olen asiakaspalvelutyössä ja niin henkisesti ja fyysiesti kypsä. ajattelin vaihtaa johonkin toiseen alaan esim. varasto -tai siivoustyöhön. Olen väsynyt tekemään vuorotyötä ja kuuntelemaan ihmisten valituksia. Palkka tietenkin pienenisi. Mitä mieltä?
olenko mielestänne
kummallinen
71095
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Aivan samaa tunnen minä!! Olen ollut jo kauan asiakaspalvelussa ja tuntuu että asiakkaat valitta kaikesta enemmän kuin ennen!!
Ja olen sellaisessa kaupassa töissä missä pitäisi saada kassalla alennusta,,,mukamas!!
Hei, asiakkaat, eihän ruokakaupassakaan alennusta pyydetä kassalla , eikä ees siellä leipätiskillä! En minä ainakaan... no joo tympii aika kovasti,,sorry! Kiitos ja hei!
Vaihtakaa ihmeessä alaa, jos ette viihdy. Mutta muistakaa,että siivoustyössäkin saa kuulla valituksia. Muka huonosta siivousjäljestä, siitä ettei ole tehnyt sellaista mistä asiakas ei maksa, ettei esim. "maalaisjärjen" mukaan nostele tavaroita pölyjä pyyhittäessä, siivooja on "tiellä", ei ole tarpeeksi siistiä vaikka on siivottu silloin kun pitääkin, eli asiakas on ostanut liian vähän siivousta....
Näitä riittää. Eli vaihtakaa ihmeessä alaa, jos ei oma työ miellytä, mutta siivotessa ette todellakaan pääse valituksilta pakoon.
kyllä ruokakaupassakin pyydetään alennusta kassalla :D että et kyllä ole erityiskaupassa... alennusta pyydetään kyllä kaikista mahdollisista syistä.
esim jos vaikka kukkia on yksi kimppu/purkki jäljellä, pyydetään alennusta siitä syystä että se on viimeinen. jos on kimppatarjous ja tuotetta sillä hetkellä hyllyssä yksi kappale, pyydetään alennusta siksi ettei niitä ole useampaa(vaikka asiakas ei haluakkaan sitten ostaa kahta, jos varastosta niitä tuo lisää). myöskin jos tuotteessa ei ole päiväystä jäljellä kuin päivä tai kaksi, halutaan alennusta koska sitä ei ehdi syödä(miksi se silti pitää ostaa?). kassalla "huomataan" (kunhan on ensin hyllyä tutkinut kauan että on löytänyt ko.tuotteen) että tuote on vnnhenemassa ja halutaan alennusta, silti ei kelpaa jos ehdottaa samaa tuotetta sieltä hyllystä paremmalla päiväyksellä.
myös jos asiakas ei osaa lukea tarjouslapusta tarjoustuotteen nimeä ja ottaa väärän tuotteen, hän haluaa sen siihen tarjoushintaan.
no, tuossa vain muutamia esimerkkejä :) kyllähän asiakkaat osaa valittaa, mutta silti tunnen että tämä työ on sitä mitä haluan tehdä. hyviäkin päiviä riittää ja mukavia asiakkaita, niiden avulla jaksaa eteenpäin.
Oletko oikeasti kypsä asiakkaisiin vai työpaikan ilmapiiriin? Jos asiakkaat jurppii, vaihdos tekee hyvää. Asiakaspalvelu on raskasta hommaa alalla kuin alalla, mutta suurin osa lopattaa hommat ihan vain idioottejen duunikavereiden takia. Niitä kun palvelutyössä tuntuu olevan tavallista enemmän.
Idioottimaiset duunikaverit?
Noh, ihan kamalia työkavereita ei ole ollut, vaan joskus otti koppaan sellaiset vähän "hienompana" itseään pitävät myyjät.
Siis sellaiset joiden aviomies on esimerkiksi pienyritttäjä, jossain matkahommissa (hienoa?) ja sitten saa kuulla mitä ihanuuksia se kultamussu taas on tuonut ulkomailta. Joskus kun olin oikein ilkeä, vaan en kade, mietin että koska ihana kultamussu tuo tuliaiksi jonkun taudin.(kauheaa, eikö totta).
Nämä kultamussun vaimot eivät tiedä oikeasta rahapulasta yhtään mitään, siitä elämästä että sllä pienellä palkalla piti tulla ihan itse, omin voimin toimeen.
Näille oli vaikeuksia lähteä töistä kotiin kävellen jos esimerkiksi taivaalta satoi hieman vettä, silloin piti soittaa kultamussulle töihin ja pyytää kyyti.Viiden minuutin kotimatkalle.
No toki en näiden vuoksi ammattia vaihtanut, mutta kun joskus ajattelenkin vanhoja työkavereita hienostelemassa niin ällöttää vaan.
Ne oli itsekeskeisiä ja vieläpä toisilleen kateita, jopa ruuasta, ne puhuivat toistensa selän takana toisista pahaa, kuka tekikään illalla parempaa ja kalliimpaa ruokaa.
Minä olin toisen nuoren kanssa kaksin, köyhiä, ilman poikaystävää ja siitäkin riitti herjaa.
Tämä toinen lähti opiskelemaan suurempaan kaupunkiin ja jäi sinne, akateeminen ala.
Mitähän ne toiset, hienot rouvat tuumaa, siellä ne vaan pakkaa muovipussiin hameita, kysyvät tuleeko muuta?
Itse menin opiskelemaan, tosin "vaan" lähihoitajaksi, mutta siellä ei tarvitse kuunnella päivästä toiseen ihmisen suuria murheita: kuten ripsivärin kestävyys.
Ja kuvittelet että siellä ei tarvitse kuunella valitusta???????????????????????????????????????? Missä haave maailmassa oikein elät,ilmeisesti olet vain nuori ja yksinkertainen naisen alku.Taas todiste siitä miten yksinkertaiset ihmise meitä hoitavat.
pakko on ihmetellä, kuinka tällä liksalla elää! teen 20-30 tuntista työviikkoa eikä ole elättäjää ; )
mitä mieltä olette? saisikohan kelasta esim. asumistukea tms.?
olin todella tyhmä, kun hakeuduin myyjäksi. otin ensimmäisen duunin, mikä eteen sattui, kun jäin työttömäksi. tässä tulos. eipä naurata. huokaus.