisiä meistä tulee vasta taivaassa, ei tässä ajassa.

Sarah kirjoitti:

Miksi pitää olla ehjä? Miksi pitää parantua?
En ole toistaiseksi tuntenut ketään joka haluaisi olla rikki tai ei haluaisi parantua. Jumalalle kyllä kelpaa jokainen, mutta suuressa armossaan ja rakkaudessaan hän haluaa parantaa. Silloin Kristuksen ruumis (seurakunta) voi toimia paremmin ja olemme myös vahvempia hengellisessä sodankäynnissä.

Ei tässä kukaan ole itseään korottanut. Ymmärsit näköjään aivan väärin kirjoitukseni. Jumalan rakkaus, armo ja pelastus kuuluvat kaikille, jotka ne haluavat vastaanottaa. Hän on rakkaus. Hän rakastaa maksimaalisesti ihan jokaista ihmistä.Ihan täydellisiä meistä tulee vasta taivaassa, ei tässä ajassa.

Lue lisää

Kaikki kyllä haluaisivat parantua, mutta jos se ei ole mahdollista on ainoa vaihtoehto hyväksyä, etten parane koskaan.

Jumalan rakkaus on varmasti niin suuri, että sairaat kelpaavat hänelle aivan hyvin.
En minä mitään ymmärtänyt väärin.
Halusin vain napasauttaa sinua.
Jotenkin tunnut ajattelevan, että ainoastaan usko Jeesukseen tekee ihmisestä jotenkin kelvollisemman
elämään elämää.
Sellaisessa ajatustavassa ei ole lainkaan Kristuksen sanomaa, missä karsinoidaan "me
oikeaoppiset" ja "te vääräoppiset".

Tulee vain mieleen kummankohan sanoma on lähempänä Jeesuksen sanomaa;
"Vain me pelastumme" vai
"Me pelastumme".

Vastaisitko?

*********** kirjoitti:

Kaikki kyllä haluaisivat parantua, mutta jos se ei ole mahdollista on ainoa vaihtoehto hyväksyä, etten parane koskaan.

Jumalan rakkaus on varmasti niin suuri, että sairaat kelpaavat hänelle aivan hyvin.
En minä mitään ymmärtänyt väärin.
Halusin vain napasauttaa sinua.
Jotenkin tunnut ajattelevan, että ainoastaan usko Jeesukseen tekee ihmisestä jotenkin kelvollisemman
elämään elämää.
Sellaisessa ajatustavassa ei ole lainkaan Kristuksen sanomaa, missä karsinoidaan "me
oikeaoppiset" ja "te vääräoppiset".

Tulee vain mieleen kummankohan sanoma on lähempänä Jeesuksen sanomaa;
"Vain me pelastumme" vai
"Me pelastumme".

Vastaisitko?

Lue lisää

"Sellaisessa ajatustavassa ei ole lainkaan Kristuksen sanomaa, missä karsinoidaan "me
oikeaoppiset" ja "te vääräoppiset".
Sinä luet rivien välistä jotain mitä siellä ei lue. En ole sanonut missään kohtaa näin. Miksi vaikutat niin ärtyneelle? Olen vain vastannut omalta osaltani kirjoitusketjun aloittajan aiheeseen sielusta. Sen ymmärryksen pohjalta joka minulle on annettu. En ole täydellinen, mutta saan kai osallistua keskusteluun silti?

Jeesuksen sanomaa lähinnä on se mitä hän itse on sanonut:Joh. 14:6 Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani."
Jokainen joka ottaa Jeesuksen oman elämänsä Herraksi ja lähtee häntä seuraamaan pelastuu.

Sarah kirjoitti:

"Sellaisessa ajatustavassa ei ole lainkaan Kristuksen sanomaa, missä karsinoidaan "me
oikeaoppiset" ja "te vääräoppiset".
Sinä luet rivien välistä jotain mitä siellä ei lue. En ole sanonut missään kohtaa näin. Miksi vaikutat niin ärtyneelle? Olen vain vastannut omalta osaltani kirjoitusketjun aloittajan aiheeseen sielusta. Sen ymmärryksen pohjalta joka minulle on annettu. En ole täydellinen, mutta saan kai osallistua keskusteluun silti?

Jeesuksen sanomaa lähinnä on se mitä hän itse on sanonut:Joh. 14:6 Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani."
Jokainen joka ottaa Jeesuksen oman elämänsä Herraksi ja lähtee häntä seuraamaan pelastuu.

