Sairastuin epilepsiaan kolme vuotta sitten. Sain kaksi kohtausta joista minulle jäi loppuelämäkseni harmia. Kohtauksien jälkeen aloitettiin lääkitys joka on pitänyt kohtaukset poissa, mutta...
se mitä jäi, on aivojen hippokampuksen huono verenkierto joka taas vaikuttaa muistiin.
Ongelmia on jokapäiväisessä elämässä.
On suorastaan pelottavaa kun jotkut asiat/tekemiset on aivan pimennossa. Asia on minulle erittäin arka ja sana muistaa on saanut aivan uuden merkityksen.
Pääni kuvattiin sen jälkeen kun neurologin tekemissä testeissä tuli vahvistus omalle huomiolleni huonontuneen muistin suhteen.
Ja kuvauksesta tuli vahva vahvistus karulle totuudelle.
se mitä jäi, on aivojen hippokampuksen huono verenkierto joka taas vaikuttaa muistiin.
Ongelmia on jokapäiväisessä elämässä.
On suorastaan pelottavaa kun jotkut asiat/tekemiset on aivan pimennossa. Asia on minulle erittäin arka ja sana muistaa on saanut aivan uuden merkityksen.
Pääni kuvattiin sen jälkeen kun neurologin tekemissä testeissä tuli vahvistus omalle huomiolleni huonontuneen muistin suhteen.
Ja kuvauksesta tuli vahva vahvistus karulle totuudelle.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Minulle tehtiin diagnoosi vuonna 2004 ja viimeisimmän kohtaukseni olen saanut alkuvuodesta 2005.
Kohtaukset eivät syöneet muistiani, vaan sen teki epilepsialääke Topimax.
Olen opiskelija yliopistossa ja ennen lääkityksen aloittamista loistavasti sujuneet opintoni alkoivat takkuilla.
Lääkityksen vaihto ei tule kyseeseen, koska Topimax pitää minut kohtauksettomana ja sitähän neurologit eivät voi luvata jollain muulla lääkkeellä, kun tämä nyt kerran minulle sopii.
Muistin huonous vaikuttaa myös minun jokapäiväiseen elämääni ja pelkään pahoin että maisterin paperit jäävät haaveeksi.
Mulla myös muistin kanssa ongelmia. Mua pelottaa esim. liikkua uudessa paikassa, koska en tiedä osaanko takaisin yms. Myöskin uusien asioiden oppiminen on vaikeaa ja väsyttävää. Kävin jonkun aikaa kuntoututtamassa muistia, mutta se lopetettiin multa, koska pärjään kuitenkin jokapäiväisessä elämässä. Läheisetkään ihmiset ei aina ymmärrä kuinka vaikeaa on elää huonontuneen muistin kanssa, vaan saan kuulla välillä aika inhottavalta tuntuvia kommentteja. Jaksamista sulle!