Varsin ärsyttäviä nämä jämerän kritisoinnit. Miten kukaan voi saada irti mitään kommenteista ja keskustelun aloituksista köyhä kelluva kivitalo tai muusta vastaavasta. Ominaisuudella ei ole mitään merkitystä itsessään, että kelluuko vaiko ei. Vaikea nähdä näissä muuta kuin provosointi-tarkoitusta ja näyttää väki provosoituvan. Keskustelupalstan "laadun" kannalta kenenkään ei pitäisi näihin kommentoida jolloin vähenenisivät tällaiset viestit. Itse en ole mitenkään intohimoinen jämerä-rakentaja. Pikemminkin päinvastoin,kun en materiaalia ole vielä käyttänyt mihinkään. Silti minusta yksi mielenkiintoinen rakentamismenetelmä josta voisi mielenkiintoisiakin keskusteluja syntyä.
En oikeastaan tiedä haenko tämän otsikon alle keskustelua jämerästä vai keskustelua keskustelusta. Oikeastaan kaikki järkevä keskustelu on tervetullutta. Lusikoijilta ja kaikilta ketä tätä materiaalia arvostelee niin haluaisin kuulla että mitä konkreettista huonoa jämerä-talossa. Onko materiaalin ominaispainosta tai lujuusominaisuuksista jotain todellista haittaa valmiissa talossa? Tulvan jämerä sietää vähintään yhtä hyvin kuin keskivertokivitalo ja käytön aikaiset kuormitukset myös
En oikeastaan tiedä haenko tämän otsikon alle keskustelua jämerästä vai keskustelua keskustelusta. Oikeastaan kaikki järkevä keskustelu on tervetullutta. Lusikoijilta ja kaikilta ketä tätä materiaalia arvostelee niin haluaisin kuulla että mitä konkreettista huonoa jämerä-talossa. Onko materiaalin ominaispainosta tai lujuusominaisuuksista jotain todellista haittaa valmiissa talossa? Tulvan jämerä sietää vähintään yhtä hyvin kuin keskivertokivitalo ja käytön aikaiset kuormitukset myös
Vastaukset 48
Vanhimmat
materiaali, nimenomaan aika hyvä.
yhtenäinen materiaali läpi seinän -> kosteusteknisesti varma
helppo työstää
nopea tapa rakentaa
- lohkeamisvaara nurkissa yms.
- kiinnitys varauksin
- lämpöeristävyys ei huippuluokkaa
Jos materiaali olisi hiukan lujempaa ja parempi lämpöeristävyys niin olisi erinomainen.
Minut sai aikoinaan miettimään siporexia se että työvirheiden määrä vähäinen ja uskoakseni helpoin tapa rakentaa itse kivitalo. Nämä ovat isoja etuja, mutta parempaan lopputulokseen uskon pääseväni tiilirungolla XPS-eristeellä tiilijulkisivulla.
Ei se siposeinäkään yksiainenen tosin ole. yleensä sisäpinnassa pinnoitteita ja ulkopinnoissa samoin. Ja yksiaineisuus ei tee vielä seinästä idioottivarmaa kosteusteknisesti. Esim villa suikale itsessään ei ole kosteusteknisesti hyvä ulkoseinärakenne. Se nimittäin tarvitsee höyrynsulun ja ulkopintaan tuulensuojan. Siporexikin tarvitsee kosteissa tiloissa veden-eristeet. Mikään idioottivarma ei siporex-seinä ole. Sopivissa olosunteissa seinään tiivistyy kosteutta, mutta yleensä tämä on niin vähäistä ettei se haittaa. Mielestäni kuitenkin tiili xps-eriste seinä on kosteusteknisesti idioottivarmempi vaikka tällä ei rakennevalinnassa ollut merkitystä
Syyt miksi minä päädyin tiilirakenteeseen sipon sijaan (tärkaysjärjestys):
1.Rakenne tasaa lämpövaihteluita moninkertaisesti enemmän http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000000485&posting=22000000024339331
2.Ontelolaattarakenteella isommat jännevälit
3.Tiilirakenne ei halkeile eikä tarvitse pinnoitteita
4.lämmöneristävyys. Paksussa siposeinässä myös ikkunakohdat haknalia toisaalta sokkelista tulevaa kylmäsiltaa ei ole
5.tiilirakenne ei halkeile Sipo tarvitsee vahvikekankaita
6.tiili xps tasaa sisäilman kosteutta paremmin
7.Tiili mekaanisesti kestävävämpiä
8. mahdollisuus puhtaaksi muurattuun pintaan
9. tiiliverhouksen lukuisat edut. toki sipoonkin saa tiilen mutta melko paksut seinät silloin
10. rakentaiden pidempi elinkaari
JA mistä jään paitsi nyt
1.Rakentaminen vaati paljon enemmän työtä ja perehdyttämistä. Jos laittaisi jokaisesta hankalasta työvaiheesta tähän oman kohdan lista olisi pitkä
2.Siposeinään saadaan isoja ikkunaukkoja helpommin kuin tiiliseinään. käytännössä siis olen joutunut luopumaan ikkuna-aukkojen koossa
3.Paksusta seinästä etua mitoitettaessa tuulikuormille tai seinän stabiliteettiä.
4.Sipo olisi ollut halvempi
5.Paksun seinän päälle voi ilman erikoisrakenteita laittaa kahteen suuntaan lähtevät sipopalkit tai ontelolaatat
En ole kovin hyvin selvillä sipon valmistusprosessista, muttta luulen että voitaisiin valmistaa sipoa jonka ominaisuudet olisivat lähempänä tai kauempana betonia lujuuden ja lämmöneristävyyden suhteen.
sinulla kasapäin tuossa. Monella vaakakupissa painaa sekä hinta (täystiilitalo lienee hintavin?) ja toisaalta ulkonäkö, eli rapattu pinta on monen mielestä parempi kuin tiilijulkisivu.
Itse valitsisin tt-talon lämmöneristävyyden, kosteusteknisen toimivuuden ja huoltovapaan julkisivun kannalta, mutta kun en halua muurata ja pidän rapatusta julkisivusta enemmän olen päätynyt betonielementtiin. Kosteusteknisesti elementit hiukan epäilyttävät, mutta toisaalta alan ammattilaisilta on tullut kommenttia että nykyiset elementit ovat varmoja ja erittäin pitkäikäisiä niin sitten valintaa tukee runkovaiheen pystytyksen nopeus ja uskon että elementtiratkaisu tulee halvemmaksi kuin esim. eristeharkoista muuraaminen.
Kaikissa runkovaihtoehdoissa on ehdottoman tärkeää työn laatu, sellaista vaihtoehtoa ei ole jota ei huolimattomalla työllä saisi pilattua.
Meillä on ollut siporex-talo 18 vuotta. Yhä olemme tyytväisiä. Keveys on pelkkä etu. En ymmärrä mitä tarkoitat tulvankestolla? Siporexhan ei ole mikään vedenkestävä rakenne eikä sovellu maanalaisiin rakenteisiin. Meillä siellä on osittain betonivalua ja osittain Leca-harkkoja. Siporex-seinään kiinnittämistä epäilimme, mutta siihenkin löytyy pitävät ratkaisut. Pieni huono puoli on, että jos siporex kastuu rakennusaikana, niin kuivuessaan se saattaa tehdä seiniin pieniä halkeamia. Vesi- ja sähköroilotus on pölyistä hommaa, mutta lopputulos on tosi hyvä! Kannnattaa valokuvata ennen pintakäsittelyä, harkoista voi laskea johdotusten paikat sentilleen!
ei kirjoittamasi mukaan sovi maanalaiseksi rakenteeksi, miksi sitä käytetään maan sisällä (kellarin maanpaine-elementit)? Niistä ei ole pitkäaikaista kokemusta, mutta näyttävät siporex taloissa valtaavan alaa muilta harkoilta. Sehän on tietenkin myyjän etu, tiedä asiakkaasta.
