esimerkiksi pakolaisina, miten suomalaiset viranomaiset suhtautuvat tällaiseen monivaimoperheeseen?
Järjestetäänkö heille iso yhteinen asunto, vai joutuuko osa vaimoista asumaan erillään rakkaasta miehestään?
Järjestetäänkö heille iso yhteinen asunto, vai joutuuko osa vaimoista asumaan erillään rakkaasta miehestään?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Eihän se erillään asuminen mikään ongelma nyky-Suomessa ole. Samaahan tekevät suomalaisetkin, jos nyt ei ihan niin järjestelmällisesti. Kaksi tai kolme vaimoa peräkkäin onnistuu ihan hyvin meikäläisillekin peräkkäin. Yhteiskunta kantaa taloudellisen riskin, lssten sielunelämää ei kukaan pahemmin ajattele.
Ja kyllähän näitä vaimoja muutama sisarena maahan tulee, paperithan ovat vain paperia.
Ei silti, kunnioitan esim. somalien tapaa huolehtia sodassa vanhempansa menettäneistä sukulaislapsista. Suomen valtio yrittää jäljittää näitä ei-ydinperheeseen-kuuluvia ja heistä huolehtivia sukulaisia rikollisina, mutta
silti, jos lapsi olisi muuten jäänyt heitteille, niin eikö silti eettisempi vaihtoehto ollut ottaa hänet mukaan ja kasvattaa perheessä. Muistan vain erään naapuriperheen, jossa oli ainakin kolme samankokoista ja samannimistä pojanjyskyä, ilmoitetut syntymävuodet vain vaihtelivat.
Noista käytännän järjestelyistä: Eräs evankelistaystäväni (muslimien parissa työtä tekevä) keroi, että häntä oli kosittu ihan tosissaa, mies oli selostanut, että hänellä on kyllä ennestään muutama vaimo, mutta ei se haittaa. Häät on tapana järjestää miehen kotimaassa, niin että suomalaisiin papereihin ei tule mitään merkintää. Sitten kaupunki järjestää uudelle vaimolle asunnon ja elannon, mies vain piipahtaa tarpeen vaatiessa kylässä.
Paljon helpompi systeemi kuin se, että pitäisi neljän erimielisen naisen naputusta kuunnella.
Mutta kukahan lie tarinan höynäytettävä?
Ettei vain suomalaiset...
Samoin aikanaan eräs egyptiläinen perhe Espoossa oli ihan tosissaan järjestämässä miehen veljeä Suomeen 17-vuotiaalle tyttärellemme mieheksi. Sattuneesta syystä emme olleet kiinnostuneita.
Olen myös jutellut erään suomalaisnaisen kanssa, joka pelkästä myötätunnosta aikanaan
meni muodollisesti muutamaksi kuukaudeksi naimisiin muslimimiehen kanssa, niin että tämä sai
oikeuden asua Suomessa. Vaikeudet alkoivat silloin, kun nainen olisi lähtenyt pois paperiavioliitosta. Ei ollutkaan mitenkään helppoa miehen taholta, käytös muuttui.
Suomessa on virallisia moskeijoita, samoin esim.
Hertttoniemenrannassa Helsingissä oli epävirallinen moskeija kerrostalossa naapureiden tietämättä. Eihän se moskeija mitään, mutta militantti islam onkin sitten toinen juttu.
Eli tavallinen työikäinen työtön mies häviää viikko- la kuukausikausiksi Läntiseen Eurooppaan ja muslimimaihin "koulutukseen" oman systeeminsä rahoilla, Suomessa vaimo vain ihmettelee.
Eli kyllä homma on paljon järjestäytyneempää ja laajempaa kuin moni luulee. Minulla ei sinänsä ole sen ihmeemmin muslimeja vastaan, olen itsekin tehnyt muslimien keskuudessa työtä kristittynä evankelistana, samoin perheellämme on monia rakkaita muslimiystäviä.Tosiasiahan on kuitenkin, että islam on aikapommi niin Venäjälle kuin läntiselle Euroopallekin. Osittain se on jo räjähtänyt, mutta pääosassa vielä sytytyslanka palaa.
Eli parasta pistää käsiä ristiin ja rukoilla, että islamin valta kaatuisi samalla tavalla kuin
Neuvostoliitto aikanaan ja ihmiset pääsisivät vapaiksi, ettei tarvitsisi mihinkään laajempaan kansojen väliseen myllerrykseen mennä. Kyllä siinä sodassa ainakin se pari vuotta kuluisi. Herra varjelkoon meitä siltä!