kolahduksen ....
MUTTA
Hassisen mukaan Gustafssonilla ei ollut mitään hengenvaaraa.
- Hänen tajunnantilansa oli alentunut. Jos potilas on tajuton, hän ei reagoi mitenkään. Stupor-tila on pikkaisen ylempi taso kuin tajuttomuus. Hassisen käsityksen mukaan heikkoon reagointiin vaikutti enemmän alentunut tajunnantaso kuin leukamurtuma.
- Ensihoidon jälkeen en enää koskaan nähnyt potilasta, Hassinen sanoi. Tarkempia arvioita Hassinen ei tajunnantilan alentumisen merkityksestä halunnut antaa.
- Asiantuntemukseni ei riitä. Olen ollut potilastyössä urani aikana vain kuusi kuukautta. Viimeiset 40 vuotta olen ollut biokemisti.
"Vammat ilmeisesti nyrkillä"
Tapaturmakirurgiaan erikoistunut Töölön sairaalan ylilääkäri Eero Hirvensalo piti Gustafssonin vammoja tavanomaisina nyrkiniskuvammoina.
- Tällaisia on meillä sairaalassa todella paljon.
Syyttäjän todistajana kuultu Hirvensalo oli perehtynyt Gustafssonin vanhoihin lääkärintodistuksiin ja uusiin Gustafssonille tehtyihin tutkimuksiin.
- Nämä leukamurtumat ovat matalaenergisiä vammoja, jotka eivät ole vaatineet suurta väkivaltaa. Tällaisia syntyy nyrkiniskuista. Se on tyypillinen pahoinpitelyvamma.
Gustafssonin kunnon selvittäminen on olennaista, koska syyttäjien mukaan Gustafsson on ollut toimintakykyinen ja peitellyt tekoa muun muassa tavaroita piilottamalla.
Hirvensalolta kysyttiin aivovammasta ja tajuttomuudesta.
- Aivovamman puolesta puhuu se, että pään alueelle on kohdistettu väkivaltaa. Tässä joudutaan puhumaan todennäköisyyksillä. Aivovamma ei ole kovin todennäköinen, mutta sitä ei voida sulkea pois.
Hirvensalon mukaan vanhat asiakirjat kertovat Gustafssonin tajunnan tilan olleen alentuneen 4-5 päivää. Gustafssonia oli kuvattu uneliaaksi.
Tajuttomuus poikkeuksellisen pitkä
- Tajuttomuuden kesto on poikkeuksellisen pitkä, mutta mitään jälkiseuraamuksia ei ole kuitenkaan ollut. Tajuttomuusaika viittaa erittäin vaikeaan aivovammaan, mutta kaikki muu viittaa lievempään vammaan. Hirvensalon mukaan tajuttomuuden keston perusteella ei voi tehdä tässä tapauksessa päätelmiä vamman vakavuudesta.
- Tutkimusten mukaan hyvin harvoilla pahoinpitelyn uhreilla on aivovamma.
Hirvensalon mukaan Gustafssonilla sairaalassa kello 14 kuvatusta yninästä ja heikosta reagoinnista voi tehdä kaksi johtopäätöstä.
- Joko tajunnantaso on alentunut tai sitten henkilö ei halua vastata. Jos tajunnantaso olisi vielä noin monta tuntia tapahtuman jälkeen alentunut, niin kyseessä pitäisi olla vakava aivovamma.
- Tässä on ristiriita. Jos tajunnantaso on alentunut vielä iltapäivällä, se edellyttäisi syvää tajuttomuustilaa tapahtuma-aikaan.
Eilisen istunnossa murhapaikalle tulleet poliisit ja siellä aiemmin aamulla olleet ihmiset kertoivat myös pienistä liikkeistä ja yninästä. Gustafssonia kuitenkin pidettiin sairalassa pitkään? syyttäjä kysyi.
- Pitkä vuodelepo oli silloin enemmän sääntö kuin poikkeus, Hirvensalo sanoi.
