Tämä tapahtui joskus 1980-luvun alussa. Olin nuorena poikana äidin kanssa kenkäkaupassa. Hän etsi minulle uusia lenkkareita, mutta sellaisia ei kaupasta löytynyt.
Yhdellä seinustalla oli kuitenkin kumisaappaita tarjouksessa. Vilkuilin niitä salaa, kunnes minut herätti haaveistani äidin ääni: "Ostetaan sitten tuollaiset!" Sydämeni melkein pysähtyi kun näin hänet saapashyllyllä. En olisi itse ikinä uskaltanut ostaa kumisaappaita, vaikka olin toivonut sellaisia jo pitkään. En ollut käyttänyt niitä sitten ala-aste-aikojen. "Huhuu, herätys, kokeile noita", hän sanoi ja ojensi minulle parin.
Istuin penkille tärinän vallassa ja riisuin vanhat kenkäni. Olin todella peloissani, mutta myös salaisesti iloinen. Tartuin kimmoisiin saappaisiin ja vedin ensin oikean, sitten vasemmanpuoleisen jalkaani. Ne solahtivat jalkaan helposti ja lämmin kumin tuoksu tuntui nenässä. "Kävele vähän", äiti sanoi. Nousin seisomaan ja otin haparoiden muutaman askeleen, peläten koko ajan että joku kaupassa huomaisi minut. "Ne tuntuvat sopivan hyvin, otetaan ne", äiti sanoi.
Samassa hyllyn takaa saapui myyjä, nuori kaunis nainen, joka punastui minut nähdessään ja sanoi "Löysittekö sopivat?" "Kyllä", äiti vastasi. "No sittenhän voit pitää ne jalassasi, ulkona on alkanut sataa." Meinasin pudota penkiltä ja aloin änkyttää vastaan. Mitään ei kuitenkaan ollut tehtävissä, sillä äiti oli jo laittanut vanhat kenkäni pussiin.
Myyjä kumartui saappaitani kohti leikatakseen hintalapun pois soljesta. Samalla hän piti saappaanvarresta tiukasti kiinni. Lapun leikattuaan hän katsoi nopeasti silmiini, hymyili ja silitti polveani pari kertaa.
Kun äiti oli maksanut ostokseni, olimme valmiit lähtemään. Minun täytyi siis kävellä kotiin julkisesti kumisaappaissa. Toivoin todella, että kukaan kaveri ei nyt näkisi minua.
Astuimme sateiselle kadulle ihmisten joukkoon, enkä oikein muista tuijottiko kukaan minua. Uusissa saappaissa oli todella mukava kävellä ja ne suojasivat hyvin roiskeilta ja kuralta. Samalla minua nolotti ja punastutti.
Aloin jo nauttia saappaissa lonksuttelusta, kunnes näin kahden tutun ihmisen lähestyvän. Naapuriperheen rouva ja hänen tyttärensä, nätti ikätoverini Minna tulivat iloisina vastaan. Meinasin lähteä pakoon toiseen suuntaan, mutta äiti heilutti heille jo tervehdyksiä.
Kun he olivat lähempänä, näin että myös Minnalla oli kumisaappaat jalassa: puolukanpunaiset tyttöjen saappaat. Hymyilimme toisillemme. Näin miten Minnan katse hakeutui jalkoihini ja hänen poskensa tulivat entistä punaisemmiksi.
En enää muista, mitä äitimme siinä juttelivat, mutta sen muistan, että kohtaamiset Minnan kanssa jatkuivat ja koin hänen kanssaan vielä monta kaunista hetkeä.
Yhdellä seinustalla oli kuitenkin kumisaappaita tarjouksessa. Vilkuilin niitä salaa, kunnes minut herätti haaveistani äidin ääni: "Ostetaan sitten tuollaiset!" Sydämeni melkein pysähtyi kun näin hänet saapashyllyllä. En olisi itse ikinä uskaltanut ostaa kumisaappaita, vaikka olin toivonut sellaisia jo pitkään. En ollut käyttänyt niitä sitten ala-aste-aikojen. "Huhuu, herätys, kokeile noita", hän sanoi ja ojensi minulle parin.
Istuin penkille tärinän vallassa ja riisuin vanhat kenkäni. Olin todella peloissani, mutta myös salaisesti iloinen. Tartuin kimmoisiin saappaisiin ja vedin ensin oikean, sitten vasemmanpuoleisen jalkaani. Ne solahtivat jalkaan helposti ja lämmin kumin tuoksu tuntui nenässä. "Kävele vähän", äiti sanoi. Nousin seisomaan ja otin haparoiden muutaman askeleen, peläten koko ajan että joku kaupassa huomaisi minut. "Ne tuntuvat sopivan hyvin, otetaan ne", äiti sanoi.
Samassa hyllyn takaa saapui myyjä, nuori kaunis nainen, joka punastui minut nähdessään ja sanoi "Löysittekö sopivat?" "Kyllä", äiti vastasi. "No sittenhän voit pitää ne jalassasi, ulkona on alkanut sataa." Meinasin pudota penkiltä ja aloin änkyttää vastaan. Mitään ei kuitenkaan ollut tehtävissä, sillä äiti oli jo laittanut vanhat kenkäni pussiin.
Myyjä kumartui saappaitani kohti leikatakseen hintalapun pois soljesta. Samalla hän piti saappaanvarresta tiukasti kiinni. Lapun leikattuaan hän katsoi nopeasti silmiini, hymyili ja silitti polveani pari kertaa.
Kun äiti oli maksanut ostokseni, olimme valmiit lähtemään. Minun täytyi siis kävellä kotiin julkisesti kumisaappaissa. Toivoin todella, että kukaan kaveri ei nyt näkisi minua.
Astuimme sateiselle kadulle ihmisten joukkoon, enkä oikein muista tuijottiko kukaan minua. Uusissa saappaissa oli todella mukava kävellä ja ne suojasivat hyvin roiskeilta ja kuralta. Samalla minua nolotti ja punastutti.
Aloin jo nauttia saappaissa lonksuttelusta, kunnes näin kahden tutun ihmisen lähestyvän. Naapuriperheen rouva ja hänen tyttärensä, nätti ikätoverini Minna tulivat iloisina vastaan. Meinasin lähteä pakoon toiseen suuntaan, mutta äiti heilutti heille jo tervehdyksiä.
Kun he olivat lähempänä, näin että myös Minnalla oli kumisaappaat jalassa: puolukanpunaiset tyttöjen saappaat. Hymyilimme toisillemme. Näin miten Minnan katse hakeutui jalkoihini ja hänen poskensa tulivat entistä punaisemmiksi.
En enää muista, mitä äitimme siinä juttelivat, mutta sen muistan, että kohtaamiset Minnan kanssa jatkuivat ja koin hänen kanssaan vielä monta kaunista hetkeä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
uskottava ja suorastaan loistava tarina !!!
Oih. Olipa söpö tarina. Kunpa olisikin vielä sellainen punastuvainen pikkuinen, kumisaappaissa pikku haaveissaan! (Eikä aikuisena täällä lukemassa seksinovelleja tyydyttääkseen yksinäisyyttään... buah! ;)
Mä myös haaveilen noista ajoista. Vaan kyllä edelleen katseet ja pienet hymyt on kaikkein tärkeimpiä.
Muistan vieläkin ujot ensi-ihastukset. Sadepisarat tytön pitkissä silmäripsissä, pimeän ja raikkaan syysillan kaupungilla.