Kuinka pian pitäisi

erosta toipuminen voi ekstää viikon tai kolme vuotta, mitään oiekaa aikaa ei oel oelmassa, ihmiset ovat erilaisia, liitot ja erot ovat kaikki erilaisia. Mitä kuuluu -kyselijä tarkoittaa hyvää, muttei halua todella kuulla mitä kuuluu, haluaa vian ilmaista että tässä olen, ethän unohda. Ollaan kavereita :D se ystävä joka todella kuuntelee ja jaksaa jauhamisen, ilmaisee sen kyllä selkeästi.

silti voi olla hyvä ajatus luottaa johonkuhun ulkopuoliseen, psykologilla käyvät aivan terveetkin ihmiset puhumassa vaikeuksistaan, auttamassa tisensä vaikeiden aikojen yli. Se voisi helpottaa sinuakin, ja samalla poistaisi ainakin ydhen ongeman, saisit purkaa mieltäsi hyvällä omallatunnolla.

Tunnista ihmiset joille voit puhua miettimättä jaksaakohan tuo nyt kuunnella, ja ne jotka kysyvät kuulumisia koska niin kuuluu tehdä. Niille kuunteleville ystäville voi varsin hyvin suoraan sanoa että tästä ylipääseminen kestää, ja kun mitta on täynnä, kerro se. Et halua erikseen meittiä milloin sopii puhua ja milloin ei :D

***

aika kuluu ennen kuin erosta pääsee yli,mutta sittenkun pääset ni kaikki näyttää valoisemmalta.toivottavasti saat tukea

varmaan jostakin tuntuu että kun asiat on selvät niin mitä niitä jauhamaan ja toinen taas tahtoo puida saman viljan yhä uudelleen kerta toisensa jälkeen ja selvitellä asiaa sitä kautta. Toiset meistä on kuuntelijoita ja toiset ei. Jos tuntee yhdenkin kuuntelijan niin on onnellinen ja hänestä pitää pitää kiinni!

Kaikesta luopuminen on omaa surutyötään oli asia mikä tahansa. Sen surun laatuun vaikuttaa kamalasti omat mielipiteet j aoma kösitys eri jutuista. Erossa kaikkeen vaikuttaa ensinnäkin eron syyt ja kuka lähtee jne eli se joka lähtee on tehnyt työtä asian eteen jo pidemmän aika akuin se joka tavallaan jätetään. Silti toinen voi työstää jutun nopeampaan ja toinen jauhaa sitä pitkäänkin. Ei sille ole aikaa vaan kukin käy asioita läpi niin kauan kuin tarvitsee.

Tuttavistani yhden ero oli selvä päätös eräänä aamuna ja sen tekoon meni vartti. Varmaan alitajunta oli työstänyt asiaa jo aijemminkin, mutta tietoinen avioeroajatus tuli siinä. Samana päivänä asiat jo rullasivat eteenpäin. Pari erosi tavallaan sovussa ja kumpikin rakensi uutta elämää ja lapsista huolehdittiin. Toinen pari teki eroa kymmenkunta vuotta kunnes toisen petollisuus lopullisesti löi kasvoille ja ero alkoi olla totta. Nyt kun siitä on kulunut kuusitoista vuotta ei siitä ole nainen toipunut vieläkään vaan puhuu sitä yhä uudelleen ja uudelleen. Sanomattakin on selvää että uutta parisuhdetta ei ole eikä varmaan tule, katkeruus kytee mielessä koko kaksilahkeisten kuppikuntaa kohtaan! Yhden mies otti ja lähti ja sanoi ovelta että soitellaan, eikä koskaan tulllut takaisin enää. Eroilmoituksen hoiti käräjäoikeus ilmoittamalla erohakemuksesta joka oli saapunut. Muutaman vuoden kuluttua naisella oli uusi ammatti, oma asunto, uusi miesystävä ja vauva tulossa. Revi nyt noista jotain logiikkaa, minä en siihen ainakaan pysty!

Tärkeää on sekin ettet hautaa niitä ajatuksiasi ja yritä olal reipas. Kun meillä oli suhdekriisi niin yksi ihminen sanoi että olet varmasti vihainen, kamalan vihainen? Sen pitäisi olla hyvä merkki kuulemma oli suhde sitten päätymässä eroon tai sopuun. Tunteettomuus kun ei ole mikään olotila! Silloin kun itse työstin tuota eron mahdollisuutta niin välillä ahdisti ja välillä oli helpottunut tunne ihan päivästä riippuen. Koomista asiass aon että tuolloin ajoin pitkiä päivittäisiä matkoja ja mankka huusi välillä täysillä kun lauloin kiukkuani ulos. Yhä nytkin jotkut laulut saa heti siihen tunnelmaan joka silloin oli itsellä eli on niitä joista tulee sellainen vapaa ja rauhallinen olo ja niitä jotka ahdistaa ihan kamalasti vaikka olisi hyvä päivä. Sen hetkiset tunteet on niin sidottu noihin tiettyihin lauluihin kiinni..

Muuten usein ne jotka vähättelee toisen surua ja menetystä on its esitten niin kamalan lohduttomia ja niin poikkeuksellisen surun murtamia kun oma onnettomuus kohtaa. Eli se empatia jota ei ola valmiita kohdistamaan muille pitää muilta löytyä heille kymmenkertaisesti!

Minulla kesti vuoden mutta se kesti niin kauan siksikin kun koko asia pettämisineen tuli kuin kirkkaalta taivaalta.

Yhden neuvon annan. nauti ajastasi, käy tanssimassa, treffaile kavereita yms. Älä takerru heti ensimmäisiin miehiin joita tapaat vaan nauti hetki ja anna kaiken parantua. Mitä enemmän olet asiaa käsitellyt ja päässyt sen yli sen onnistuneempi seuraava suhde on. muuten van kasaat tulevaan sren vanhan ongelmat.

Vietä sinkkuaikaa kun lapset on poissa, tuuleta, lenkkeile, mene jumpaan, aloita jotain...sekä ihan uusi elämä. älä jää vanhaan elintapaasi vaan revi itsesi ja lapsesi vanhoista tavoista ja keksikää uusia. Remontti sisäisesti ja miksi ei myös ulkoisesti.

Itse maalasin 4 ekaa kuukautta joka ilta taloani sisältä uusiksi. Se oli puhditumisen aikaa...