Valmistajan sivustolla on on perusteellisesti käsitelty kaikki järkevät tavat siporexin käytöstä. Ensikertalaiselle rakentajalle nämä olivat askel outoon maailmaan. Mitä en ymmärtänyt, soitin tehtaan tekniseen neuvontaan ja aina tuli vastaus tai tarvittaessa jopa mies käymään työmaalla.
Esimerkiksi maanpaine-elementtien käyttö ja rakenteen edellyttämä kosteuseristys on hyvin neuvottu, mutta konekapasiteetin puuttuessa päädyin kuitenkin harkkoihin. Minä tein talooni kellaritilat tavallisesta 34-senttisestä papuharkosta siten, että viisi ylintä varvia 15 15 ja välissä 40mm eps. Ulkopuolella patolevy ja anturaa kiertää bitumihuopa ja näiden ulkopuolella 50mm styrox pystyssä ja normaali routaeristys 100mm vaakatasossa. En usko koskaan saavani styroxien hintaa takasin lämmityskulujen pienenemisenä.
Tulvankesto tuli vain mieleen kun kellumisesta puhutaan enkä tarkoittanut sitä että sillä olisi olennaista merkitystä. Kun ihmetellään sitä että siporexi vettä kevyempää niin luulisi että tätä pelkäävät sitten luulevat talonsa tulvan aikana lähtevän menemään, kuitenkin siporex runko tulee kestämään tulvat oikein hyvin. Kaikki kivitalot ei välttämättä.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000000485&posting=22000000022781449
tai kaksi sipouskovaista on tämän sodan aiheuttanut heittäessää koko ajan lokaa, jos jossain lukeekin Lammi.
Täällä on paljon Jämerä taloja ja jengiä niissä asuu, itse kuitenkaan en halunnut muurata mitään ja rakennusmestarikin naureskeli, että siporex kelluu ja voi lusikalla kaivaa.
Syytön minä olen 55-vuotiaalta raksamestarilta saamaani oppiin:-)
Älvsbytalo on paras hinta/ok-asuminen suhteeltaan.
ja voi lusikalla kaivaa, mutta en käsitä mitä merkitystä sillä on? kuka kaivelee kotonaan seiniä lusikalla? samalla lailla rapataan ja tasoitetaan Lammi & siporex sun muut kivet, ja jos kolhu tulee, on rapattu pinta rikki oli alla siporexia tai betonia. turhaa mussutusta ja saivartelua väitellä asiasta.
kaikki harkot painavat 23...25 kg/kpl ja kaikki kelluvat laitettaessa ne esim. muovipussiin, jolloin ne eivät ime itseensä vettä. Tosin siporex-harkkoa ei tarvitse pussittaa, että se kelluisi.
Eli tarkoitan sanoa sitä, että harkkojen tilavuuspaino on vähemmän kuin veden.
tuskinpa niissä on Lammia moitittu tai edes mainittu. On vaan ehdotettu erästä helpompaa tapaa tehdä kivitalo, jossa viideskin ulkoseinä (katto) on kivirakenteinen.
Älvari on varmaan helppo ratkaisu, mutta keveydestä tulee mökki mieleen ja näkemäni ovat sen kokoisiakin.
Siltä nyt 56-vuotiaalta? raksamestariltasi voisit kysyä, onko hälle ollut paljonkin hyötyä moisesta urbaanilegendastaan. Meilläpäin lusikalle on muutakin käyttöä (tappajaiskeitto).
Tämä pissa/ kakka keskustelu on iso ongelma jokaisessa yleisessä keskustelupalstalla, myös täällä. Sipo lienee niitä yleisempiä ja tunnetuimpia kivitaloja, joten siitä sitten tavallinen taneli heittää herjaa, johon ikävän moni tarttuu.
Se kelluuko jokin harkko, tai voiko sitä kovertaa lusikalla on keskustelunaiheena yksinkertaisesti säälittävää. Tällä on aivan yhtä iso merkitys, kuin vaikkapa harkon värillä.
Ei kai kukaan ole valinnut sipoa sen takia, että se kelluu, tai vetänyt rukseja sen takia sen päälle?
Ei kai kukaan ole valinnut sipoa sen takia, että sitä voi lusikalla kaivertaa, tai vetänyt rukseja sen takia sen päälle?
Itse valinnassa aikoinani painotin yksinkertaisuutta. Kun tällainen tavallinen taneli alkaa rakentamaan, niin asioita, jotka ovat auki, tai vaativat perehtymistä on paljon. Rajaamalla materiaali ns. yksinkertaiseen pystyin hieman pelkistämään asioita.
Itse en siposta löydä oikein mitään vikaa. Tosin empä löydä mistään muustakaan harkosta. Kaikista varmasti tulee aivan kelpo taloja.
"Lusikoijilta ja kaikilta ketä tätä materiaalia arvostelee niin haluaisin kuulla että mitä konkreettista huonoa jämerä-talossa. "
Mut on varmaan ymmärretty yhdeksi niistä jotka kritisoi sipoa/jämerää tällä palstalla, ja tiettyyn rajaan asti pitää paikkansa. Monesti olen kuitenkin kritisoinut jotain aivan perusteetonta väitettä, joka on sitten tulkittu hyökkäykseksi itse materiaalia vastaan. Mutta itse asiaan:
-mun mielestäni yksi konkreettisimista huonouksista on täys-sipotalon lyhyet jännevälit jotka rajoittaa arkkitehtuuria
-täys-sipotalon markkinointivaltti on yksiaineisuus,mutta toisaalta esim kivisessä yläpohjassa tämä ei toteudu. Eli täys-sipotalossa (pelkkää sipoa) ei riitä eristävyys ramk:n vaatimuksiin ellei ainevahvuus ole jotain 500-600mm kauttaaltaan (myös yläpohjassa, en nyt jaksa laskea tarkkaa arvoa.) Toisaalta Jämerä ei ole kovin halukkaasti markkinoinut sipo-villa-ulkoverhous ratkaisua ymmärrettävästi, vaikka se voisi olla järkevä.
-monopolisoituminen eli puhutaan jämerästä ja siposta synonyymeinä, ja tuote ei ole normaalissa rautakaupassa saatavilla. Eli ostajan pitää ostaa paketti suunnitteluineen sun muineen, tämä vaikeuttaa vertailua eli materiaalien välillä koska toimittaja ja materiaali pitää valita ennen suunnittelua.
Eipä kai siinä muuta.
noi sun kommenttis!
Rakensin taloni Lammin käyttämän suunnittelijan ontelolaatoille 400mm kivelle suunnitelman mukaan! Yhtään muutosta ei tarvinnut tehdä (yhden seinän paksuus kasvoi 100 -> 200mm) enkä usko etteivät pystyisi muitakaan ratkaisemaan!
Eikös toi yksiaineisuus ole yleensä tarkoittanut seiniä eikä ikkunoita, lattioita, yläpohjia? Ja tekeekös se mahdollinen lisävilla sitten sipotalosta huonon sun mielestä? Muihin se sopii, miksi ei mielestäsi sipoon?