Lue lisää

Et kai sitä minulta kysy saatko osallistua vai etkö. En ole sanonut missään ettet saisi osallistua.Toki kaikki saa.
Olet vastannut omalta osaltasi aiheeseen sielusta.
Minä vastaan omalta osaltani etten ole kanssasi samaa mieltä.
Ei siinä mitään erikoista ole.
Anteeksi nyt , mutta onko Jeesus ihan henkillökohtaisesti sanonut sinulle vai oletko lukenut tuon raamatusta;- "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani." Jokainen joka ottaa Jeesuksen oman elämänsä Herraksi ja lähtee häntä seuraamaan pelastuu.-
Tuo jälkimmäinen lause kertoo sen miten ajattelet muista, jotka sanovat että oman elämän Herra voi olla joku muu.
Joko olen lukenut kirjoituksiasi tällä palstalla väärin tai sitten et ole tarkoittanut mitä kirjoitat.
En minä tiedä.
Itse sen varmasti parhaiten tiedät mitä olet tehnyt tai tekemättä jättänyt.Et sinä minulle etkä muillekaan ihmisille ole tilivelvollinen,
ainoastaan Jumalalle.
Toivotan rauhaa sisällesi.

*********** kirjoitti:

Et kai sitä minulta kysy saatko osallistua vai etkö. En ole sanonut missään ettet saisi osallistua.Toki kaikki saa.
Olet vastannut omalta osaltasi aiheeseen sielusta.
Minä vastaan omalta osaltani etten ole kanssasi samaa mieltä.
Ei siinä mitään erikoista ole.
Anteeksi nyt , mutta onko Jeesus ihan henkillökohtaisesti sanonut sinulle vai oletko lukenut tuon raamatusta;- "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani." Jokainen joka ottaa Jeesuksen oman elämänsä Herraksi ja lähtee häntä seuraamaan pelastuu.-
Tuo jälkimmäinen lause kertoo sen miten ajattelet muista, jotka sanovat että oman elämän Herra voi olla joku muu.
Joko olen lukenut kirjoituksiasi tällä palstalla väärin tai sitten et ole tarkoittanut mitä kirjoitat.
En minä tiedä.
Itse sen varmasti parhaiten tiedät mitä olet tehnyt tai tekemättä jättänyt.Et sinä minulle etkä muillekaan ihmisille ole tilivelvollinen,
ainoastaan Jumalalle.
Toivotan rauhaa sisällesi.

Lue lisää

"Tuo jälkimmäinen lause kertoo sen miten ajattelet muista, jotka sanovat että oman elämän Herra voi olla joku muu."

Tämä palsta on kristinusko-palsta.
Kristinusko on uskoa Jeesukseen Kristukseen.
*Me jotka uskomme Jeesukseen, uskomme hänen olevan ainoa tie taivaaseen.
*Sydämen kyllyydestä suu puhuu.
*En minä voi ajatella, että ilman Jeesusta pelastuisi. Jos niin ajattelisin, olisi uskoni yhtä tyhjän kanssa.
*Uskooko joku uudestisyntynyt uskova todella niin, että myös epäjumalan palvonnalla pelastuu, vaikka sana sanoo: Minä olen Herra sinun Jumalasi, älä pidä muita Jumalia minun rinnallani.
* Jeesus ei toimi vastoin raamatun sanaa, se on varma. Hän ei muuta ajatuksiaan tämän maailmanajan mukaan.

En tiedä, mitä kirjoituksiani olet tällä palstalla lukenut. Olen ollut täältä pitkään poissakin, nyt parin päivan ajan olen ollut enemmän paikalla.
En ymmärrä yhtään mitä tarkoitat, kun sanot "Joko olen lukenut kirjoituksiasi tällä palstalla väärin tai sitten et ole tarkoittanut mitä kirjoitat. En minä tiedä. Itse sen varmasti parhaiten tiedät mitä olet tehnyt tai tekemättä jättänyt"
Ilmeisesti olet ymmärtänyt väärin.

Sarah kirjoitti:

"Tuo jälkimmäinen lause kertoo sen miten ajattelet muista, jotka sanovat että oman elämän Herra voi olla joku muu."

