Mariann Fischer Boel esiintyi Hesarin vieraskynäpalstalla la 27.10 tavalla, joka saa EU:n päätöksenteon tuntumaan entistäkin pelottavammalta. Meidän asioistamme päättävät komissaareina sellaiset henkilöt , joiden ymmärryskykyä ja johdonmukaista päättelytaitoa on vähintäänkin lupa epäillä.
Vieraskynä alkaa surkealla selittelyllä sokeripäätöksen muka oikeudenmukaisuudesta Suomelle. En puutu siihen enää, koska se on jo hävitty neuvottelu, lue: sanelu. Avaan sen sijaan hänen 141-tukea koskevaa kyhäelmäänsä joiltakin osin, enempäänkin olisi tarvetta.
M.F.B: "Kyseinen 141-artikla oli väliaikainen järjestelmä, jonka avulla Suomi sai aikaa sopeutua yhteiseen maatalouspolitiikkaan."
Hän ei mainitse mitään keinoja, millä Suomi olisi voinut sopeuttaa A- ja B-alueen maataloutta yhteiseen maatalouspolitiikkaan. En syytä siitä, että hän ei mainitse niitä keinoja. Vaan siitä , että jättää huomiotta sen , että EU ei mahdollista mitään aseita, joilla sopeuttaminen voitaisiin tehdä. Eteläisen alueemme tuotannon leikkaaminen ja lakkauttaminen ei ole sopeuttamiskeino. Lisäksi EU:n keskeinen, alkuperäinen periaate, maataloustuotannon harjoittaminen koko Unionin alueella estää sen. Mitkään investointituet eivät paranna maanviljelijän toimeentuloa, kun jokapäiväiseen elämiseen tarvittavaa rahaa ei tule.
M.F.B: "Tuki on väliaikainen, se ei voi jatkua ikuisesti"
Mitään aikataulua tuen lakkauttamiseen ei ole laadittu liittymisneuvotteluiden yhteydessä, eikä sen jälkeenkään. Väliaikainen tuki voi kestää yhtä hyvin tällä periaatteella vuoden tai vaikkapa sata vuotta. Ainoa peruste, mikä sitä voi muuttaa on 141-tuen perusteen muuttuminen. Ts. tuki on tarkoitettu Unioniin liittymisen seurauksena tulleiden vakavien vaikeuksien poistamiseksi. Kaikilla mittareilla mitattuna voidaan todistaa, että nämä vaikeudet eivät ole poistuneet. Tuen poistamisen perusteena ei voi olla aika, kuten M.F. Boel esittää.
M.F.Boel väittää, että tuen maksaminen vääristää kilpailua EU:ssa. Tämäkään ei pidä paikkaansa, koska suomalaisten elintarvikkeiden vienti on mahdollista alhaisten tuottajahintojen ja maanviljelijöiden matalan elintason avulla. Hän on mennyt ruotsalais- ja tanskalaislobbareiden vipuun. Tanskalaisen maataloustuotannon kohdalla hänellä on myös jääviysongelma, koska hänen miehensä on suurtilallinen Tanskassa. Aviopuolisoiden tulot ovat yhteisiä.
"Neuvottelun", lue sanelun lopputuloksen hän paljastaa seuraavassa sitaatissa: "Asiassa pyritään pragmaattiseen ratkaisuun."
http://fi.wiktionary.org/wiki/pragmaattinen
Se tarkoittaa, että Suomelta poistetaan oikeus maksaa 141-tukea. M.F.Boelin mukaan nykyinen EU:n maatalouspolitiikka mahdollistaa vaikeista luonnonolosuhteista kärsivien alueiden tukitoimet, joiden suuntaan hän haluaisi laajentaa Suomen kohdalla.
Minkään muotoiset investointituet eivät kuitenkaan poista toimeentulon ongelmaa, ne päinvastoin syventävät sitä toimintakulujen kasvun muodossa.