Monopolisoituminen? Minä ainakin sain taloni ostamatta suunnitteluita sun muita? Toki pystytyksen (joka oli huomattavasti Lammia edullisempi) otin sieltä!
Ja vertailu oli täysin mahdollista!
kirjoittajia.
> Monesti olen kuitenkin kritisoinut jotain aivan perusteetonta väitettä, joka on sitten tulkittu hyökkäykseksi itse materiaalia vastaan.
Meillä on näemmä eri käsitys sanasta monesti.
> -mun mielestäni yksi konkreettisimista huonouksista on täys-sipotalon lyhyet jännevälit jotka rajoittaa arkkitehtuuria
Huoh. Aina voi ottaa jonkin ääriesimerkin ja todeta mikä tahansa huonoksi. Sipon jänneväli kelpaa luokkaa 99% rakennettavista taloista. Tuohon viimeiseen prosenttiinkin kyllä löytyy aivan varmasti keinot esim. betonista. Sipon jännevälihän on 6m, joka on lyhyemmän seinän pituus, eli esim. 6mx15m olohuone onnistuu.
> -täys-sipotalon markkinointivaltti on yksiaineisuus,mutta toisaalta esim kivisessä yläpohjassa tämä ei toteudu. Eli täys-sipotalossa (pelkkää sipoa) ei riitä eristävyys ramk:n vaatimuksiin ellei ainevahvuus ole jotain 500-600mm kauttaaltaan (myös yläpohjassa, en nyt jaksa laskea tarkkaa arvoa.) Toisaalta Jämerä ei ole kovin halukkaasti markkinoinut sipo-villa-ulkoverhous ratkaisua ymmärrettävästi, vaikka se voisi olla järkevä.
Ja pilkun duunaus jatkuu. Jos puhutaan sipotalosta, niin kyllä kaikki (lue: muut kuin sinä) ymmärtävät mitä sillä tarkoitetaan. Kerrottakoon lisäksi, että sipossa harvemmin lattiakaan on pelkkää sipoa.
> -monopolisoituminen eli puhutaan jämerästä ja siposta synonyymeinä, ja tuote ei ole normaalissa rautakaupassa saatavilla.
Jos saa näppylöitä mikrodoftista, niin kaippa asia noin on. Sitten pitää vain käyttää sitä laitonta kopiota.
Ihan oikeasti. Mitä väliä sillä on minkä kanavan kautta tavarat ostaa. Ostin esim. ikkunatkin suoraan toimittajalta.
> Eli ostajan pitää ostaa paketti suunnitteluineen sun muineen, tämä vaikeuttaa vertailua eli materiaalien välillä koska toimittaja ja materiaali pitää valita ennen suunnittelua.
Tämä nyt on kyllä aivan tuubaa. Kyllä sipotaloa suunnittelevat monet muutkin tahot kuin Jämerän edustajat. Esim. itselläni oli tuo muu taho.
Minulle ei auennut mitä tarkoitti "sun muineen". Muita salaliittolaisia?
En ymmärrä miksi materiaali pitäisi valita ensin. Itse hain palikoista tarjouksia arkkitehtikuvien mukaan ja tarjoukset tulivat kaikilta, myös sipolta.
Etköhän Jii ole eniten meuhkannut täällä sipon U- arvosta, sekä yleensä siitä kuinka huono materiaali sipo on, hötöä materiaalia, imee vettä ym. Olen lukenut sinut näihin myyntiedustajiin, jotka yrittävät myydä omaa tuotettaan muita mollaamalla. Olisi suotavaa, että jättäisit sipokeskustelut rauhaan ja antaisit muiden kirjoittaa aiheesta. Tämähän on niitä netiketin sääntöjä. Ei mennä korolla- keskusteluun mollaamaan korollaa.
sipossa ei ole mitään vikaa ja kaikki jotka muuta väittävät puhuvat p**aa? Pystytkö siposta rakentaneena objektiivisesti listaamaan materiaalin huonot puolet? Minä pystyn listaamaan lecan huonot puolet ja olen sen täällä pari kertaa jo tehnytkin, olisi aika naivia väittää että joku materiaali on niin täydellinen ettei siinä ole mitään vikaa.
"Yhtään muutosta ei tarvinnut tehdä (yhden seinän paksuus kasvoi 100 -> 200mm) enkä usko etteivät pystyisi muitakaan ratkaisemaan! "
Riippuu täysin talosta. Onteloillä jänne 9m, sipolla 6m. Samaten ikkuna-aukkojen koko ym on rajoitetumpi.
"Eikös toi yksiaineisuus ole yleensä tarkoittanut seiniä eikä ikkunoita, lattioita, yläpohjia? Ja tekeekös se mahdollinen lisävilla sitten sipotalosta huonon sun mielestä? Muihin se sopii, miksi ei mielestäsi sipoon? "
No miksi se yksiaineisuus olisi toivottava ominaisuuus vain seinissä mikäli se on joku valintakriteeri ja markkinointivaltti? Kevyessä yläpohjassahan on vain yksi lämmöneriste ja höyrynsulku.
pyytäminen johonkin väitteeseen on pissakeskustelua niin sitten olen syyllinen.
Hötöydestä ja vedenimusta en ole muistaakseni paljon kommentoinut, lusikkajengi- ja kelluvuustrolleja en ole kirjoittanut yhtään. En edes ilman nikkiä (tämä sinulle tiedoksi netiketistä, herra "ovat niitä pissa/ kakka" ;)
Lämmöneristävyydestä olen kirjoittanut monestikin koska se on huono.
"Huoh. Aina voi ottaa jonkin ääriesimerkin ja todeta mikä tahansa huonoksi. Sipon jänneväli kelpaa luokkaa 99% rakennettavista taloista. Tuohon viimeiseen prosenttiinkin kyllä löytyy aivan varmasti keinot esim. betonista. Sipon jännevälihän on 6m, joka on lyhyemmän seinän pituus, eli esim. 6mx15m olohuone onnistuu. "
nii-in. Eli miksi et voi rehellisesti tunnustaa että tuo on huono puoli?
"a pilkun duunaus jatkuu. Jos puhutaan sipotalosta, niin kyllä kaikki (lue: muut kuin sinä) ymmärtävät mitä sillä tarkoitetaan. Kerrottakoon lisäksi, että sipossa harvemmin lattiakaan on pelkkää sipoa. "
Tämä yksiaineisuuden etu ja hyöty on juttu jota en oikein ymmärrä, mutta se näyttää olevan sipo-orientoituneille hyvin tärkeää aina välillä ja yhdentekevää taas toisena hetkenä. Myyntiargumentti, ja tällä palstalla viljelty aika paljon myöskin.
Listasin sipon mielestäni huonot puolet kun niitä kysyttiin, nyt voisit kantaa oman kortesi ja listata omasi. Ihan asiallisesti.
Asiallisia kommentteja. Itse olen hyvin samoilla linjoilla kanssasi. Olen rakentanut yhden leca talon, katsellut sivusta lammin pystytystä ja nyt itse valitsin sipon... tai no kevytbetonin, en sipoa. Suurin syy miksi valitsin kyseisen materiaalin on rakentamisen helppous ja nopeus jos yksin tekee. Raa-asti voisin veikata että noin puolet rivakammin nousee kevytbetoniharkko runko kun leca jos yksin ilman apuja tekee. Syyt miksi en valinnut Siporex kevytbetoniharkkoja on seuraavat:
-lyhyt jänneväli välipohjassa. Teräspalkkia olisi tarvinut aika moinen määrä ja extra anturaa myös jotta olisi onnistunut sipolankuilla. Tilalle otin ontelot sekä väli että yläpohjaan.
