Näetkö sen
rakkaani
auringon kultaisen kaaren
tunsitko taivaan kaartuvan
selkääsi koskevan
kuuletko kuiskauksen;
~ Sua rakastan ~
rakkaani
auringon kultaisen kaaren
tunsitko taivaan kaartuvan
selkääsi koskevan
kuuletko kuiskauksen;
~ Sua rakastan ~
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Voi, Sinä...kuiskuttaja :)
Kaikki kääntyy vielä, kuten sen pitääkin mennä. Siihen uskomme? ☺
(Minulla on kova ääni, voin tarjota konsultointi apua, jos tarvitset:)? )
tuo taivaan kaartuminen. Leppeä kesätuuli taisi tulla marraskuussa kylään kuiskuttelemaan:-).
Punainenko kumpparipari kutsuu kenties sinistä sadekävelylle, - mikäs on tepastellessa, kun tuuli on kaveri
Eipä reikäkään enää saappaissa haittaa!
Litsläts mutta aurinko paistaa
taivas ja taivas,,
yhteisen onnen löytäneenä
taivas on aina lähellä
tummat pilvet varjostaa
herkkää taivas sataa
taivas itkee
suudellessa rakasta mertaan,
mutta
sateen jälkeen tulee aina
poutasää
näetkö rakkaani
auringon kultaisen kaaren,
sisäisen lähteen etsiminen
ja rakkaus muuttaa meitä
käsikädessä muutumme yhdessä
ja olemme toistemme taivas aina.
Hhhmmmmmm,,kiitos käynnistäs Marin, mutta vaikka olen ollut sateessa hiljaisuuden rannalla, niin kyllä vielä ääntä lähtee,,kuiskauksena rakkaani korvaan, hän kuulee sydämeni laulun,
laulun herkän ~ sua rakastan ~
mutta olet kyllä huomaavainen, empaattinen
ja antelias, jotka ovat upeita hyveitä
kiitos paljon nessuista ja kaikesta
kauniita unosia
hellyydellä sipaisee yötirpunen**
miten hauskaa
punaiset ja siniset kumisaappaat
sadekävelyllä
litsläts lätäköt jää
ja katso auringon kultaisen kaaren nää,,,
kaunis kiitos käynnistäs
kumisaapashiiri ja oikein ihanaa syksyn jatkoo
ja tervetulemas taas vierailulle, mennään vaikka yhdessä suksilla tuntureita
katsomaan sitten
kun talvi tulee
ja lumi peittää maan
sataa miljardia tähteä tuikkivaa
kuinka ne
lumella valohelmenä helmeilee,,,
kaunis...kaunis.
Eipä enempää tarvitse sanoa, jäin ensin kaipaamaan niitä tärkeitä sanoja, ja kun menin alas vastatakseni tähän, niin sieltähän se löytyi:)))
sydämellinen kiitos kaarina
käynnistäs**
hhhmmmmm,, kuiskaukset tuulen huminaanko hukkuu
ei vaan sieltähän sen kuulee rakkain ja sydämellään näkee,,,
sulosii mammusii
rakas ystäväin lämpimän halin kera**
Tässä sen näkee! :)
Ei runon tarvi olla pitkä kuin nälkävuosi tai moniselitteinen, ollakseen
-kaunis -suuremoinen -ihana -hellä -puhutteleva -oikea runo -Ym! *huoh*
Murulta täydet 12 pistettä ja kahvikupponen kaupanpäälle \_/? ...Olokeepa höveli! :D
Tämä pulu yrittää lentää tuonne toiselle 'oksalle'...kunhan laiskuudeltani joudan.. ;þ
I-loista pvän jakoa sinne vuaan sit, Yölintu ! :)
Sytytit hymyyn
olet sinä ihmeellisen ihana muru
kyllä tuo nimi murukulta passaa sulle ku nyrkki silimään** *wiirnn* vai märkäpuku ja räpylät,,oisinpa ollunna lärpäsenä katossa, heh,
voe peijooni, lensin liian myöhään, siellä se jo yöpaituli päällä ja tuhisee ku siili jo unten mailla,,, hallästi hipaisee ja jätää viestin arkkiin,,,,,,,,
vae pointsuja 12!! hhmm,,mikä se semmottii ku menee yli kymmenen,, *miettii* mistä alkaa ja mikä on niinku sitten semmottii täydet pointsut?
hhmm,,runon pituudesta sen verran, että ei nyt oikein luonnistu semmottii pitkät runot,
koska vielä siellä on semmonen jonkinlainen pato virrassa,,,,, tuus auttaa se pois,,,
ei vaan aika tekee tehtävänsä ja itkut ja kujnnella hiljaisuutta,, sisintä,,
mutta kaikesta luovuudesta kiittäminen yksin suurinta, Jumalaa,
kaikenlaista siunausta sulle ja kaikille runoilijoille ja lukijoille**
vaikkakin väkisin jostain takaraivosta tulee
joku biisi, jossa on lähestulkoon samoin sanoin
kerrottu sama asia.
Mutta maailmahan on sanoja pullollaan, kaikkien
meidän käyttää vapaasti.
Tärkein " rakastan Sinua " ja kaikki on sanottu.
hhmmm,,*miettii* mikähän semmottii biisi on?
sanotaankos näin, että ehkäpä joskus kuullunna sit jtn ja sit jäänyt alitajuntaan ja ny ryöpsähti sieltä,,,,mutta en kyllä muista semmosta biisiä,, tää runo oli jatkoo taivas itkee,, taivaasta runoni kaikki,,,
huiii,tuuli ulvoo nurkissa
myrsky nousee,,, yön tuulista hyvän yön toivotukset ja kiitokset**
" tunsitko taivaan kaartuvan,
siivillä selkääs koskevan
kuiskasin sen et kuullut
sua rakastan "
Pilnen mustan takaa lensi.