(
MUTTA
Hassisen mukaan Gustafssonilla ei ollut mitään hengenvaaraa.
- Hänen tajunnantilansa oli alentunut. Jos potilas on tajuton, hän ei reagoi mitenkään. Stupor-tila on pikkaisen ylempi taso kuin tajuttomuus. Hassisen käsityksen mukaan heikkoon reagointiin vaikutti enemmän alentunut tajunnantaso kuin leukamurtuma.
- Ensihoidon jälkeen en enää koskaan nähnyt potilasta, Hassinen sanoi. Tarkempia arvioita Hassinen ei tajunnantilan alentumisen merkityksestä halunnut antaa.
- Asiantuntemukseni ei riitä. Olen ollut potilastyössä urani aikana vain kuusi kuukautta. Viimeiset 40 vuotta olen ollut biokemisti.
"Vammat ilmeisesti nyrkillä"
Tapaturmakirurgiaan erikoistunut Töölön sairaalan ylilääkäri Eero Hirvensalo piti Gustafssonin vammoja tavanomaisina nyrkiniskuvammoina.
- Tällaisia on meillä sairaalassa todella paljon.
Syyttäjän todistajana kuultu Hirvensalo oli perehtynyt Gustafssonin vanhoihin lääkärintodistuksiin ja uusiin Gustafssonille tehtyihin tutkimuksiin.
- Nämä leukamurtumat ovat matalaenergisiä vammoja, jotka eivät ole vaatineet suurta väkivaltaa. Tällaisia syntyy nyrkiniskuista. Se on tyypillinen pahoinpitelyvamma.
Gustafssonin kunnon selvittäminen on olennaista, koska syyttäjien mukaan Gustafsson on ollut toimintakykyinen ja peitellyt tekoa muun muassa tavaroita piilottamalla.
Hirvensalolta kysyttiin aivovammasta ja tajuttomuudesta.
- Aivovamman puolesta puhuu se, että pään alueelle on kohdistettu väkivaltaa. Tässä joudutaan puhumaan todennäköisyyksillä. Aivovamma ei ole kovin todennäköinen, mutta sitä ei voida sulkea pois.
Hirvensalon mukaan vanhat asiakirjat kertovat Gustafssonin tajunnan tilan olleen alentuneen 4-5 päivää. Gustafssonia oli kuvattu uneliaaksi.
Tajuttomuus poikkeuksellisen pitkä
- Tajuttomuuden kesto on poikkeuksellisen pitkä, mutta mitään jälkiseuraamuksia ei ole kuitenkaan ollut. Tajuttomuusaika viittaa erittäin vaikeaan aivovammaan, mutta kaikki muu viittaa lievempään vammaan. Hirvensalon mukaan tajuttomuuden keston perusteella ei voi tehdä tässä tapauksessa päätelmiä vamman vakavuudesta.
- Tutkimusten mukaan hyvin harvoilla pahoinpitelyn uhreilla on aivovamma.
Hirvensalon mukaan Gustafssonilla sairaalassa kello 14 kuvatusta yninästä ja heikosta reagoinnista voi tehdä kaksi johtopäätöstä.
- Joko tajunnantaso on alentunut tai sitten henkilö ei halua vastata. Jos tajunnantaso olisi vielä noin monta tuntia tapahtuman jälkeen alentunut, niin kyseessä pitäisi olla vakava aivovamma.
- Tässä on ristiriita. Jos tajunnantaso on alentunut vielä iltapäivällä, se edellyttäisi syvää tajuttomuustilaa tapahtuma-aikaan.
Eilisen istunnossa murhapaikalle tulleet poliisit ja siellä aiemmin aamulla olleet ihmiset kertoivat myös pienistä liikkeistä ja yninästä. Gustafssonia kuitenkin pidettiin sairalassa pitkään? syyttäjä kysyi.
- Pitkä vuodelepo oli silloin enemmän sääntö kuin poikkeus, Hirvensalo sanoi.
(
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.