-Vaikeaa hankkia pelkät sipokivet ilman suunnittelua ja sipolankkuja
Valitsin kivet toiselta valmistajalta. Runkokivi on 250mm leveä ja ulkopuolen lisäeristykseksi 125mm villaa. Muuraus alkanee ensi viikolla.
Miten siporex-kevytbetoniharkot vaikuttavat välipohjan jänneväliin?
Mahtaneeko uskottavuutesi olla omasta mielestäsikään enää plussalla? Lienet kilpailijan (epäonnistunut) hopottaja.
Siposta kun keskustellaan, niin _aina_ olet Jii ottamassa kantaa. Ja kanta on aina negatiivista. Milloin sipo on teollisuushallien ja navettojen materiaali, milloin ainoa valintakriteeri on se, että Jämerän talokirjat ovat vaimon mielestä kivoja jne. Empä tähän viitsi alkaa linkkejä vanhoihin kirjoituksiisi listamaan. Kukin löytää ne halutessaan.
Nytkin alat kirjoittamaan jotain puppua jostain extreme yksiainetalosta. Alat höhhäämään jotain termejä, kuten tässä yksiaineisuus.
Omaan talooni tuli KS- harkkoa n. 100m2 ja betoniakin upposi n. 100m3. Silti talo on sipotalo, vaikka kuinka vänkäät yksiaineisuudesta.
Yksiaineisuus on aivan aidosti iso etu. Olet vain ymmärtänyt koko termin väärin.
Jos sipovälipohjan kantavuus on 6m, niin mikä tekee siposta huonon (eli mitä minun pitäisi tunnustaa?) Se, että välipohjan joutuu tällöin tekemään betonista? Eli prosentti sipotalon tekijöistä joutuu tekemään välipohjan samalla tavalla kuin muiden kivitalojen tekijät, joten se on sipon huono puoli? Eli ajat takaa, että betoninen välipohja on huono ja sipon huono puoli, että tuota _saattaa_ joutua käyttämään.
Tässäpä mm. niitä parannusehdotuksia materiaaliin
- Kivet voisivat olla kuivempia toimitettaessa ilman, että niitä joutuisi kastelemaan ennen liimausta. Liima erilaista?
- Porattaessa, tai sahattaessa voisi pölytä vähemmän, varsinkin kuivana
- Harkot voisivat olla kevyempiä ja isompia. Eli halu suurharkkoon, ilman että painaisivat kuten suurharkot. Kantavuus ei saisi kuitenkaan huonontua
- Kiinnittäminen seinään helpompaa
Mutta Sipo kauppiaat myyvät varsin mieluusti siporex välipohjaelementit samassa paketissa. Se taas vaikuttaa välipohjan max. jänneväliin. Saanee ostettua ilman välipohjaelementtejäkin, mutta siloin hintaero kilpailijaan on jo aivan liian kova.
Paljonko tuo hintaero oli? Aivan sen takia kyselen, että kova hinta on suhteellinen käsitys, joten jos sinulla olisi antaa jotain lukuja paljonko sipolankut maksoivat vs. muut ja mikä oli välipohjien pinta- ala.
jostain syystä sipoon liittyen tulee eniten kommentteja jotka ärsyttävät.. esim..
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000000485&posting=22000000026530135
voit lukea nuo navettajutut ja emännän talokirjajutut uudestaan ja miettiä mitä olen todellisuudessa kirjoittanut: olenko kritisoinut sipoa materiaalina vai jotain muuta? Markkinointia? Ostajia? Myyjiä jotka kirjoittelee palstalla?
Itse asiassa meinasin kommentoida jotain tästäkin:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000000485&posting=22000000030274634
eli "Vesi- ja sähköroilotus on pölyistä hommaa, mutta lopputulos on tosi hyvä!"
Mitä v***a? Tuli hyvät roilot? Ne sai umpeen ja tasoitettua? Niitä ei näy tasoitetussa seinässä? "Siis ihkuu, meillä on putket siis seinissä eikä niitä siis näy!"
Minkä takia tähänkään ketjuun ei löytynyt yhtään asiallista sipokeskustelijaa, mun kommenttini ovat mun mielipiteitäni ja ne saa kyllä asiallisesti todistaa vääriksi jos haluaa.
Sanoin että yksiaineisuus on sipon markkinointivaltti, seuraava lainaus on jämerän sivulta:
"Siporex on ainoa kotimainen täyskivinen ulkoseinäharkko, joka toimii samalla sekä kantavana rakenteena että lämmöneristeenä. Siporexista rakennettu ulkoseinä ei tarvitse erillistä lämmöneristettä eikä höyrynsulkumuovia.
Rakennusten sisä- ja ulkolämpötilojen erot ovat Suomen oloissa huomattavan suuria. Kosteudella on tällöin ikävä taipumus tiivistyä eri materiaalien rajapintoihin, mikä saattaa aiheuttaa vakavia rakennevaurioita. Yksiaineisuuden ansiosta Jämerä-kivitalon seinään ei muodostu materiaalien välisiä rajapintoja. Seinässä ei ole kastepistettä ja rakenteet säilyvät siksi terveinä."
mutta mun logiikallani se ei toteudu esim sipo-YP:ssä jossa on villa päällä. Eli onko yksiaineisuus tärkeää vai ei? Mun mielestäni se ei ole.
"Jos sipovälipohjan kantavuus on 6m, niin mikä tekee siposta huonon (eli mitä minun pitäisi tunnustaa?) Se, että välipohjan joutuu tällöin tekemään betonista? Eli prosentti sipotalon tekijöistä joutuu tekemään välipohjan samalla tavalla kuin muiden kivitalojen tekijät, joten se on sipon huono puoli? "
Paikkakunnan sipoedustaja ei suostunut suunnittelemaan sekarakennetta jossa olisi siposeinät ja ontelot, kun sellaista halusin. En tiedä toimiiko vai ei. Ylimääräiset kantavat seinät vaatii anturat, eli kyllä se on aika iso työmäärä talon osalla jos niitä paljon turhaan tulee.
Kommenttisi materiaalista oli mukava lukea, koska en ole tuosta koskaan mitään rakentanut. Voi olla että joskus rakennankin, kuka tietää. Silloin se on luultavasti sekarakenne.
Ai niin, ja käytä sitä nikkiä..
yhden threadin kieltämättä hieman provoilumielessä sipon kilohinnasta, mutta ajatus lähti ihan aidosta mielenkiinnosta. Joku käski kysyä myyjältä, mutta ainakaan minä en saanut järkevää vastausta kun kyselin yksittäisten osien hintoja. Halusivat myydä paketin -siis täyden paketin- eikä muuta.
Yksi silloinen vastaaja tosin epäili syyksi tähän vastaamattomuuteen vastenmielistä persoonaani.
Siinä ketjussa joku osasi antaa arvionkin, mutta nyt ei jaksa kaivaa sitä.
Yli 8-metrinen variax välipohjana ja sipolankut villavälly yläpohjana. Siellä villan välissä ne vilistävät ilmastointiputketkin.
Minulla on sama rakenne myös ulkoseinissä, siporex harkko ja ulkopuolinen villa. On molempia yhtä paksulti.
