Kerrankin rohkea mies, joka uskaltaa arvostella Käräjäoikeuden päätöstä julkisesti. Minulta vietiin omaisuus ja elinkeino oikeusmurhan takia.
Syyttäjä arvostelee ankarasti Helsingin käräjäoikeuden keskiviikkona tekemää päätöstä teleoperaattori Jippiitä ja sen entistä johtoa koskevassa rikosasiassa
Kihlakunnansyyttäjä Riitta Partian mielestä tuomioistuimen päätöksessä ohitetaan lähes kokonaan syyttäjän näyttö.
- Nykyisin tuomioistuimen pitäisi perustella päätöksensä näyttö vastaan näyttö -periaatteella ja sen perusteella tehtävillä johtopäätöksillä. Meillä oli lähes 400 kirjallista todistetta, joista käräjäoikeuden päätöksessä on viitattu vain muutamiin, Partia sanoo.
Käräjäoikeus hylkäsi keskiviikkona kaikki syyttäjän ajamat syytteet. Käräjäoikeuden tuomiolla ei ole vielä lainvoimaa, koska Partia valittaa päätöksestä Helsingin hovioikeuteen.
Partia on vahvasti sitä mieltä, että Jippiin tulosta manipuloitiin talvella 2000 ja keväällä 2001, ja yhtiön hallituksen jäsenet ja johtajat hankkivat itselleen taloudellista hyötyä.
Hän syyttää yhtiön entistä johtoa edelleen samoista rikoksista kuin käräjäoikeudessa eli kirjanpitorikoksesta, törkeästä kurssin vääristämisestä, törkeästä sisäpiirintiedon väärinkäytöstä ja tiedottamisrikoksesta.
Viime vuosina käräjäoikeudet ovat hylänneet useita syytteitä epäillyistä arvopaperimarkkinarikoksista.
Turun yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professorin Pekka Viljasen mielestä syyttäjät eivät ole lähteneet syytteissään liian kevyin perustein liikkeelle.
- Enemmänkin kysymys on alioikeuksien asiantuntemuksen vajauksesta ja siihen liittyvästä varovaisuudesta. Epäselvässä tapauksessa syyte varmuuden vuoksi hylätään, Viljanen sanoo.
Syytteiden hylkääminen käräjäoikeuksissa johtuu Viljasen mielestä todennäköisesti juttujen laajuudesta ja lainsäädännön tulkinnallisuudesta.
- Rajat ovat hyvin epämääräisiä. Tuomioon saakka edenneet tapaukset eivät ole mitenkään ilman muuta selviä suuntaan eikä toiseen.
Moniin muihin rikostyyppeihin verrattuna Suomessa on vielä vähän oikeuskäytäntöä arvopaperimarkkinarikoksista. Viljasen mielestä on täysin oikein, että syyttäjät vievät juttuja valitusasteeseen.
- Ei sitä oikeuskäytäntöä saada muuten kuin, että syyttäjät valittavat alioikeuksien päätöksistä, Viljanen sanoo.
Viljanen korostaa, että hän ei ole tutustunut tuomioistuimissa käsiteltyihin arvopaperimarkkinoita koskeviin rikosasioihin yksityiskohtaisesti.
Myös syyttäjälaitoksen toimintaa valvovan valtakunnansyyttäjänviraston mielestä vaikeissa talousrikosjutuissa on perusteltua, että syyttäjä valittaa käräjäoikeuden päätöksestä.
- Esimerkiksi TJ Groupin tapauksessa alioikeuden päätös oli mielestämme virheellinen. Hovioikeus muutti päätöstä olennaisesti. Myös Jippii-jutussa näyttää olevan perusteltua hakea muutosta valitusasteesta, sanoo valtakunnansyyttäjänviraston ohjaus- ja kehittämisyksikön päällikkö Pekka Koponen.
Epäilyissä arvopaperimarkkinarikoksissa vastaajat käyttävät usein paljon resursseja asiantuntijalausuntojen hankkimiseksi syyttäjän todisteiden kumoamiseksi.
- Jos alioikeus ei kykene omatoimisesti analysoimaan oikeudessa esitettyä aineistoa, henkilötodistelun painoarvo on liian suuri, Koponen sanoo.
- Esimerkiksi kirjanpidosta on aina mahdollista esittää eriäviä asiantuntijanäkemyksiä. Tuomioistuin ei saa kritiikittömästi luottaa asiantuntijoihin, koska silloin tuomiovalta siirtyy tosiasiassa todistajille.
Asiantuntija-arvioiden merkityksen vahvistumisesta voisi Koposen mielestä seurata, että kansalaiset eivät olisi yhdenvertaisessa asemassa puolustautumismahdollisuuksiensa suhteen.
- Asiantuntijoita kuullaan hovioikeudessakin, mutta laajempi tuomarikollegio takaa laajemman asiantuntemuksen.
Valtakunnansyyttäjänvirasto ehdottaakin oikeusministeriölle, että alioikeuksissa vaikeita ja laajoja juttuja voitaisiin käsitellä osittain kirjallisessa menettelyssä
- Laajoissa talousrikosjutuissa aineisto on erittäin massiivinen. Sen läpikäynti pelkästään suullisessa käsittelyssä asettaa inhimillisen muistikapasiteetin ja käsityskyvyn kovalle koetukselle, Koponen arvioi.
