Niin, et tainnut ollakaan sitä mitä kuvittelin. Nyt vasta tajuan sen (näin kauan meni). Ja mitä minulla oli pelissä ja sen kaiken melkein menetin ja vain sinun takiasi. Tiesit sen, että minut sinun oli helppo saada mukaasi. Ajattelin etten koskaan kadu, mutta nyt olen alkanut katumaan...
Luulin, että ajattelisit minun tunteitani, mutta päinvastoin, haluat vain loukata. Ehkä se tuo sinulle tyydytystä? Eikö olisi parempi joskus ettei polta kaikkia siltoja takana? En koskaan sanonut sinulle pahasti enkä hyvästi. Mikä sana on tauko? Mitä meille tapahtui, mitä sinulle tapahtui?
Luulin, että ajattelisit minun tunteitani, mutta päinvastoin, haluat vain loukata. Ehkä se tuo sinulle tyydytystä? Eikö olisi parempi joskus ettei polta kaikkia siltoja takana? En koskaan sanonut sinulle pahasti enkä hyvästi. Mikä sana on tauko? Mitä meille tapahtui, mitä sinulle tapahtui?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kenelle tuo viesti on?
joka kyllä tietää, koska lähetti minulle viestin viime perjantaina. Luin sen vasta tänään ja olen maassa...
Uskoin onneen uuteen. Hän valoi uskoa minuun. Kuin pini lapsi, kaiken uskoin vaikkakin empien. Annoin hänen ryömiä sydämeeni ja runnalla sen. En moittinut häntä, en solavannut, annoin tilaa. Kaikki nuo hän otti vastaan, kai ilkkuen salaa mielessään. Rakastuin häneen salaa, pitäen tuon tunteen sisälläni, toivoen hänenkin arvostavan minua.
Niin sallaa kuin hän oli elämääni tullutkin, yhtä nopeasti ja salaa hän katosikin. Surin ja itkin itseni uneen, olin hylätty ilman sanoja. Vaikka hän väärin minua kohtelikin, rakastan häntä salaa vieläkin. Lohdutan sydäntäni, minä olin aidosti mukana, en siis ole paha vieläkään.
Rakkaus on vaikeaa, siksi tyydyn siihen mitä olen jo saanut, eli kauniisiin muistoihin. Suojaan sydämeni, kätken sen kammioon, pidän aarteenani omanani. Olen silti onnellinen, sain häneltäkin muistoja kauniitakin ja niiden alle peitän, pettymyksen ja suruni.
Rakkaus voittaa kaikki esteetkin, surutkin, pettymyksetkin. Jos emme saa rakkautta toisilta, rakastakaamme itse itseämme, se kuitenki on se joka kantaa pidemmälle meitä.
-Nainen 40 , onnelline kuitenkin-
sanoja...kiitos. Kyllä se aurinko paistaa taas ja kun saa tarpeeksi etäisyyttä niin aika kultaa muistot :)
Silti uskon ihmiseen ja ikuiseen rakkauteen, vaikka vaikeimpina aikoina joskus miettii toisin.