Mitään kaste- tai kostehaittoja ei ole tullut ainakaan pariinkymmeneen vuoteen, minkä on jo asuttu. Koska niitä alkaa ilmestyä, odottelen.
Ja on se aikamoinen itara tyyppi ja talo navetta, jos ei raaski seinää tehdä kuuden metrin välein.
Ja jos yksikertainen osaa piirtää sekarakennetta, niin toinenlainen piirtää. Mulla sen piirtäjän titteli on safa. Talo on erinomainen, nyt 339m2/800m3. Enpä taida elävänä siitä muuttaa pois.
kivet, kaksi välipohjaa ja yläpohja maksoivat 18K€ laasteineen ja rautoineen.
Kyllä rautakaupasta ja vaikka aerocin sivuilta saa sipo-harkkojen hinnat ja jos ottaa useamman, halpenee.
Eikö tämä itsestäsikin kuulosta joltain ristiretkeltä?
> jostain syystä sipoon liittyen tulee eniten kommentteja jotka ärsyttävät..
Tarkoitat varmaankin kommentteja, jotka ärsyttävät sinua. Esim. minua ne eivät ärsytä sen enempää kuin Lammiin, tiileen, tai Kahiin liittyvät höpinätkään.
> Vesi- ja sähköroilotus on pölyistä hommaa, mutta lopputulos on tosi hyvä!"
No. Empä minäkään keksi mitä tällä tarkoitetaan. Toisaalta ei kyllä herättänyt mitään tunteita, eikä tarvetta kommentoida.
> Minkä takia tähänkään ketjuun ei löytynyt yhtään asiallista sipokeskustelijaa,
Tarkoitat varmaan itsesi lisäksi, eikö?
> mutta mun logiikallani se ei toteudu esim sipo-YP:ssä jossa on villa päällä. Eli onko yksiaineisuus tärkeää vai ei? Mun mielestäni se ei ole.
Mitenkää kommentoimatta sipon mainoksia. Eikö tämä ole sinulta lähinnä lapsellista. Alat saivartelemaan jostain villasta yläpohjan päällä. Tokihan tuo elementti voisi olla paksumpi, tai sen päällä sipomursketta, että päästäisiin samaan lopputulokseen U- arvon suhteen, mutta empä nyt lopputulosta kyllä muuten paremmaksi menisi väittämään.
Yksiaineisuus on varsin iso etu. Kun olen teippaillut yläpohjaa (en nykyisessä talossani) otti tuo aikaa ja oli varsin tarkkaa puuhaa. Kaikki eivät rakenna taloa itse ja yritä tehdä sitä ns. hyvin. Eron lopputuloksessa varmaan tietää, jos tekijä on ulkopuolinen.
Ja eipä tuo sipokaton tekeminen eroa oleellisesti siitä oli siellä villa päällä, tai ei. Villa tapauksessa elementtien päälle liimaillaan siposta korokepalat, joidenka päälle puuosat vasta tulevat. Muuten samanlainen teko.
> Paikkakunnan sipoedustaja ei suostunut suunnittelemaan sekarakennetta jossa olisi siposeinät ja ontelot, kun sellaista halusin. En tiedä toimiiko vai ei. Ylimääräiset kantavat seinät vaatii anturat, eli kyllä se on aika iso työmäärä talon osalla jos niitä paljon turhaan tulee.
Täällä 9,4 metriset ontelot (betoniset), joten eipä tuo nyt mikään mahdottomuus ole sipotalossa. Jos ei sinulle joku niitä myynyt, niin eipä kai tuo nyt sipon vika ole.
Sipoelementtien päällehän tulee yleensä pintavalu, joten kyllä tuolla betonia on joka tapauksessa. Betonin alapuolella vieläpä matto.
> Kommenttisi materiaalista oli mukava lukea, koska en ole tuosta koskaan mitään rakentanut.
Sinulle kehottaisin hieman rauhallisuutta noihin kommentteihin. Ei se sipo aidosti ole se suuri Saatana.
> Voi olla että joskus rakennankin, kuka tietää. Silloin se on luultavasti sekarakenne.
Tällainen sekarakenne lienee pakosti sipon kohtalo kiristyvien U- arvovaatimusten takia. Rakentamisen pitäisi olla kuitenkin helppoa/ nopeata, joten jos harkkojen liimauksen lisäksi tulee sen pintaan toisen seinän rakentaminen, niin en oikein usko tuollaiseen.
Siposta voitaisiin tehdä paremmin eristävä, eli kuohkeampi. Tällöin kuitenkin menetetään kantavuus.
Eli yksiaineisen rakenteen tulevaisuus lienee aika heikko. Tai saapa nyt nähdä mitenkä eri tahot lobbaavat tuotteitaan.
> Ai niin, ja käytä sitä nikkiä..
Empä ole oikein ikinä viitsinyt vaivautua täällä sellaiseen. Palstan, kuten yleensäkin Suomi24:n taso, on varsin matala, joten luen tätä varsin harvakseltaan ja vielä harvaksemmaltaan kirjoitan.
Minua hieman jäi kummaksuttamaan sanamuoto "Saanee ostettua ilman välipohjaelementtejäkin, mutta siloin hintaero kilpailijaan on jo aivan liian kova." Mitä tämä saanee tarkoitaa, jos kerran on tarjous tehty? Jos ei ole tehty, niin mistä tuo kova hintaero silloin tulee?
> Joku käski kysyä myyjältä, mutta ainakaan minä en saanut järkevää vastausta kun kyselin yksittäisten osien hintoja.
Käsittääkseni sipoa myydään massojen mukaan. Voin toki olla väärässäkin. Tarjouksen kyllä saa esim. ilman yläpohjaa, mutta en tiedä kertovatko yksittäisen harkon hintaa.
yksittäisten harkkojen hinnat, mutta kyllähän niitä kuutiokaupalla saa halvemmalla.
harkkoja, käy keltainenpörssin tai suomi24n tori-sivuilta hakemassa. Eikä maksa paljon.
Rautakauppojen rakentajapalvelut hankkivat sinulle isommista määristä vertailevan tarjouksen ihan kuvien mukaan.
Tai tsi-meiningillä: tavalliseen taloon menee 8,3 harkkoa seinäneliölle, katso rakennekuvasta seinän paksuus ja suorita laskutoimitus, vähennä aukot, niin ei liikapalikat jää tontille lojumaan. Välipohjapalkit ja yläpohjapalkit ovat sen verran lyhyitä, että niiden päihin mahtuu ns. maskiharkko joko 100 tai 150mm. Näin seinä ulospäin tulee tiiviiksi ja yhtenäiseksi eikä välipohjan kohdalta tule kylmäsiltoja.
Kärkevimpiä siporex-kommentteja näkyvät antavan sellaiset *rakentajat*, jotka eivät ikinä ole sipo-talossa edes asuneet tai harkkoa kädessään pitäneet.
Muutaman leca- sekä sipo-talon tehneenä pidän siporexia parempana hartiapankkivaihtoehtona.
Työkaluihinkin saa imurin liitettyä, joten isommat pölyt saa pois konevoimin.
"Riippuu täysin talosta. Onteloillä jänne 9m, sipolla 6m. Samaten ikkuna-aukkojen koko ym on rajoitetumpi."
Tarkennus. Ontelolaatan jänneväli ei aina ole 9 m. Jänneväli riipuu hyvin paljon siitä millaisia kuormia yläkerrassa on. Esim. meillä ontelolaattajako ja Siporex-yläpohjajako olisivat olleet samanlaiset, koska meidän tapauksessa ontelolaatat eivät olisi kantaneet tuota mainostamaasi 9 m:iä.