Suomelle kelpaa ainoastaan LFA-tuen korotus. Tämä tukimuoto on tarkoitettu vähemmän suotuisten maatalousalueiden tukemiseen. Siitä EU maksaa kolmanneksen ja Suomi itse loput. Koska EU maksaa suurempia CAP-korvauksia muualla Euroopassa, niin sen on korotettava maksuosuuttaan Suomen LFA-tuessa. Vain tällä tavalla voidaan vähentää Unioniin liittymisestä seuranneita vakavia vaikeuksia. Seuraavasta osoitteesta voit lukea CAP- ja LFA-tuesta ja Suomen maatalouden toimintaympäristöstä laajemminkin:
DOC]
Suomi on Euroopan unionin maaseutumaisin maa
Tiedostomuoto: Microsoft Word - HTML-versio
Peltokasvien ja kotieläinten CAP-tuet rahoitetaan kokonaisuudessaan EU:n budjetista. Epäsuotuisten maatalousalueiden luonnonhaittakorvauksesta (LFA) EU ...
wwwb.mmm.fi/julkaisut/Kokojulk/esitteet/maatalousFIN.doc
M.F.Boel on toisessa yhteydessä viitannut siihen, että Suomi hakee kokeilulupaa ja tukea viininviljelyyn Ahvenanmaalla. Ja samalla ihmetellyt sitä, että miten Suomi voi vedota pohjoiseen sijaintiin ja vaikeisiin luonnonolosuhteisiin. Toivottavasti tämä voidaan lukea vain huonojen vitsien sarjaan.
EU:n päätöksentekoprosessissa on mukana pelottavan heikoin eväin olevia henkilöitä.
Vieraskynä alkaa surkealla selittelyllä sokeripäätöksen muka oikeudenmukaisuudesta Suomelle. En puutu siihen enää, koska se on jo hävitty neuvottelu, lue: sanelu. Avaan sen sijaan hänen 141-tukea koskevaa kyhäelmäänsä joiltakin osin, enempäänkin olisi tarvetta.
M.F.B: "Kyseinen 141-artikla oli väliaikainen järjestelmä, jonka avulla Suomi sai aikaa sopeutua yhteiseen maatalouspolitiikkaan."
Hän ei mainitse mitään keinoja, millä Suomi olisi voinut sopeuttaa A- ja B-alueen maataloutta yhteiseen maatalouspolitiikkaan. En syytä siitä, että hän ei mainitse niitä keinoja. Vaan siitä , että jättää huomiotta sen , että EU ei mahdollista mitään aseita, joilla sopeuttaminen voitaisiin tehdä. Eteläisen alueemme tuotannon leikkaaminen ja lakkauttaminen ei ole sopeuttamiskeino. Lisäksi EU:n keskeinen, alkuperäinen periaate, maataloustuotannon harjoittaminen koko Unionin alueella estää sen. Mitkään investointituet eivät paranna maanviljelijän toimeentuloa, kun jokapäiväiseen elämiseen tarvittavaa rahaa ei tule.
M.F.B: "Tuki on väliaikainen, se ei voi jatkua ikuisesti"
Mitään aikataulua tuen lakkauttamiseen ei ole laadittu liittymisneuvotteluiden yhteydessä, eikä sen jälkeenkään. Väliaikainen tuki voi kestää yhtä hyvin tällä periaatteella vuoden tai vaikkapa sata vuotta. Ainoa peruste, mikä sitä voi muuttaa on 141-tuen perusteen muuttuminen. Ts. tuki on tarkoitettu Unioniin liittymisen seurauksena tulleiden vakavien vaikeuksien poistamiseksi. Kaikilla mittareilla mitattuna voidaan todistaa, että nämä vaikeudet eivät ole poistuneet. Tuen poistamisen perusteena ei voi olla aika, kuten M.F. Boel esittää.
M.F.Boel väittää, että tuen maksaminen vääristää kilpailua EU:ssa. Tämäkään ei pidä paikkaansa, koska suomalaisten elintarvikkeiden vienti on mahdollista alhaisten tuottajahintojen ja maanviljelijöiden matalan elintason avulla. Hän on mennyt ruotsalais- ja tanskalaislobbareiden vipuun. Tanskalaisen maataloustuotannon kohdalla hänellä on myös jääviysongelma, koska hänen miehensä on suurtilallinen Tanskassa. Aviopuolisoiden tulot ovat yhteisiä.
