Tenovuo saapui Bodom-oikeudenkäyntiin kuultavaksi, ja kuinka tulikaan!
Kun aiemmat lääkäritodistajat esiintyivät arvokkaasti puvussa ja solmiossa, harvatukkainen, silmälasipäinen Tenovuo saapui paikalle villatakissa ja ilman solmiota!
Hän myös huomasi tervehtiä paikallaolijoita!
Sen jälkeen alkoi hänen esiintymisensä, johon kuului jopa kaikkia naurattanut vitsi!
Leppiniemen kysymykseen G:n kärsimän verenhukan määrästä ja leukaluun murtuman vaarallisuudesta hän ei ottanut kantaa...
Kun aiemmat lääkäritodistajat esiintyivät arvokkaasti puvussa ja solmiossa, harvatukkainen, silmälasipäinen Tenovuo saapui paikalle villatakissa ja ilman solmiota!
Hän myös huomasi tervehtiä paikallaolijoita!
Sen jälkeen alkoi hänen esiintymisensä, johon kuului jopa kaikkia naurattanut vitsi!
Leppiniemen kysymykseen G:n kärsimän verenhukan määrästä ja leukaluun murtuman vaarallisuudesta hän ei ottanut kantaa...
Vastaukset 9
Vanhimmat
7-0
Kaikki on ollut äänetöntä, se tuskin viittaa ammattitappajaan koska yksi
jää vähäisin vammoin eloon. Äänettömyys viittaa vahvasti tuttuun
tekijään - kaikki viittaa tappajaan joka tuntee uhrinsa.
Illan tapahtumista Guistafsson ei muista mitään mutta...
Gustafsson kiisti, että illan aikana olisi ollut mitään riitaa tai
mustasukkaisuutta. Illalla oli menty nukkumaan. Yöllä hän ja Boisman
olivat käyneet ongella. Sen jälkeen - ennen auringonnousua - oli vielä
suudeltu, mutta Gustafssonin mukaan hänellä ei ollut tarkoitusta
sukupuoliyhteyteen. Kondomeja oli kuitenkin mukana, "jos sattuis
tarvitsemaan".
Gustafssonin mukaan Irmeli ei ollut vastustellut halausta. - Se tapahtui
ihan yhteisymmärryksessä. Hän kertoi myös, ettei tiennyt Irmelin muista
poikaystävistä. - Sellaisesta ei ollut puhetta.
Gustafssonin muisti on ollut huono mutta ..
Lauerma kertoi muistinmenetyksistä, joita on kahta tyyppiä:
psykogeenistä ja elimellistä. Elimellinen katkos voi aiheutua
esimerkiksi iskusta. Psykogeenisen katkoksen voi aiheuttaa se, että
mieli varjelee ihmistä unohtamisella, jos muistikuva aiheuttaisi
sietämättömän tilanteen, esimerkiksi häpeää tai raivoa.
Lauerman mukaan Gustafssonilla pitäisi siis olla - jos hypnoosi on totta
- nämä molemmat muistikatkokset. Elimellinen katkos olisi syntynyt
päähän kohdistuneesta iskusta teltassa, mutta hyvin harvinainen
psykogeeninen ulottuisi jo aikaan ennen sitä.
- Syynä voisi olla se, että hän olisi kokenut sietämätöntä häpeää
alakynnessä olemisesta. Yleensä uhri kuitenkin muistaa hengenvaaralliset
tilanteet, koska niistä voi oppia varomaan.
Lauerma piti hyvin epätodennäköisenä sitä, että Gustafssonilla olisi
ollut molemmat muistikatkokset, etenkin kun elimellinen katkos on ollut
poikkeuksellisen pitkä. Lauerman mukaan myös traumaattisen tilanteen
torjuminen voi aiheuttaa psykogeenisen muistikatkoksen.
Syyttäjä kysyi Lauermalta myös, voiko muistikatkosta teeskennellä.
- Kyllä. Syynä on yleensä se, että sen avulla voi saavuttaa jotain etua,
tämä vastasi.
"Aivovamma epätodennäköinen"
Ennen Lauermaa oikeussalissa kuultiin toista lääkäritodistajaa.
Neurokirurgian erikoislääkäri Risto Kontio oli tutustunut Nils
Gustafssonin vammoista kertoviin asiakirjoihin. Kontion mukaan vammat
ovat matalaenergisia, sellaisia joita voi aiheuttaa omin lihasvoimin,
nyrkiniskuilla tai potkuilla.
- Todennäköisesti tässä on tarvittu pari-kolme nyrkiniskua. Koska vammat
ovat kasvojen vasemmalla puolella, tekijä on ollut oikeakätinen. Tämän
tyyppinen vamma ei aiheuta yleensä minkäänlaista toimintakyvyttömyyttä,
Kontio totesi.
Kontion mukaan Gustafssonin mahdollinen aivoruhje on epätodennäköinen.
- Tällaisesta pahoinpitelystä ei yleensä seuraa aivovammaa.
Suomalaistutkimuksen mukaan 1-2 prosentissa matalaenergisen
pahoinpitelyn aiheuttamissa vammoissa syntyy aivotärähdys tai aivoruhje.
............................................................
Aamulla paikalla ollut silloin 15-vuotias Siv Jansson-Knuts kertoi
kuulleensa ininää.
- Olin käynyt niemessä uimassa. Menomatkalla en nähnyt tai kuullut
mitään. Kelloa ei ollut mukana, olisiko ollut aamu yhdeksän aikaan. -
Minulla on kaksi selkeää muistikuvaa. Näin Gustafssonin verisen pään ja
muista Irmelin luonnottomaan asentoon vääntyneen käden, jossa oli
kuivunutta verta. - Pää oli vähän sivuttain ja maassa. Valitettavasti en
muista tarkkaan. - Hän ei osannut puhua. Se oli kuin haavoittunut eläin.