Huomioithan, että vaikka ontelolaattoja saa 9 m:iä pitkänä, niin se ei tarkoita sitä, että niitä voi käyttää aina maksimi mitassaan.
en ole minä ainakaan laittamassa sinua tähän lusikointiryhmään vaan sinulla on poikkeuksellisen johdonmukaiset ajatukset ja perustelut ainakin jos tähän palstaan yleensä vertaa. Mutta silti olen muutomissa kohdissa eri linjalla.
"-mun mielestäni yksi konkreettisimista huonouksista on täys-sipotalon lyhyet jännevälit jotka rajoittaa arkkitehtuuria"
Joissakin tapauksissa rajoittaa mutta monella ei rajoita lainkaan. Ei ainakaan voi mitenkään yleiseksi heikkoukseksi lukea vaan useassa tapauksessa ei tällä ole mitän merkitystä. Tämä riippuu myös siitä mihin verrataan. Taidat olla "eristeharkkomiehiä" tai "kevytsoraharkkomiehiä". Näiden rajoituksiin en ole kovin perehtynyt, mutta pääseeköhän kevytsoraharkoilla yhtä pitkiin ja mataliin ikkunan ylityksiin. Eli jämerällä on ylityspalkit joilla ikkunat voi nostaa lähelle seuraavaa välipohjaa ja vielä aika leveillä ikkunoilla ja vain yhdellä harkkokerroksella max leveys jotain 2,5m
Lisäksi sipopalkeilla toteutetaan usein varsin jyrkkiäkin kattokaltevuuksia. Ontelolaatoilla on asenusvaikeudet jo 1/3kaltevuudella isot ja tätä isompaa kaltevuutta ei suositella kun kerran kysyin. Niin tai sinähän et kiviyläpohjaan perusta. Kuitenkin kutakuinkin selvää että parempi ja argumenttini varmaan tiedätkin. Vastapuolena on hinta ja minusta se ei ole niin iso ettäkö harkitsisin laadukkaaseen kivitaloon muuta. Myös materiaalin helppo työstäminen auttaa toisinaan vaikeiden muotojen teossa
"-täys-sipotalon markkinointivaltti on yksiaineisuus,mutta toisaalta esim kivisessä yläpohjassa tämä ei toteudu."
yksiaineisuus on mainosikka ja mitäpä siitä ärsyyntymään ei tämä sinusta virheellinen markkinointi sitä tuotetta huonommaksi tee. Kokisitko jämerä-talot paremmiksi jos ne markkinoitaisiin toisella tavalla. Minusta markkinointi ei huononna eikä paranna tuotetta. Itse olen useasti todennut että ei se ulkoseinäkään ole yksiaineinen
"-monopolisoituminen eli puhutaan jämerästä ja siposta synonyymeinä, ja tuote ei ole normaalissa rautakaupassa saatavilla. Eli ostajan pitää ostaa paketti suunnitteluineen sun muineen, tämä vaikeuttaa vertailua eli materiaalien välillä koska toimittaja ja materiaali pitää valita ennen suunnittelua."
Monopoliin vähän sama toteamus kuin ylempänäkin. Ei se monopoli itse tuotetta huononna. Asiakas vertaa hintaa ja sitä mitä saa. Jos tämän pohjalta näyttää hyvältä niin ostaa oli monopolia tai ei. En tiedä onko sipon kanssa villaeristeinen kaksikuorirakenne erityisen järkevä. Itse tekisin mieluiten jämerä talon 375mm harkosta tiiliverhouksella ilman lisäeristettä. Kun sinne eristeitä aletaan laittamaan niin tulee kysymys että miksei tee runkoa edullisemmin esim. tiilestä tai kevytsoraharkosta. Eristeharkkoja minun on vaikea nähdä suositeltavaksi vaihtoehdoksi kenellekkään. Tuuletusraollinen kaksikuoriseinä on aina parempi ja tiiliverhous on ehdottomasti paras ulkokuori. tiiliverhouksen kanssa ei ole järkeä käyttää eristeharkkoja vaan erillistä runkoa ja sen päälle eristystä. Jos seuraa rakentamisen asiantuntijoita professoreita, tutkijoita, niin kukaan ei ole käyttänyt eristeharkkoja vaikka kivitaloja ovatkin tehneet. Eristeharkko on myös tuote joka uppoaa helposti asiakkaisiin. Palikka jossa kaikki on samassa paketissa niin mielletään paremmaksi kuin se että ne rakennettaisiin erikseen.
Olen myös sitä mieltä että vila seinäeristeenä on pienoinen riski. mieluummin käyttäisin vaikka finnfoamia, mutta jämerän kanssa näin ei voi tehdä. Runko on liian eristävä että sen jälkeen voisi enää laittaa mitään höyrynsulkua.
Huomaat ehkä että pidän väittelystä. Mutta oikeastikkin olen sitä mieltä että jämerä on useassa tapauksessa erinomainen vaihtoehto kun hakee riskitöntä tapaa rakentaa tai rakennuttaa laadukas kivitalo, mutta mielellään keskustelen asiasta lisää
onpa taas keskustelun korkea taso hämmästyttänyt tässäkin threadissa. Mutta viihdettähän tämä on.
"Joissakin tapauksissa rajoittaa mutta monella ei rajoita lainkaan. Ei ainakaan voi mitenkään yleiseksi heikkoukseksi lukea vaan useassa tapauksessa ei tällä ole mitän merkitystä. Tämä riippuu myös siitä mihin verrataan. Taidat olla "eristeharkkomiehiä" tai "kevytsoraharkkomiehiä". Näiden rajoituksiin en ole kovin perehtynyt, mutta pääseeköhän kevytsoraharkoilla yhtä pitkiin ja mataliin ikkunan ylityksiin. Eli jämerällä on ylityspalkit joilla ikkunat voi nostaa lähelle seuraavaa välipohjaa ja vielä aika leveillä ikkunoilla ja vain yhdellä harkkokerroksella max leveys jotain 2,5m"
Talon normaali syvyys liikkuu aika usein tuossa 7-9m hujakoilla, eli onteloilla pääsee monissa taloissa rakenteeseen jossa vain ulkoseinät on kantavia. Sipotalossa tulee aina kantavia väliseiniä, niille anturat jne. Jämerän malliston talot on tehty tämän ehdoilla, mutta jos arkkitehti piirtää talon ja sitten aletaan tutkia miten sen voi toteuttaa, sipolla tullee enemmän rajoituksia useimmissa tapauksissa.
KS-harkon ulko-ja sisäkuoret voi korvata paikallavaletulla betonilla eli kyllä riittää kantavuutta. Väliin mahtuu vielä 10cm tai jopa 15cm urskaa. Eli tulee hyvä kylmäsillaton rakenne.
"Lisäksi sipopalkeilla toteutetaan usein varsin jyrkkiäkin kattokaltevuuksia. Ontelolaatoilla on asenusvaikeudet jo 1/3kaltevuudella isot ja tätä isompaa kaltevuutta ei suositella kun kerran kysyin. Niin tai sinähän et kiviyläpohjaan perusta. Kuitenkin kutakuinkin selvää että parempi ja argumenttini varmaan tiedätkin. Vastapuolena on hinta ja minusta se ei ole niin iso ettäkö harkitsisin laadukkaaseen kivitaloon muuta. Myös materiaalin helppo työstäminen auttaa toisinaan vaikeiden muotojen teossa"
No en perusta en. Mutta eipä siitä sen enempää.
