Millaisia kokemuksia muilla? Perheessämme on reilun vuoden ikäinen leikattu tyttökissa. Kissa on sisäkissa, kulkee valjaissa ulkona ja tuli meille ihan pienenä. Nyt hankimme uuden tyttökissanpennun, leikkikaveriksi. Vanhempi kissa on tullut vihaiseksi, murisee, ei halua syliin. On jopa yrittänyt puraista, ennen niin palvomaansa omistajaansa. Jatkuuko erotuomarointi ikuisesti? Eikö kissat sopeudu tällaisiin tilanteisiin?
kaksi kissaa
erotuomari2007
6358
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
tuossa voi mennä pahimmillaan kuukausi tai pari että kissat rupeaa olemaan toistensa kavereita.
meillekin hommattiin kissamme karkureissun aikana kaksi uutta kissaa ja kun se ensimmäinen kissa saatiin kotiin takaisin, niin olihan se alkuun pelkkää sähinää.
ekan viikon kisut sähisivät toisilleen, parin viikon päästä ne jo söi samasta kupista ja nyt muutaman kuukauden jälkeen ne nukkuukin vierekkäin.
mutta anna niille kisuille ihan rauhassa aikaa tutustua toisiinsa ja älä mielellään puutu siihen asiaan mitenkään jos tilanne ei ihan tappeluksi asti mene (tuskin menee).
ja unohdin tosta mainita että anna niiden myös "tapella" keskenään jos ne niin tekee.
ne nimittäin noita leikkitappeluita harrastaa senkin jälkeen kun ne on toisiinsa sopeutuneet.
silloin kun kissat tappelee leikillään niin kukaan ei pidä pahaa ääntä. jos joku "ulisee" niin silloin on sattunut liian pahasti ja asialle pitää jotain tehdä.
itse olen noita meidän omien kisujen painimisia testannut sillä tavalla, että laitan oman käden sinne sekaan. ja aina ne puremat on ollut sellaisia kevyitä että verta ei sormesta ole tullut vaikka osumia olisikin.
tollaiseen kissojen leikkitappeluun kanssa ei sitten pitäisi puuttua millään tavalla, vaan se on ihan niiden luontaista käytöstä. ne ei normaalisti vahingoita toisiaan vaan sen voisi mieltää ihan leikiksi.
Itselläni on nyt kaksi koiravanhusta ja kissa. Kissa on nyt n. 7½-vuotias löytökissa ja on pienestä asti ollut koirien kanssa eikä ole ollut toisten kissojen kanssa lainkaan. Olen suunnitellut hankkivani kissalleni toisen kissan kaveriksi, kun koirista aika jättää. Kissa on leikattu naaras. Onko kissojen sopeutumisen kannalta järkevämpää valita kolli- vai naaraskissa? Rakkaalleni tulee varmasti koirien kuoleman jälkeen muuten tosi yksinäistä ja toisen kissan seura on varmasti tervetullutta.
sanoohan nuo eläinpsykologit ja muut hienot tyypit, että useampi narttukissa ei välttämättä sopeudu toisiinsa.
meillä on kuitenkin kaikki kolme kissaa narttuja ja ihan hyvin ne tulee toimeen näin parin kuukauden jälkeen.
alussa oli sähinää ja muuta pientä, muttei mitään tappeluita. nyt ne on kaikki jo toistensa kavereita.
itse hankkisin ehkä tuollaiselle kisulle kaveriksi ihan pentukissan. siinä olisi sille vastuuta, haastetta ja samalla leikkikaveri.
kissat on tosi fiksuja eläimiä, joten sekin varmaan pentuun sopeutuisi aika nopeasti ja alkaisi pitämään siitä huoltakin.
voisit oikeastaan ensin kysyä eläinsuojelusta, että olisiko niillä tarjota pentua. jos on, niin samalla tarjoaisit kodin yhdelle kissalle ja tekisit hyvän työn :D
Niin ajattelinkin tehdä ja olenkin jo katsellut kotia vailla olevia kisuja. Vielä ei kuitenkaan tuo hankinta ole ajankohtainen, kun koiravanhukset ovat kuitenkin vielä voimissaan. Toinen kohta jo 15 ja toinen 13, jolla on kuitenkin imusolmukesyöpä. Molemmista joudun kuitenkin luopumaan ennemmin tai myöhemmin. Päivä kerrallaan mennään.
Nykyinen kissanikin on siis löytökissa ja vallan mainio ja rakas kaveri on hänestä kasvanut. Sisäkissana ihan pidän. En uskaltaisi antaa rakkaani juosta ulkona ilman valvontaa. Minusta se on edesvastuutonta ja suru olisi niin suuri jos jotain pahaa tapahtuisi. Kissani ei kyllä suuremmin edes välitä ulkoilusta, vaikka sitä kesäaikaan valjaissa ulos vienkin.
Tilaa olisi tarjota kaksion verran, jossa asun yksikseni lemmikkien ehdoilla. Rauhaa riittää ja rapsutusta saa. Nyt kyllä olisi muutoin hyvä tilaisuus hankkia uusi pikkukaveri, kun olen usean viikon sairaslomalla murtuneen nilkan vuoksi mutta en raaski koiravanhuksia enää rasittaa uudella tulokkaalla.
voithan sen kisun jo nytkin hankkia kun se saa mitä ilmeisimmin hyvän kodin.
ne koiratkin vissiin sopeutuisi tuohon uuteen kissaan aika nopeasti ja toisaalta sille kisulle ei tulisi sitten mitään yht'äkkisiä muutoksia elämään.
kun sulla kerran jo yksi kissa on, niin kahdesta ei ole sen enempää vaivaa. vähän enemmän ruokaa pitää laittaa ja vähän enemmän paskaa siivottavana, mutta muuten ei hoito lisäänny.
mekään noita kisuja ei tarkoituksella vapaana pidetä, mutta tossa jokin kuukausi sitten yksi niistä pääsi karkuun ja kesti aika tasan kuukauden ennen kuin saatiin eläinsuojelusta lainatulla loukulla se kiinni.
ei tainnut olla sisäkissallekaan tuo karkumatka ihan mieleinen kun löytymisen jälkeen se söi purkin kissanruokaa ja nyt se parvekkeella käynnin yhdistää jotenkin nälkään ja menee aina sen jälkeen syömään.
ja ennen kuin loukkuun tuli oikea kissa, niin siihen tuli ensin siili ja sitten kaksi naapurin ulkokissaa.
siili oli iloinen kun se pääsi pois loukusta ja ne naapurin kissat maukui aika lujaa ennen pois pääsyä. mutta oma kissa oli loukussa ihan hiljaa kun kannoin sen sisälle. ilmeisesti aika helpottunut kun pääsi sisälle helpon ruuan ääreen.