Lämpöään, kaiken antaa...
Toipumista taas askeleen verran.
Lämmöllä Liisa toivottelee
säde rakkauden
parantava voima
rakkaus parantaa kaiken ja kaikkialla
rakkaus on niin ihmeellinen,
Kiitos kun piipahdit
lämpöinen tuulahduksesi on aina käyntisi**
voimia ja jaksamisia
pyhäinmiesten päivään,
varmaankin käyt kynttilän viemässä
rakkaan lepopaikalle,
Liiskukka, eihän ero ole iäinen
ikuisuuden lähdettä kohti
siellä kohtaatte sitten joskus rakkaan kans
enkeleiden siipien lempeää havinaa
ihanaa, enkelien läsnäolon tunnen, hipaisut**
jälkeen on poutasää ja silloin saa sen ymmärtää.Niin kaunis on runosi jälleen ja kiitos!
aivan, näin se on sateen jälkeen on aina poutasää,
rakkaani, kuin auringonsäde lämpöisin,
mutta yön pimentyessä
yksin jään
kuuntelöen ujellusta
kuinka
tuuli ulvoo nurkissa,
ujeltaa,,
myrskyksikö ihan yltyy
saas nähdä,,
kuitenkin tähdet taivaalla iloisesti
tuikkien vilkuttaa,
rakastan tähtien tuiketta
*wow*,,,,,,,ihaillaan,,,
ja poltellaan kynttilöitä,,
*lämmin hali ja kiitokseni kauneimmat sulle
suloinen ystäväin** :)
Sivut tökkii tulikohan kahtena postauksena, no
menköön,,:)
Kaunotar, ja Kiitos runostasi.
Elämä olisi niin helppoa, jos omistaisi jonkin
navigaattorin, millä ohjaisi itsensä syntymästä
siihen valojen valtakuntaan.
Mutta silloin emme ehkä osaisi arvostaa tätä elämää,
ystäviämme ja niitä pieniä sanoja, mitkä menettävät
merkityksensä, kun kaikki on niin hyvin,
mutta siellä varjojen takapihoilla kävellessämme
niistä taas voimaa muutamaan raskaaseen eteenvievään
askeleeseen saamme.
No, tämä on tällaista perjantai-illan hajatelmaa,
ei ihan tyhjäpäistä, mutta melkein, kyllä Sinä
minut tiedät.
Koitahan jaksaa vaikeiden aikojen ylitse,
kyllä ne myrskyt lempeiksi tuuliksi vielä muuttuvat, Rakas Ystäväin.
T. Peter.
hhmmm,, ja kauniisti kiittäen
ja niiaten,,
sivut tökkii ja ei tässä itsekään ihan vireesä ole, mutta kyl se tästä taas,,
voi miten kauniita ajatuksia ja syvällisiä sulla onkaan, "siellä varjojen takapihoilla kävellesämme niistä taas voimaa muutamaan
eteenvievään askeleeseen saamme. Aivan, näinhän se on, mutta hidasta on eteneminen, ihan etana vauhtia, mutta kait silläkin on tarkoituksensa,
ehkäpä sitä ei kestäis jos vauhti ois lujempaa,
nyt on jo niin vaikeaa ja ahdistavaa
mutta tavallaan helpottaa ja luottaa siihen,että kahleita poistuu ja vapautumista tapahtuu,,,,,,
Sullekin oikein hyvää syksyn jatkoa
pidetään hyvää huolta
rakkaistamme ja itsestämme** :)))
vielä, Yölintu.
Hienoa ettet loukkaantunut sanoistani, sillä vasta
nyt älysin, että tuon eilisen viestini olisi voinut ymmärtää
jonkinlaisena moitteenakin Sinua kohtaan, sitä en tarkoittanut.
Kirjoitin lähinnä omien kokemuksieni kautta ja tarkoitin sillä sitä,
että ollessamme onnemme ylimmillä oksilla usein monet pienet
asiat menettävät merkityksensä, niistä tulee jotensakin
itsestäänselvyyksiä, mutta siellä takapihoilla ollessamme
ne pienimmätkin asiat saavat uskomattoman voiman.
Taisi olla aika sekavaa selittelyä ja taidat jo luulla,
että olen jo toista päivää peräjälkeen humalassa,
mutta kyllähän Sinä minut tunnet, ettei asia niin ole. :)
Tuo lause ",,eteneminen, vaikka etana vauhtia"
vastauksessasi on hieno, katsos Sinähän etenet kuitenkin,
vaikkakin hitaasti, mutta kuitenkin eteenpäin.
Luota vain itseesi ja ajatuksiisi, sillä se mitä
Sinä sisimmässäsi olet, ei voi viedä Sinua ikuisesti tummiin vesiin,
voit siellä hetken tahtomattomattasi virran mukana viivähtää,
vain kasvaaksesi ja huomataksesi, että suuntasi on oikea.
Muistathan, meitä ihmisiä on myös pahoja, ole tarvittaessa itsekäs,
älä vahingoittaaksesi muita, vaan suojellaksesi itseäsi ja Rakkaitasi.
Sinulle ja Rakkaillesi Kaikkea Hyvää Toivoen.
T. Peter.