"yksiaineisuus on mainosikka ja mitäpä siitä ärsyyntymään ei tämä sinusta virheellinen markkinointi sitä tuotetta huonommaksi tee. Kokisitko jämerä-talot paremmiksi jos ne markkinoitaisiin toisella tavalla. Minusta markkinointi ei huononna eikä paranna tuotetta. Itse olen useasti todennut että ei se ulkoseinäkään ole yksiaineinen "
No ehkä kokisin firman muut argumentit luotettavammiksi jos sivuilta ei löytyisi niin paljon puolitotuuksia ja vääristelyä. Mutta eihän se materiaalia huononna, vaikka saattaakin sen outoon valoon.
"Monopoliin vähän sama toteamus kuin ylempänäkin. Ei se monopoli itse tuotetta huononna."
Ei mutta rakentaminen ei luonnistu muuten kuin ostamalla paketin, ja se ei mun laskujeni mukaan ole taloudellisesti kannattavaa koska sen pakettikauppiaankin pitää saada elantonsa. Tämän totesin laskemalla auki Maxitin paketteja..
Mun mielestäni 375 on auringonlaskun tuote jota nyt tekohengitetään esim tekemällä esimerkkitaloja joissa on ylikompensoidut yläpohjat sun muut, sen sijaan voisin harkita rakentavani 500 tai 200 harkosta villa tiili, koska tiiliverhous on munkin listalla korkealla. Itse asiassa meillä on nyt puolet talosta rapattu ja puolet tiiliverhoilua, osassa on alla design-harkko ja osassa uh-150 70 70mm urska tiiliverhoilu.
Sipon hyvänä puolena on eittämättä sen työstön helppous joten siihen olisi helppo vetää roilot asennuksille. Kahi ja tiili on sen puolesta huonoja runkoja, että roiloaminen vie hermot. En tiedä onko sisätasoituksissa eroja, olin kuvitellut että leca ja kahi menee ilman rättejä mutta niin vain sanoi tasoiteukot että rätit joka seinään.
Mun mielestäni on turha verrata eristeharkkoa 60-luvun sandwich-rakenteisiin. Tuossa on aika hyvä selvitys siitä mitä ongelmia niissä on ja miksi.
http://www.hel2.fi/ksv/Liitteet/2006_kaavamuistiot/Pihlis_KTOhjeet_yleinen_osa.pdf
kestää jos otat sieltä malliston tukevammasta päästä eli vaikka 500mm ontelon. No joo, ehkä kannattaa käyttää järkeä, meillä on P27 8,6m ontelot ja ne kestää yläkerran kiviset väliseinät ilman kantavia väliseiniä. Kapeammassa runko-osassa meillä on p20-ontelot 6m pitkinä ja siihen saa vielä rakentaa päälle 40kN takan. Onko teidän talossa joku erikoinen rakenne?
> Talon normaali syvyys liikkuu aika usein tuossa 7-9m hujakoilla, eli onteloilla pääsee monissa taloissa rakenteeseen jossa vain ulkoseinät on kantavia. Sipotalossa tulee aina kantavia väliseiniä, niille anturat jne. Jämerän malliston talot on tehty tämän ehdoilla, mutta jos arkkitehti piirtää talon ja sitten aletaan tutkia miten sen voi toteuttaa, sipolla tullee enemmän rajoituksia useimmissa tapauksissa.
Korjataan nyt ensin tuota sanaa väliseiniä. Jos jänneväli on 6m, niin tuskin nyt 7-9 metrin syvyisiin taloihin vielä kahta kantavaa väliseinää tarvitsee, vaan yhdellä selviää.
Useimmissa taloissa on sisäseiniä. Tällöin on _useimmissa_ tapauksissa kyse kevytväliseinän korvaamisesta kantavalla.
En ole tuota anturan tekemistä ikinä miksikään ongelmaksi katsonut. Tosin olen kyllä molemmissa tapauksissa tehnyt maanvastaisen laatan, jolloin anturaa ei ole. Ulkorakennuksiin ja tukimuureihin anturaa on tullut väsättyä, mutta en silti pidä tätä minään kustannuskysymyksenä talossa.
Puutalo tosin taitaa tässä tapauksessa viedä ylivoimaisen voiton. Siinähän vain talon kahteen päätyyn tarvitaan antura, kun kivitaloon tarvitsee tehdä koko talon ympärille.
> KS-harkon ulko-ja sisäkuoret voi korvata paikallavaletulla betonilla eli kyllä riittää kantavuutta. Väliin mahtuu vielä 10cm tai jopa 15cm urskaa. Eli tulee hyvä kylmäsillaton rakenne.
En ymmärtänyt tämän kommentin yhteyttä muuhun tekstiin. Lienee taas yksi myyntipuhe.
> No ehkä kokisin firman muut argumentit luotettavammiksi jos sivuilta ei löytyisi niin paljon puolitotuuksia ja vääristelyä. Mutta eihän se materiaalia huononna, vaikka saattaakin sen outoon valoon.
Sinulle ehkä saattaa olla järkytys, mutta tuollaista on myyminen.
Sipon sivuilta löytyy huomattava määrä tuotetietoa. Suunnittelijan käsikirjan tyylistä kaipaisi muillekkin toimittajille. Vaikka sipo onkin yksinkertainen tehdä tuli tuota aina silloin tällöin plarattua. Eli minulle tuo tieto oli positiivista, vaikka sinulle negatiivista.
Jos vertaat sivuja esim. Lammin ruokaresepteihin, niin kumpi sinun mielestäsi on parempi?
Maxitilla on varsin paljon tietoa nykyään ja Priimakin petraa kovaa tahtia, tosin sillä on vielä pitkä matka edessä.
> Ei mutta rakentaminen ei luonnistu muuten kuin ostamalla paketin, ja se ei mun laskujeni mukaan ole taloudellisesti kannattavaa koska sen pakettikauppiaankin pitää saada elantonsa. Tämän totesin laskemalla auki Maxitin paketteja..
Hämmästyttävää. Minä voisin kirjoittaa totuuden juurikin toisinpäin. Kysyin pakettihintoja eri toimittajilta ja myös rautakaupasta. Laskeskelin kaikki samalle viivalle. Rautakauppa oli kalleimmasta päästä.
Eli hyvä sinulle, että rautakauppiaasi on uskovainen mummo, joka ei ota mitään välistä vaan tekee homman ilmaiseksi.
Itse tarvitsin teräksiä ulkorakennuksiin ja soiteltuani eri paikkoihin totesin Jämerän halvimmaksi. Kaippa se mummo oli tässä tapauksessa muuttanut sinun rautakaupastasi Jämerään töihin.
> Mun mielestäni 375 on auringonlaskun tuote jota nyt tekohengitetään esim tekemällä esimerkkitaloja joissa on ylikompensoidut yläpohjat sun muut,
Eri mieltä. Perusteluna se, että kyseisellä tavalla saa eristykseltään tavanomaisen talon, jossa on kuitenkin pieni ilmavuotoluku.
> sen sijaan voisin harkita rakentavani 500 tai 200 harkosta villa tiili, koska tiiliverhous on munkin listalla korkealla. Itse asiassa meillä on nyt puolet talosta rapattu ja puolet tiiliverhoilua, osassa on alla design-harkko ja osassa uh-150 70 70mm urska tiiliverhoilu.
