KALVOPAISUNTAASTIAN ESIPAINE

Se esipaine tietysti niin pieneksi kuin mahdollista laskennallisesti mitoittaa,tulee tosiaan pelivaraa järjestelmän vesien lämmitessä,..Olen luullut,että se mitoitetaan jotenkin kattilan yläpinnan vesitason mukaan suhteutettuna korkeimpaan patteriin.Se mitoitetaan siis paisuntaastian sijainnin mukaan pattereihin,..Minulla paisuntaastia sijoitettu kattilahuoneessa reilusti kattilan yläpuolelle,eli se korkeammalla kuin ylin patteri,eli käytännössä kuinkahan pienellä paineella voisin toimia,jos asiaa haluaisi ajatella.Nyt kattilan ollessa kylmä paine järjestelmässä 0.5 bar ja jos lämmöt yli 80 astetta,paine nousee n.0.7 bariin.Paisuntasäiliö 150 litraa,se ylimitoitettu,varmaan se ihan hyväksi.

järjestelmän paine kirjoitti:

Se esipaine tietysti niin pieneksi kuin mahdollista laskennallisesti mitoittaa,tulee tosiaan pelivaraa järjestelmän vesien lämmitessä,..Olen luullut,että se mitoitetaan jotenkin kattilan yläpinnan vesitason mukaan suhteutettuna korkeimpaan patteriin.Se mitoitetaan siis paisuntaastian sijainnin mukaan pattereihin,..Minulla paisuntaastia sijoitettu kattilahuoneessa reilusti kattilan yläpuolelle,eli se korkeammalla kuin ylin patteri,eli käytännössä kuinkahan pienellä paineella voisin toimia,jos asiaa haluaisi ajatella.Nyt kattilan ollessa kylmä paine järjestelmässä 0.5 bar ja jos lämmöt yli 80 astetta,paine nousee n.0.7 bariin.Paisuntasäiliö 150 litraa,se ylimitoitettu,varmaan se ihan hyväksi.

Elikkä ei sitä tyhjän paisuntasäiliön esipainetta kannata yrittää mahdollisimman pieneksi yrittää laittaa. Silloinhan paisuntavara voi jäädä liijan pieneksi 0,5 baarin kylmävesi painaa jo paisunta tilan pieneksi eli laajenimis varaa ei enään ole.
Paisuntasäiliöissä lukee yleensä mikä on säiliön alkuperäinen esipaine. Ja verkoston paine nostetaan kylmänä pikkusen yli esipaineen.

järjestelmän paine kirjoitti:

Se esipaine tietysti niin pieneksi kuin mahdollista laskennallisesti mitoittaa,tulee tosiaan pelivaraa järjestelmän vesien lämmitessä,..Olen luullut,että se mitoitetaan jotenkin kattilan yläpinnan vesitason mukaan suhteutettuna korkeimpaan patteriin.Se mitoitetaan siis paisuntaastian sijainnin mukaan pattereihin,..Minulla paisuntaastia sijoitettu kattilahuoneessa reilusti kattilan yläpuolelle,eli se korkeammalla kuin ylin patteri,eli käytännössä kuinkahan pienellä paineella voisin toimia,jos asiaa haluaisi ajatella.Nyt kattilan ollessa kylmä paine järjestelmässä 0.5 bar ja jos lämmöt yli 80 astetta,paine nousee n.0.7 bariin.Paisuntasäiliö 150 litraa,se ylimitoitettu,varmaan se ihan hyväksi.

Oikeastaan kalvopaisunnan esipaine pitäsi olla arvossa, jossa kylmänä(30-40 astetta) patterit pysyvät vettä täynnä ja kun vedetään lämpö piikkiin(lähelle 100 astetta), niin ei vesi lennä ylipaineventiilistä. Sinulla näyttää olevan todella kookas kalvopaisunta, joten esipainetta voi olla reilustikin, ylipaineventiilin avautumispaine on yleensä 1,5 baaria.Toisaalta, mitä korkeammalla on paine kuumana, sitä korkeampi on veden kiehumispiste eli ei ala vesi muodostamaan höyrykuplia.Järjestelmä toisaalta ehkä pitää taas alhaisemmista paineista.

.... kirjoitti:

Oikeastaan kalvopaisunnan esipaine pitäsi olla arvossa, jossa kylmänä(30-40 astetta) patterit pysyvät vettä täynnä ja kun vedetään lämpö piikkiin(lähelle 100 astetta), niin ei vesi lennä ylipaineventiilistä. Sinulla näyttää olevan todella kookas kalvopaisunta, joten esipainetta voi olla reilustikin, ylipaineventiilin avautumispaine on yleensä 1,5 baaria.Toisaalta, mitä korkeammalla on paine kuumana, sitä korkeampi on veden kiehumispiste eli ei ala vesi muodostamaan höyrykuplia.Järjestelmä toisaalta ehkä pitää taas alhaisemmista paineista.

Kattilan toiminnan kannalta esipaine 0.4-0.5 bar on ihan ok, ei synny paikallisia kiehumisia. Paisunta-astian hyötytilavuus on suurin silloin kun esipaine ja staattinen paine on sama. 0.5baarin esipaineella ja 1.5bar varoventtiilillä paisunta-astian hyötytilavuus on 40% ja 1 baarin esipaineella vain 20% eli esipaine kohdalleen. Varoventtiilin avautumispaine 1.5bar/ sulkeutuminen 1.3 bar.

ac47 kirjoitti:

Kattilan toiminnan kannalta esipaine 0.4-0.5 bar on ihan ok, ei synny paikallisia kiehumisia. Paisunta-astian hyötytilavuus on suurin silloin kun esipaine ja staattinen paine on sama. 0.5baarin esipaineella ja 1.5bar varoventtiilillä paisunta-astian hyötytilavuus on 40% ja 1 baarin esipaineella vain 20% eli esipaine kohdalleen. Varoventtiilin avautumispaine 1.5bar/ sulkeutuminen 1.3 bar.

Olen tuota kuplien muodostumista miettinyt eli missä niitä syntyy? Yksi teoreettinen paikka on latauspumpun imupuoli eli siellähän on järjestemässä alhaisin paine, kun pummpu imee vettä siipiinsä. Veden paine siis tuolloin laskee ja samalla höyrystymislämpötila, jolloin siis kupilia saattaa muodostua. Kyseessä siis kavitaatioilmiö, onkohan teoriassani mitään järkeä? Eivät nuo höyrykuplat paljon ilmaa tuo järjestelmään, mutta melkoista ääntä pitävät.

..... kirjoitti:

Olen tuota kuplien muodostumista miettinyt eli missä niitä syntyy? Yksi teoreettinen paikka on latauspumpun imupuoli eli siellähän on järjestemässä alhaisin paine, kun pummpu imee vettä siipiinsä. Veden paine siis tuolloin laskee ja samalla höyrystymislämpötila, jolloin siis kupilia saattaa muodostua. Kyseessä siis kavitaatioilmiö, onkohan teoriassani mitään järkeä? Eivät nuo höyrykuplat paljon ilmaa tuo järjestelmään, mutta melkoista ääntä pitävät.

Pumpun imupuolella paineen laskiessa vedessä oleva ilma voi myös erottua, kuten mikrokuplan erottimet tekee. Ilmakuplat kerääntyy kattilan kannen alapuolelle ja lähtee "mulinalla" verkostoon, siksi ilmanerotin lähtöputkeen poistaa yleensä ongelman.
Ilmanpoistin ei korvaa ilmanerotinta.
Liian matala verkoston alin(0.5bar) käyttöpaine voi aiheuttaa em. ongelmia.