Jansson-Knuts muisteli olleensa paikalla jopa tunnin. Siellä oli ollut
muitakin ihmisiä ennen kuin poliisit olivat häätäneet uteliaat
kauemmaksi.
------------------------------------------------------------
Kansalaisten luottamus poliisiin säilynyt
Kyselyssä kartoitettiin myös sitä, onko kansalaisten luottamuksessa eri
viranomaisiin tapahtunut muutosta. Yhteensä 75 prosenttia kertoi, että
luottamus poliisiin ei ole muuttunut, 13 prosenttia kertoi arvostuksen
lisääntyneen ja 12 prosenttia sen vähentyneen.
Syyttäjien suhteen kritiikki on hieman kovempaa. Yhteensä 20 prosenttia
vastanneista kertoi luottamuksen heikentyneen, 14 prosenttia parantuneen
ja 66 prosenttia vastasi, että muutosta ei ole tapahtunut.
Tuomioistuimeen tunnettu luottamus on lisääntynyt 11 prosenttia,
vähentynyt 17 prosenttia ja 72 prosenttia kertoi, että vaikutusta ei ole
tapahtunut.
Kyselyyn vastasi kaikkiaan 965 henkilöä. Tutkimus tehtiin 20.-25.
syyskuuta. Vastaajat ovat iän, sukupuolen, asuinpaikan ja koulutuksen
mukaan edustava otos täysi-ikäisistä suomalaisista. Tutkimuksen teki
MTV3:n toimeksiannosta Think If Laboratories Oy.
"Lauerman mukaan Gustafssonilla pitäisi siis olla - jos hypnoosi on totta
- nämä molemmat muistikatkokset. Elimellinen katkos olisi syntynyt
päähän kohdistuneesta iskusta teltassa, mutta hyvin harvinainen
psykogeeninen ulottuisi jo aikaan ennen sitä. "
----------
Lauerma on näköjään kuunnellut liikaa poliisia ja lukenut liikaa Markkulan tarinoita Iltiksestä, kun kuvittelee, että "Nisse ei muista mitään". Tämä järjetön legendahan ei pidä alkuunkaan paikkaansa, vaan Nisse muisteli jo kesäkuussa 1960 varsin yksityiskohtaisesti retken vaiheita. Hyökkäystilanteesta hän ei tosiaan muista mitään, vaikka väittää pinnistelleensä "kaikki nämä vuodet". - Kuinka moni loarissa vaikean päävamman saanut muistaa viimeiset 100 metriä ennen onnettomuutta? Eli lakataan nyt jo viimein jauhamasta legendaa Nissestä, jonka ainoa puolustus on se, ettei muka muista mitään.
Mikäs äijä tää Hannu Lauerma oikein on tänne kirjoittavan - hänen nimensä taakse piiloutuvan - ehkä kuitenkin hieman katkeroituneen (konsta? Urho?) tyypin rinnalla?
Katsotaanpa:
Hannu Lauerma (s. 30. elokuuta 1961) on Suomalainen psykiatri.
-Hannu Lauermaa on suorittanut YO-tutkinnon1980, LL-tutkinnon 1987,
-väitellyt Lääketieteen Tohtoriksi 1994.
-Suorittanut psykiatrian erikoislääkärin opinnot 1994. Lauermalle on myönnetty psykiatrian dosenttuuri 1998.
-Tällä hetkellä Lauerma toimii Psykiatrisen vankisairaalan (entinen Turun vankimielisairaala) ylilääkärinä.
Erityisosaamisalueet:
-uni ja unen häiriöt
-psykiatriset ja psykofarmakologiset liikehäiriöt
-skitsofreniatutkimus
-hypnoosi ja dissosiaatioilmiöt
-kriminaalipsykiatria
Julkaisuja:
-Lateralization of motor activity during normal and disturbed sleep. Annales Universitatis Turkuensis, Ser. D Medica-Odontologica 153. Turku 1994.
Ym. ym.
Taas näitä kirjoittajia, jotka eivät kertakaikkiaan tajua olennaista lukemastaan.
Kommentoidussa kirjoituksessahan ei mitenkään kiistetty Lauerman asiantuntemusta ja ansioita, vaan huomautettiin siitä, että Lauerma oli uskonut poliisin väitteen siitä, että "Nisse ei muista mitään".
Ei mennyt yli hilseen, koska Lauerma perusteli lääketieteellisesti, että moinen muistinmenetys ei ole mahdollinen.
Poliisi ei kait Gustun muistinmenetystä väittänyt, vaan tämä itse.
Niin mitääh?
4vrk siis ke vai to täysi black out, ei muista sairaalaantuloa, sairaalassaoloa yms,
koko tapahtumasta tiennyt 3vkoon?
Muistinmenetyksen tarkkarajaisuus,
unten maille sit pimeni,
hypnoosissa kuitenkin joku ruutupaita, mustanappi elttaan kurkki, mahdotonta muista hypnoosissakaan moista, muistamattomuuden tulisi ulottua vielä enemmän ilan ja yön taoaghtumiin,
mikä osi tottaosin tai..
viehän se viinakin muistin, tottumattomalta.
Brillen hematoomat eivät ole yhtäkuin muistinmenetys ym.
oikeudenkäyntiin seksivitsit.
Höröttikö laamanni muiden mukana Tenovuon vitseille,
No, itävaltalaistutkijat tutkimuksissaan kai tekevät niin.
Silti, mautonta.