Itse en tähän rakentamistapaan usko, kuten kirjoitin tuossa yllä jo. Jos ensin muuraa harkkoseinän, tämän jälkeen laittaa villat eristeeksi ja vielä muuraa uudestaan tiilestä, niin työmäärä on yksinkertaisesti iso. Ei sovellu hartiapankkirakentajalle, mutta rahamiehethän ovat aina oma lukunsa.
> En tiedä onko sisätasoituksissa eroja, olin kuvitellut että leca ja kahi menee ilman rättejä mutta niin vain sanoi tasoiteukot että rätit joka seinään.
Sisätasoituksissa on mielestäni ainoana erona se, että jos sipossa on seinä epäsuora, niin sitä voi hiomalla oikaista jonkin verran. Nykyisessä talossani tuli muutamaa kohtaa hinkattua. Tämä vastaavasti vähensi tasoitteen määrää, eli säästi kustannuksia ja aikaa.
Rätit olen laittanut itse aina seiniin. Tasoitukset olen tehnyt lastalla, joten tasoitusten tekeminen on ollut näin nopeampaa. Lisäksi vähentää halkeamien syntyä.
> Mun mielestäni on turha verrata eristeharkkoa 60-luvun sandwich-rakenteisiin.
Samaa mieltä. Tämä on taas toisen tahon pissa/ kakka tasoa.
tuossa naapurissa kunnan vuokrarivitaloissa käytetty vielä jyrkempään kun 1:3.
Oli niissä alkujaan sellainenkin erikoisuus, ettei ollut päätyräystäitä ollenkaan ja varttilevyt katolla ilman aluskatetta.
Nyt on puu-ulkovuori uusittu, on päätyräystäät ja peltikate. Pari urakoitsijaa meni konkkaan, mutta vihdoin valmistui.
Harvoin yksityisellä on varaa kokeilla tai tehdä heikkoa, siksi tein viereen sipo-talon, jonka vuosihuollot ovat todella minimissä.
Ei villa ulkoseinissä ole mikään riski, kun sen koolaa/laittaa siporex-harkkoihin kiinni ilman rakoja tai vuotoja ja saattaa ullakon tuuletustilaan asti. Siihen päälle joko rappaus tai tuulensulku ilmarako puuvuori.
70/80-luvulla miltei kaikissa lastulevy/rakennuslevypuutaloissa oli tiilivuoraus ulkopinnassa ja kosteushaitat sisällä. Mitä ihmeen hyvää siinä on?
Nyt tämä ilmiö näkyy muuttuneen siten, että puutalon päälle liimataan ohut harkko, joka rapataan.
Kiven pitää olla sisäpuolella, että siitä olisi kosteuden tasaamiseen tai lämmön varastointiin jotain hyötyä.
kaksikerrosratkaisu taloon muuttoa, kun
kantavan rungon saa kapeista harkoista nopsasti pystyyn, välipohjat on helppo latoa ja siihen voi apukarmilla tai ilman kiinnittää ovet ja ikkunat ja ruveta sisätöihin.
Ulkopuolinen eriste rappaus vasta seuraavana suvena. Tai vastaavasti eriste tuulensuoja puuverhous.
Laskepa 40-senttisen seinän eristyskyky. Yllätyt - ja lahjaksi saat kivitalon tiiviyden.
höpötetään aivan liikaa niin talojen kuin ikkunoidenkin osalta. käytännössä hallitsematon vuotoilma suurin energian kuluttaja...
mutta kun laittaa maalämmön, niin ei haittaa vaikka u arvo olisi vaikka ikkunoissa 1,2 eikä 1,0. Lämpöä riittää ja halvalla!
pitää uusia ja paljonko maksaa.
Meillä on 1978 tehty öljylämmitys, johon on uusittu polttimo 2006 ja kiertovesipumppu 2005.
Uusimiskulut olivat 750eur, josta sai parin tunnin osuuden kotitalousvähennystä.
Toisessa talossa on 1981 tehty kaukolämpö, johon ei ole uusittu vielä mitään.
sivuilla tsekkaamassa - maksaahan se.
menevän keskimäärin 1600eur kaukolämmön korjauksiin ja 3600 öljylämmön korjauksiin.
Ainakaan meillä ei ole korjattu kaukolämmönvaihdinta tai lattiaputkistoja lainkaan (vv 1981-2007)
Öljylämmitykseemme on vaihdettu suutin muutaman vuoden välein sekä poltin kerran ja kiertovesipumppu kerranja säiliö tarkastettu kerran (vv.1978-2007), eivät ne voi tehdä yhteensä 3600eur, ei edes puoltakaan siitä.
Aiemmin oli aina keväällä halvin hetki tilata säiliön täyttö, mutta nyt näyttää öljyn hinta nousevan ja laskevan miten sattuu.
Tarkoitushakuisesti oli painotettu maalämpöä edullisena, vaikka en usko sitä 30v sitten käyttäneillä enää olevankaan. Ensimmäiset maahan upotetut letkut myyrät söivät talvella puhki jne.
Kuitenkin sen korjauskustannukset mainitulta ajalta (30v) olisivat pienimmät. Tuskinpa releet ja säätimet ja kompurat kestävät montaakaan vuotta korjaamatta.
Motivan sivuilta en löytänyt tietoja siitä, missä tahdissa ko. värkit ylipäätään pitäisi uusia eri lämmitysmuodoissa.
kuuluu ihmisten normaaliin luonteeseen nokkia
lienee se, että Jämerässä ei mitään suurta vikaa tunnu olevan. Ainakaan tänne ei kukaan mitään varsinaista negatiivista kirjoittanut.
Tätä sopii odottaakkin tuotteelta, joka on markkinajohtaja ja ollut sitä jo vuosikymmeniä.
takki naulakkoon, käydään siporex-lauteilla löylyttelemässä, otetaan olut siporexiin sointuvasta kylmäkaapista, pestään hampaat siporexiakin valkoisemmiksi ja asetutaan yöpuulle.. anteeksi.. siporexlankulle katselemaan puhtaan viheriänvalkeita unia.
eipä siporex-harkoista talon liimaaminen ole kovin vaikeaa, hinnoistakin saa kilpailua aikaan kun kyselee vaihtoehtotarjouksen tanskalaiselta ja virolaiselta yhtiöltä ja katselee vähän naapurustoa, sieltä saa ylijäämäharkkoja usein poisvientipalkalla.
En silti vihreätä jääkaappia ottaisi ja
Ontelolaattavälipohja on myönteinen ratkaisu, jos ei käytetä lattialämmitystä (pelkkä tasoite riittää). Käytin onteloita jonkin verran LVIS-töissä apuna. Jos tulee lattialämmitys, on sipopalkit äänieristyssyistäkin hyvä ratkaisu ja saa miltei kaikki putkitukset upotettua somasti jälkivaluun.
Pistä töpinäksi,
siporexia voi liimata -15C asti!
Niin sen jälkeen Siporex talo on upea ratkaisu.
Pinnoita ilmaraolla aidolla poltetulla tiilellä, jota saa ohuttiilielementteinä.
Vilkaise www.linkkitori.net , niin löydät upeaa jälkeä. Löytty samalla värivaihtoehtojakin.
3,6 m pitkillä elementeillä tulee valmista nopeasti ja ilmarako pitää Siporexin kuivana.
Tämä sipon HÄTÄHUUTO!!!!!!!!!!!!