Tämä palsta on kristinusko-palsta.
Kristinusko on uskoa Jeesukseen Kristukseen.
*Me jotka uskomme Jeesukseen, uskomme hänen olevan ainoa tie taivaaseen.
*Sydämen kyllyydestä suu puhuu.
*En minä voi ajatella, että ilman Jeesusta pelastuisi. Jos niin ajattelisin, olisi uskoni yhtä tyhjän kanssa.
*Uskooko joku uudestisyntynyt uskova todella niin, että myös epäjumalan palvonnalla pelastuu, vaikka sana sanoo: Minä olen Herra sinun Jumalasi, älä pidä muita Jumalia minun rinnallani.
* Jeesus ei toimi vastoin raamatun sanaa, se on varma. Hän ei muuta ajatuksiaan tämän maailmanajan mukaan.

En tiedä, mitä kirjoituksiani olet tällä palstalla lukenut. Olen ollut täältä pitkään poissakin, nyt parin päivan ajan olen ollut enemmän paikalla.
En ymmärrä yhtään mitä tarkoitat, kun sanot "Joko olen lukenut kirjoituksiasi tällä palstalla väärin tai sitten et ole tarkoittanut mitä kirjoitat. En minä tiedä. Itse sen varmasti parhaiten tiedät mitä olet tehnyt tai tekemättä jättänyt"
Ilmeisesti olet ymmärtänyt väärin.

Lue lisää

Jos ja kerta uskosi on lujalla pohjalla,
älä anna minun mielipiteiiteni horjuttaa vahvaa luottamustasi ainoaan oikeaan pelastukseen.

Sinä uskot , että pelastua voi vain uskomalla
Jeesuksen Krituksen olevan ainoa tie Jumalan luo.
Minullekin Jeesus Kristus on tie Jumlan luo, mutta en silti väitä, että se olisi kaikille ainoa oikea. Uskon, että jokaisen usko vie hänet lopulta perille.
Saattaahan olla, että on monia, jotka eivät tunnusta suullaan "Jeesus Kristus on ainoa oikea tie", mutta toteuttavat ja tekevät sitä mitä Jeesus on opettanut. En usko , että Jumala heitä rankaisee, Jumala näkee jokaisen sisimmän tilan ja sydämen uskon.
Kiitos sinulle sarah ja onnellisia hetkiä Herrassa

runotyttö kirjoitti:

Jokainen kelpaa Jumalalle just semm.kun on,ei tarvi ansaita hyväksyntää tai olla"terve"
Tuskin tässä kukaan on korottanut itseään,
vaan ainoastaan pohtinut sielun ja hengen yhteyttä.

Kaikki me syntisiä ollaan ja Jumalan kirkkautta vailla,uskon silti Jumalan eheyttävään lempeään rakkauteen ja Hänelle olemme aina arvokkaita!

Lue lisää

Ketkä "kaikki?"

Kuka lähetti kristityt kehitysmaihin esiintymään Kaikkivaltiaan Jumalan ja Kaikkivaltiaan Jeesuksen sekä Heidän Pyhän Hengen Nimeen kun kristillisten Jeesus ei ole kristittyjä lähettänyt?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Noitavainot
JA; ovat kristityt vapaudettuja Jumalan pilkkaamisista mm yllä olevan esimerkin mukaan Kaikkivaltiaiden ja Heidän Pyhän Hengen Nimeen laittomuuksia tehden:
https://www.minilex.fi/a/rikoslaki-ja-jumalanpilkka ja "Älä tapa" Laki on voimassa.

Anonyymi kirjoitti:

Ketkä "kaikki?"

Kuka lähetti kristityt kehitysmaihin esiintymään Kaikkivaltiaan Jumalan ja Kaikkivaltiaan Jeesuksen sekä Heidän Pyhän Hengen Nimeen kun kristillisten Jeesus ei ole kristittyjä lähettänyt?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Noitavainot
JA; ovat kristityt vapaudettuja Jumalan pilkkaamisista mm yllä olevan esimerkin mukaan Kaikkivaltiaiden ja Heidän Pyhän Hengen Nimeen laittomuuksia tehden:
https://www.minilex.fi/a/rikoslaki-ja-jumalanpilkka ja "Älä tapa" Laki on voimassa.

