Perikunnan osuuden ostaminen kiinteistöstä

Hei!
Olen avopuolisoni kanssa ostamassa aluetta, joka on puoliksi perikunnan ja puoleksi lesken omistuksessa (pesä on siis jakamaton). Vaarini kuoli vuonna 1997, jolloin hänen osuutensa siirtyi lapsille.

Ongelmana on nyt, että miten saan tuon perikunnan osuuden ostettua (kaikki ovat kyllä antaneet suostumuksensa ostoon). Mummuni mukaan tilan arvo on perunkirjoituksessa arvioitu sen verran suureksi, että jos perikunta myy sen "liian" halvalla niin joudumme maksamaan lahjaveroa. Tilalla on mummun talo sekä vanha navetta. Tarkoituksemme olisi rakentaa samalle alueelle vielä oma talomme.

Täytyykö tila lohkoa, jos ostan perikunnan osuuden siitä ja miten varmistetaan se, että meidän ei tarvitse maksaa liikaa peltopalasta, jonka haluamme käyttöömme? Mummu saisi tietenkin asua omassa talossaan, mutta navetan voisin ottaa haltuuni. Miten tämmöisessä tapauksessa arvioidaan oikea hinta kiiteistölle? Voinko sopia mummuni kanssa omistavani esimerkiksi puolet navetasta?
122044
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

Perunkirjoituksessa on töpätty, jos tila on arvostettu yläkanttiin. Ideananahan on päästä mahdollisimman pienillä perintöveroilla.

Minulle lakimies sanoi tuossa tilanteessa, että perintöverotuksen mukainen hinta voi mennä verottajalta läpi ilman lahjaveroa.

Varainsiirtoveron joudut maksamaan muiden osuudesta, koska varat eivät tule kuolinpesästä, jos oikein ymmärsin.

Ei mitään tarvitse lohkoa, ainakaan muuten kuin paperilla. Hinta on sopimuskysymys, ja lopputuloksesta teette perinnönjakosopimuksen.

Mitä vain voi sopia. Minä käytän nykyään kotitilaani kuin omaani, vaikka en omista siitä kuin 1/4. Äitini omistaa puolet, ja loppu jakaantuu niin monelle, että ovat hiljaa.

Äänestä
  • perinnönjako tulee, muut vaatii sitten osansa myös siitä mökkisi alle jäävästä tontista eli sen arvonnoususta joudut maksamaan muille tasinkia.

    Äänestä

Verotuksensekaisiin hintakysymyksiin en ota kantaa, mutta tuohon lohkomisasiaan kyllä.

Kun tarkoituksenanne on rakentaa, on kaikin puolin kätevintä ostaa määräala siitä tilasta, ja lohkoa se määräala omaksi tilakseen. Jos ostatte vain määräosan eli osuuden koko tilasta, niin olette sitten yksi omistaja muiden joukossa.

Tämä vaikuttaa rakennusprojektissa siten, että jokaiselta osaomistajalta vaaditaan nimet papereihin, koska rakennuslupaa hakee kiinteistön (siis tilan) omistaja - osuudenostotapauksessa koko porukka mummuineen. Itse ainakin lähtisin rakennusprojektiin niin, että siinä olisi mahdollisimman vähän kaikenmaailman mukanahiihtäjiä.

Viranomaisia, naapureita tai muita kylänmiehiä ei kiinnosta, miten osaomistajat keskenään ovat sopineet kiinteistön käytöstä. Ulkopuolisten kannalta jokainen osaomistaja omistaa koko kiinteistöä - hyvässä ja pahassa.

Ennen sen määräalan ostamista kannattaa varmistaa kunnan kaavoitusviranomaisilta, onko rakentamiselle mahdollisia kaavoituksellisia esteitä ja kuinka suuri lohkotilan tulee kunnan rakennusjärjestyksen tai kaavan mukaan olla.