"Neuvottelun", lue sanelun lopputuloksen hän paljastaa seuraavassa sitaatissa: "Asiassa pyritään pragmaattiseen ratkaisuun."
http://fi.wiktionary.org/wiki/pragmaattinen
Se tarkoittaa, että Suomelta poistetaan oikeus maksaa 141-tukea. M.F.Boelin mukaan nykyinen EU:n maatalouspolitiikka mahdollistaa vaikeista luonnonolosuhteista kärsivien alueiden tukitoimet, joiden suuntaan hän haluaisi laajentaa Suomen kohdalla.
Minkään muotoiset investointituet eivät kuitenkaan poista toimeentulon ongelmaa, ne päinvastoin syventävät sitä toimintakulujen kasvun muodossa.
Suomelle kelpaa ainoastaan LFA-tuen korotus. Tämä tukimuoto on tarkoitettu vähemmän suotuisten maatalousalueiden tukemiseen. Siitä EU maksaa kolmanneksen ja Suomi itse loput. Koska EU maksaa suurempia CAP-korvauksia muualla Euroopassa, niin sen on korotettava maksuosuuttaan Suomen LFA-tuessa. Vain tällä tavalla voidaan vähentää Unioniin liittymisestä seuranneita vakavia vaikeuksia. Seuraavasta osoitteesta voit lukea CAP- ja LFA-tuesta ja Suomen maatalouden toimintaympäristöstä laajemminkin:
DOC]
Suomi on Euroopan unionin maaseutumaisin maa
Tiedostomuoto: Microsoft Word - HTML-versio
Peltokasvien ja kotieläinten CAP-tuet rahoitetaan kokonaisuudessaan EU:n budjetista. Epäsuotuisten maatalousalueiden luonnonhaittakorvauksesta (LFA) EU ...
wwwb.mmm.fi/julkaisut/Kokojulk/esitteet/maatalousFIN.doc
M.F.Boel on toisessa yhteydessä viitannut siihen, että Suomi hakee kokeilulupaa ja tukea viininviljelyyn Ahvenanmaalla. Ja samalla ihmetellyt sitä, että miten Suomi voi vedota pohjoiseen sijaintiin ja vaikeisiin luonnonolosuhteisiin. Toivottavasti tämä voidaan lukea vain huonojen vitsien sarjaan.
EU:n päätöksentekoprosessissa on mukana pelottavan heikoin eväin olevia henkilöitä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
oletko koskaan nähnyt poliitikon tekemää oikeaa ratkaisua?
Ei tanskalainen voi millään tietää millaisissa oloisa täällä viljellään.
Enkä usko etteikö vetäisi kotiinpäin, isot maat jyllää EUssa, pieniä viedään kuin pässiä narussa.
Olli Rehnillä olis tarvinnu olla maatalous, silloin olis oikiaa tietoa tarjolla.
Taas tulee torjuntavoitto, katotaan vaan, ratkaisu jonka kanssa pystytään elään, ellei pankki vie torppaa.
Muut alat saa yli 10% palkankorotuksia, koska maatalous?
Kuoliaaksi vaiettu salaisuus on,että nuo 141-tuet oli lähinnä tarkoitettu maataloustuotannon kehittämiseen kilpailukykyiseksi tulevia haasteita vastaan.
Kepulit ymmärsivät väärin ja kuvittelivat sen olevan tulotukea ja imuroivat teurastamoiden,rehutehtaiden,keskusliikkeiden yms. kautta nuo rahat omaan taskuunsa.
Luulen,että saattaa jollakin pojalla kainalot kastua,jos tieto tuosta valuu rysselliin.
Mutta miten keskusliikkeiden toiminta olisi säädeltävissä kepun puolelta. Ihan itse ne määräävät hintansa, eikä kirjoittajan käsityskyky vaikuta kovin korkealta, mikäli hän kuvittelee jonkin puolueen määräävän yrityksissä omistajien ohi.
Samaa minäkin ihmettelen. Puoluetoiminta ei vaikuta kaupan ja teollisuuden puolella millään tavalla. Usein syytetään myös alun perin tuottajapohjaisia yrityksiä pelkästään markkinataloudellisista ratkaisuista. Yritystoiminnassa määräävät kilpailun lait eikä siellä yksittäisen tuottajan ääni hallintoneuvoston jäsenenä vaikuta suuntaan eikä toiseen.
Taitaa suomalaisella kansalaisella olla syvässä sellainen uskomus, että kepu määrää kaikessa maataloutta ja maaseutua vähänkin sivuavassa asiassa.