Syyttäjä arvostelee ankarasti Helsingin käräjäoikeuden keskiviikkona tekemää päätöstä teleoperaattori Jippiitä ja sen entistä johtoa koskevassa rikosasiassa
Kihlakunnansyyttäjä Riitta Partian mielestä tuomioistuimen päätöksessä ohitetaan lähes kokonaan syyttäjän näyttö.
- Nykyisin tuomioistuimen pitäisi perustella päätöksensä näyttö vastaan näyttö -periaatteella ja sen perusteella tehtävillä johtopäätöksillä. Meillä oli lähes 400 kirjallista todistetta, joista käräjäoikeuden päätöksessä on viitattu vain muutamiin, Partia sanoo.
Käräjäoikeus hylkäsi keskiviikkona kaikki syyttäjän ajamat syytteet. Käräjäoikeuden tuomiolla ei ole vielä lainvoimaa, koska Partia valittaa päätöksestä Helsingin hovioikeuteen.
Partia on vahvasti sitä mieltä, että Jippiin tulosta manipuloitiin talvella 2000 ja keväällä 2001, ja yhtiön hallituksen jäsenet ja johtajat hankkivat itselleen taloudellista hyötyä.
Hän syyttää yhtiön entistä johtoa edelleen samoista rikoksista kuin käräjäoikeudessa eli kirjanpitorikoksesta, törkeästä kurssin vääristämisestä, törkeästä sisäpiirintiedon väärinkäytöstä ja tiedottamisrikoksesta.
Viime vuosina käräjäoikeudet ovat hylänneet useita syytteitä epäillyistä arvopaperimarkkinarikoksista.
Turun yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professorin Pekka Viljasen mielestä syyttäjät eivät ole lähteneet syytteissään liian kevyin perustein liikkeelle.
- Enemmänkin kysymys on alioikeuksien asiantuntemuksen vajauksesta ja siihen liittyvästä varovaisuudesta. Epäselvässä tapauksessa syyte varmuuden vuoksi hylätään, Viljanen sanoo.
Syytteiden hylkääminen käräjäoikeuksissa johtuu Viljasen mielestä todennäköisesti juttujen laajuudesta ja lainsäädännön tulkinnallisuudesta.
- Rajat ovat hyvin epämääräisiä. Tuomioon saakka edenneet tapaukset eivät ole mitenkään ilman muuta selviä suuntaan eikä toiseen.
Moniin muihin rikostyyppeihin verrattuna Suomessa on vielä vähän oikeuskäytäntöä arvopaperimarkkinarikoksista. Viljasen mielestä on täysin oikein, että syyttäjät vievät juttuja valitusasteeseen.
- Ei sitä oikeuskäytäntöä saada muuten kuin, että syyttäjät valittavat alioikeuksien päätöksistä, Viljanen sanoo.
Viljanen korostaa, että hän ei ole tutustunut tuomioistuimissa käsiteltyihin arvopaperimarkkinoita koskeviin rikosasioihin yksityiskohtaisesti.
Myös syyttäjälaitoksen toimintaa valvovan valtakunnansyyttäjänviraston mielestä vaikeissa talousrikosjutuissa on perusteltua, että syyttäjä valittaa käräjäoikeuden päätöksestä.
- Esimerkiksi TJ Groupin tapauksessa alioikeuden päätös oli mielestämme virheellinen. Hovioikeus muutti päätöstä olennaisesti. Myös Jippii-jutussa näyttää olevan perusteltua hakea muutosta valitusasteesta, sanoo valtakunnansyyttäjänviraston ohjaus- ja kehittämisyksikön päällikkö Pekka Koponen.
Epäilyissä arvopaperimarkkinarikoksissa vastaajat käyttävät usein paljon resursseja asiantuntijalausuntojen hankkimiseksi syyttäjän todisteiden kumoamiseksi.
- Jos alioikeus ei kykene omatoimisesti analysoimaan oikeudessa esitettyä aineistoa, henkilötodistelun painoarvo on liian suuri, Koponen sanoo.
- Esimerkiksi kirjanpidosta on aina mahdollista esittää eriäviä asiantuntijanäkemyksiä. Tuomioistuin ei saa kritiikittömästi luottaa asiantuntijoihin, koska silloin tuomiovalta siirtyy tosiasiassa todistajille.
Asiantuntija-arvioiden merkityksen vahvistumisesta voisi Koposen mielestä seurata, että kansalaiset eivät olisi yhdenvertaisessa asemassa puolustautumismahdollisuuksiensa suhteen.
- Asiantuntijoita kuullaan hovioikeudessakin, mutta laajempi tuomarikollegio takaa laajemman asiantuntemuksen.
Valtakunnansyyttäjänvirasto ehdottaakin oikeusministeriölle, että alioikeuksissa vaikeita ja laajoja juttuja voitaisiin käsitellä osittain kirjallisessa menettelyssä
- Laajoissa talousrikosjutuissa aineisto on erittäin massiivinen. Sen läpikäynti pelkästään suullisessa käsittelyssä asettaa inhimillisen muistikapasiteetin ja käsityskyvyn kovalle koetukselle, Koponen arvioi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
läskit rikoksen tekijät vaan nauravat lakipykälöille, ja jatkavat paskamahojensa kasvatusta, kaikki ne duunarin hiellä ja verellä tekemiä rahoja...
läskit tuomarit vaan nauravat lakipykälöille, ja jatkavat paskamahojensa kasvatusta, jaetaan rosvoille ne duunarin hiellä ja verellä tekemät rahat...