Lue lisää

Raamatun mukaan kyskyn saivat Laille ja opeille kuuliaiset kristillisten opetuslapset:
https://www.koivuniemi.com/raamattu
#Matteuksen evankeliumi:
10:1 Ja hän kutsui tykönsä ne kaksitoista opetuslastaan ja antoi heille vallan ajaa ulos saastaisia henkiä ja parantaa kaikkinaisia tauteja ja kaikkinaista raihnautta.
10:5 Nämä kaksitoista Jeesus lähetti ja käski heitä sanoen: "Älköön tienne viekö pakanain luokse, älkääkä menkö mihinkään samarialaisten kaupunkiin,
14:20 Ja kaikki söivät ja tulivat ravituiksi. Sitten he keräsivät jääneet palaset, kaksitoista täyttä vakallista.#
Kuka lähetti kristittyt esiintymään kristillisten Kaikkivaltiaiden ja Heidän Pyhän Hengen Nimeen laittomuuksia tekemään???

Ajattele merta..Meriveden haihtuessa höyry alkaa
kohota kohti aurinkoa.Kun se jättää maan,se on täynnä epäpuhtauksia;kuitenkin se puhdistuu noustessaan ylöspäin...

Höyry itse ei tee mitään;se pysyy passiivisena.
Puhdistuminen tapahtuu samalla,kun sitä vedetään kohti taivasta.

Ihmissielun ja vesihöyryn välillä on yksi ero.Päinvastoin kuin höyry,sielu seuraa ylhäältäpäin tulevaa vetovoimaa vapaaehtoisesti :-)

runotyttö kirjoitti:

Ajattele merta..Meriveden haihtuessa höyry alkaa
kohota kohti aurinkoa.Kun se jättää maan,se on täynnä epäpuhtauksia;kuitenkin se puhdistuu noustessaan ylöspäin...

Höyry itse ei tee mitään;se pysyy passiivisena.
Puhdistuminen tapahtuu samalla,kun sitä vedetään kohti taivasta.

Ihmissielun ja vesihöyryn välillä on yksi ero.Päinvastoin kuin höyry,sielu seuraa ylhäältäpäin tulevaa vetovoimaa vapaaehtoisesti :-)

Lue lisää

mitä tarkoittaa kun puhutaan höyrypäistä.

Aika omituinen kuvaelma. Enpäs ole ennen kuullutkaan passiivisesta höyrystä, mutta kerta se on ensimmäinenkin...

selvisi kirjoitti:

mitä tarkoittaa kun puhutaan höyrypäistä.

Aika omituinen kuvaelma. Enpäs ole ennen kuullutkaan passiivisesta höyrystä, mutta kerta se on ensimmäinenkin...

Kuitenkin samalla tavoin kuin höyry,joka kohoaa sen ulkopuolelta tulevan vaikutuksenansiosta,sinäkin pääset eteenpäin Jumalan vetovoiman ansiosta.

Et saa siis luulla,että pääset eteenpäin OMIEN
kiihkeiden ponnistelujesi avulla.
Ainoa asia,minkä voit tehdä-itse asiassa,ainoa asia,mitä sinun tulisi yrittääkään tehdä-
on pitää huoli siitä,että hiljennät ajatuksesi ja suuntaat huomiosi Jumalaan.

Sen jälkee ainoa tehtäväsi on pysyä Hänelle avoimena ja pysyä Hänessä jatkuvasti.

runotyttö kirjoitti:

Kuitenkin samalla tavoin kuin höyry,joka kohoaa sen ulkopuolelta tulevan vaikutuksenansiosta,sinäkin pääset eteenpäin Jumalan vetovoiman ansiosta.

Et saa siis luulla,että pääset eteenpäin OMIEN
kiihkeiden ponnistelujesi avulla.
Ainoa asia,minkä voit tehdä-itse asiassa,ainoa asia,mitä sinun tulisi yrittääkään tehdä-
on pitää huoli siitä,että hiljennät ajatuksesi ja suuntaat huomiosi Jumalaan.

Sen jälkee ainoa tehtäväsi on pysyä Hänelle avoimena ja pysyä Hänessä jatkuvasti.

Lue lisää

Täältähän se Paavalin teksteistä löytyy:
https://www.gotquestions.org/Suomi/saatana-taman-maailman-jumala.htm

Jeesuksen evankeliumia; Matteuksen mukaan:
24:23 "Jos silloin joku sanoo teille: 'Katso, täällä on Kristus', tahi: 'Tuolla', niin älkää uskoko.
24:24 Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Noitavainot
https://www.minilex.fi/a/rikoslaki-ja-jumalanpilkka

Matt.25:41 "Menkää pois minun luotani, te kirotut, ikuiseen tuleen, joka on varattu Saatanalle ja hänen enkeleilleen."