Äänestä

Olen tullut myös samaan tulokseen, että lohkominen on paras vaihtoehto.

Mitenkähän tuo ostamani määräalan hinta määräytyy, koska todennäköisesti saisin ns. arvotonta peltomaata. Tilan arvo on kuitenkin perunkirjoituksessa arvioitu kokonaisuutena (sisältäen pellon, rakennukset yms.). Eihän ole mitään järkeä, että verottaja katsoisi minun ostaneen puolet nykyisestä kiinteistöstä ja sen jälkeen perisi lahjaveroa liian alhaisen myyntihinnan vuoksi. Vai miten tuo hinta menee?

Äänestä
  • Muistaakseni tuolla pelattiin. Ei sitä lahjaveroa pidä pelätä. Jos verottaja katsoo, että hinnan olisi pitänyt olla 2000 €, on lahjavero 29 % lahjaksi katsotusta määrästä.

    Käytännössä lahjaveroa ei edes mene, koska mahdollisia lajanantajia on monta, ja jokaisella on verovapaa osuus lahjassaan.

    Äänestä


  • Vuokrasin aikoinaan mökkitonttini isävainajaltani 50 vuodeksi, ilman vuokraa. Tulen kuitenkin perimään mökkitonttiani ympäröivät maat, joten lohkominen oli tarpeeton kulu.
    Mökkitonttini rajat ovat vain paperilla.

    Notaari sanoi, että hanki tontillesi ym. lainhuuto vasta sitten, kun olet perinyt maat sen ympäriltäkin.

    Äänestä

  • Pera kirjoitti:

    Vuokrasin aikoinaan mökkitonttini isävainajaltani 50 vuodeksi, ilman vuokraa. Tulen kuitenkin perimään mökkitonttiani ympäröivät maat, joten lohkominen oli tarpeeton kulu.
    Mökkitonttini rajat ovat vain paperilla.

    Notaari sanoi, että hanki tontillesi ym. lainhuuto vasta sitten, kun olet perinyt maat sen ympäriltäkin.

    Jos olisi tuollainen "varmaa" yhdelle henkilölle tulevaa perintöä odotellessa tehty järjestely, niin mikä ettei. Tosin minkäänlaista oikeussuojaa tuolle järjestelylle ei saa, ellei oikeutta ole kirjattu.

    Mutta kysyjän tilanne on ilmeisimmin se, että nykyisiä omistajia on useita, ja koko emätila ei tule olemaan kysyjän hallussa.

    Vuokraaminen tosin onnistuu tässäkin tapauksessa siten, että nykyiset omistajat lohkovat kysyjän haluaman määräalan itsenäiseksi tilaksi, jonka sitten vuokraavat sen kysyjälle vaikkapa 50-vuotisella maanvuokrasopimuksella. Tämän jälkeen kysyjä kirjauttaa vuokraoikeutensa käräjäoikeudessa. Tällöin hän turvaa vuokraoikeutensa riippumatta mahdollisista omistajavaihdoksista. En tosin ymmärrä miksi tämä vaihtoehto olisi tässä tapauksessa parempi kuin määräalan ostaminen ja lohkominen omaksi tilakseen.

    Nykyään määräalan kauppa on lainhuudatettava 6 kk kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta, ja lohkominen tulee automaattisesti vireille lainhuudatuksesta.

    Äänestä

  • csi049 kirjoitti:

    Jos olisi tuollainen "varmaa" yhdelle henkilölle tulevaa perintöä odotellessa tehty järjestely, niin mikä ettei. Tosin minkäänlaista oikeussuojaa tuolle järjestelylle ei saa, ellei oikeutta ole kirjattu.

    Mutta kysyjän tilanne on ilmeisimmin se, että nykyisiä omistajia on useita, ja koko emätila ei tule olemaan kysyjän hallussa.

    Vuokraaminen tosin onnistuu tässäkin tapauksessa siten, että nykyiset omistajat lohkovat kysyjän haluaman määräalan itsenäiseksi tilaksi, jonka sitten vuokraavat sen kysyjälle vaikkapa 50-vuotisella maanvuokrasopimuksella. Tämän jälkeen kysyjä kirjauttaa vuokraoikeutensa käräjäoikeudessa. Tällöin hän turvaa vuokraoikeutensa riippumatta mahdollisista omistajavaihdoksista. En tosin ymmärrä miksi tämä vaihtoehto olisi tässä tapauksessa parempi kuin määräalan ostaminen ja lohkominen omaksi tilakseen.

    Nykyään määräalan kauppa on lainhuudatettava 6 kk kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta, ja lohkominen tulee automaattisesti vireille lainhuudatuksesta.

    Tulen perimään sukutilastamme 3/4 osaa. Se vartti jakautuu usealle. Eivät he kivisiä mäkiä halua. Tukkimetsää mieluummin.

    Äänestä

  • arvio mitä maksaa rakennukset, mitä maksaa peltomaa ja mitä maksaa metsämaa ja laskea niistä hehtaarihinta. Sen hyväkyy verottajakin ja sukulaisten kesken tehdyssä kaupassa hinta saa alittaa 25 % käyvän hinnan.

    Tuolla tavalla määrätään raakamaan hinta. Mutta jos palstalle jota havittelet on anettu joku rakennusoikeus tai jopa anottu rakennuslupa niin se käsitellään tonttimaana ja sen hinta onkin jo 1000 euron sijaan 10000 euroa.

    Kanattaa siis lohkoa raakamaata halpaan hintaan ja ottaa riski luvan saannista itselle ja korjata mahdollinen arvon nousu itselle. Jos rakennat perikunnan maalle on perikunta jakamassa tontin arvonnousuakin.

    Äänestä

Hei!

Eli tosiaan tulisin nyt ainakin toistaiseksi saamaan vain määräalan tuosta tilasta, koska mummuni ei halua vielä myydä omaa osuuttaan tilasta.

Äänestä
  • kannata rakentaa koska tontiksi muuttuvan maapohjan arvo kymmenkertaistuu, perintöverot kasvaa ja muut perilliset saavat osuutensa arvonnoususta automaattisesti perinnönjaossa.

    Maapala pitää ostaa, saada lahjaksi tai vuokrata. 50 vuoden vuokrasopimus mahdollistaa rakentamisen eikä aiheuta veroseuraamuksia. Vuokra voi olla vaikka 0 euroa vaikka sopimuksessa se olisi käypä vuokra.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


tuntematon_1111 kirjoitti:

Hei!
Olen avopuolisoni kanssa ostamassa aluetta, joka on puoliksi perikunnan ja puoleksi lesken omistuksessa (pesä on siis jakamaton). Vaarini kuoli vuonna 1997, jolloin hänen osuutensa siirtyi lapsille.

Ongelmana on nyt, että miten saan tuon perikunnan osuuden ostettua (kaikki ovat kyllä antaneet suostumuksensa ostoon). Mummuni mukaan tilan arvo on perunkirjoituksessa arvioitu sen verran suureksi, että jos perikunta myy sen "liian" halvalla niin joudumme maksamaan lahjaveroa. Tilalla on mummun talo sekä vanha navetta. Tarkoituksemme olisi rakentaa samalle alueelle vielä oma talomme.

Täytyykö tila lohkoa, jos ostan perikunnan osuuden siitä ja miten varmistetaan se, että meidän ei tarvitse maksaa liikaa peltopalasta, jonka haluamme käyttöömme? Mummu saisi tietenkin asua omassa talossaan, mutta navetan voisin ottaa haltuuni. Miten tämmöisessä tapauksessa arvioidaan oikea hinta kiiteistölle? Voinko sopia mummuni kanssa omistavani esimerkiksi puolet navetasta?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu