Ammattikorkeakoulu on korkeakoulu. Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneet ovat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon ja perus AMK-tutkinnon suorittanut on siis suorittanut alemman korkeakoulututkinnon. Eli jokainen esim. sairaanhoitaja on suorittanut alemmanKORKEAKOULUtutkinnon.
Olen aikalailla tympääntynyt AMK:n aliarvostukseen. Yleensä nämä nupisijat ovat joko ei-koulutettu tai wannabe-yliopistoporukkaa.
Itse kuuluin ennen AMK-laisten aktiivimollaajiin,kunnes eräästä syystä sain ja jouduinkin ottamaan selvää opiskelusta.
AMK-opiskelija tekee rutkasti enemmän töitä koulunsa eteen,kuin suurin osa yliopistolaisista. Siinä missä AMK-opiskelija istuu viitenä päivä viikossa neljästä jopa yhteentoistatuntia koulussa, yliopisto-opiskelijalla on vapaapäivä siellä täällä ja tentti siellä täällä.
AMK:ssa on suurimalla osalla kursseista läsnäolopakko, kun yliopistossa yleensä riittää tentistä läpipääsy.
Tentit ovat laajuudeltaan ja vaativuudeltaa aikalailla samaa tasoa. Kun yliopistolainen lukee tenttiin yhden englannin kielisen kirjan ja yhden suomenkilisen kirjan, AMK-opiskelija lukee yleensä tasan yhtäpaljon kirjoja ja tentit ovat lähes saman tyyppisiä.
Yliopistossa ja AMK:ssa on vieläpä käytössä paljon samoja kirjoja. Yllätyis siitä,miten tutulla tradenomipiskelijalla oli monta täysin samaa kurssikirjaa,mitä meillä kauppatieteellisessä.
Kirjallisia töitä ja seminaareja on kummassakin koulussa rutkasti ja ne ovat laajudeltaa kutakuinkin yhtä suuria.
Siinä missä yliopisto-opiskelija tekee päätoimisesti yleensä ainakin vuoden gradua, tekee AMK-opiskelija koulun ohella puolessa vuodessa yleensä noin 70-sivuisen päättötyön,joka on ulkoasultaan samantyyppinen ja sisältöön vaaditaan lähes yhtä paljon,kuin yliopistoston graduun.
Lähes joka alalle yliopistoon voi hakea kuka vain,kunhan on toisen asteen koulu suoritettuna. Ammatikorkeakouluun kutsutaan monelle alalle erikseen pääsykokeisiin. Esimerkiksi C:n paperit kirjoittanut ystäväni ei saanut kutsua terveydenhoitoalan pääsyokeisiin. Nyt hän opiskelee sitten yliopistossa.
Pääsy yliopistoon ei useilla aloilla ole sen vaikeampaa,kuin ammattikoreakouluunkaan.
Ottakaa asioista selvää, ennen kuin alatte tärkeilemään.
T: Kauppakorkeakoululainen
Olen aikalailla tympääntynyt AMK:n aliarvostukseen. Yleensä nämä nupisijat ovat joko ei-koulutettu tai wannabe-yliopistoporukkaa.
Itse kuuluin ennen AMK-laisten aktiivimollaajiin,kunnes eräästä syystä sain ja jouduinkin ottamaan selvää opiskelusta.
AMK-opiskelija tekee rutkasti enemmän töitä koulunsa eteen,kuin suurin osa yliopistolaisista. Siinä missä AMK-opiskelija istuu viitenä päivä viikossa neljästä jopa yhteentoistatuntia koulussa, yliopisto-opiskelijalla on vapaapäivä siellä täällä ja tentti siellä täällä.
AMK:ssa on suurimalla osalla kursseista läsnäolopakko, kun yliopistossa yleensä riittää tentistä läpipääsy.
Tentit ovat laajuudeltaan ja vaativuudeltaa aikalailla samaa tasoa. Kun yliopistolainen lukee tenttiin yhden englannin kielisen kirjan ja yhden suomenkilisen kirjan, AMK-opiskelija lukee yleensä tasan yhtäpaljon kirjoja ja tentit ovat lähes saman tyyppisiä.
Yliopistossa ja AMK:ssa on vieläpä käytössä paljon samoja kirjoja. Yllätyis siitä,miten tutulla tradenomipiskelijalla oli monta täysin samaa kurssikirjaa,mitä meillä kauppatieteellisessä.
Kirjallisia töitä ja seminaareja on kummassakin koulussa rutkasti ja ne ovat laajudeltaa kutakuinkin yhtä suuria.
Siinä missä yliopisto-opiskelija tekee päätoimisesti yleensä ainakin vuoden gradua, tekee AMK-opiskelija koulun ohella puolessa vuodessa yleensä noin 70-sivuisen päättötyön,joka on ulkoasultaan samantyyppinen ja sisältöön vaaditaan lähes yhtä paljon,kuin yliopistoston graduun.
Lähes joka alalle yliopistoon voi hakea kuka vain,kunhan on toisen asteen koulu suoritettuna. Ammatikorkeakouluun kutsutaan monelle alalle erikseen pääsykokeisiin. Esimerkiksi C:n paperit kirjoittanut ystäväni ei saanut kutsua terveydenhoitoalan pääsyokeisiin. Nyt hän opiskelee sitten yliopistossa.
Pääsy yliopistoon ei useilla aloilla ole sen vaikeampaa,kuin ammattikoreakouluunkaan.
Ottakaa asioista selvää, ennen kuin alatte tärkeilemään.
T: Kauppakorkeakoululainen
Vastaukset 12
Vanhimmat
Totta turiset. Itse luin lukion jälkeen terveydenhoitajaksi. Meidän ryhmässä oli kaikki ylioppilaita,joilla oli vähintään keskitason paperit. Koulun loputtua ala ei tuntunut kuitenkaan omalta. Hain yliopistoon ja pääsinkin. Luen hallintotieteitä ja vielä noin vuosi jäljellä. Kyllä AMK:ssa oli rankempaan ja vaadittiin enemmän. Se on pakko myöntää.
Opinnäytetyöni oli AMK:ssa 77sivuinen, tein sitä 4kk. Kohta alkaa gradun vääntö ja ohjeet gradun teolle ovat 99%:sesti samat.
Opetuslaissa ammatikorkeakoulu on virallisesti määritelty korkeakouluksi. Muuta en paljon kyseisesti laitoksesta tiedäkkään.
Minusta taas tuntuu,että työmarkkinoilla nimenomaan AMK-tutkintoa arvostetaan enempi.
Missäs kauppakorkeassa saa survoa noin pieneen tekstimäärään lähes 40 kirjoitusvirhettä? Turha selittää jälkeenpäin - mokasit jo, tradeparka. Tuolla ulosannilla luot uran korkeintaan kahvinkeittäjänä, ja firman lyijykynätkin pannaan sinulta piiloon.
Tekstisi sisältö sitten onkin samaa vanhaa palstantäytettä. Mene yliopistoon, hyvä ihminen, niin ei tarvitse ruikuttaa sitä, etteivät sinua arvosta muut kuin oma mummo, ja hänkin pelkän perinteen vuoksi. ;)
Ivallisesti toki yritit kirjoittaa,mutta sanompa nyt tähän väliin,että minulla on lukihäiriö, josta olen kyllä pään aukomisia kuullut ihan alaluokilta asti, että saitpa hyvän mielen taas aikaan.
Lukiohäiriöstäni huolimatta, kirjoitin neljä laudaturia ja pääsin suoraa papereilla lukemaan kauppatieteitä, eli on sentään aihetta ylpeillä.
Ihan selvästi ymmärrettävää tekstiä sait lukihäiriöstä huolimatta aikaan, älä kuuntele kateellisia. Joku nyt veti herneet nenään totuudesta. Totuudenhan aloittaja kirjoitti. Ei me yliopistolaiset voida kun niellä se,että amk:laiset ovat tasan yhtä hyviä:) Ja todeta,että 99% meistä menee AMK:laisten kanssa samoihin duuneihin samalla palkalla.
heh heh
Jos sinulla olisi lukihäiriö, tekstisi olisi aivan toisenlaista. Tuosta tekstistä paljastuu vain se, että et ole lukenut kovinkaan paljon, kirjoittanut kovinkaan paljon, eikä sinua näköjään ole kovinkaan paljon arvosteltu (= tradenomi se siellä taas). Moni käyttää osaamattomuutensa tekosyynä juuri lukihäiriötä, mutta sen muodot pystyy ei-ammattilainenkin huomaamaan ja ensimmäisestä virkkeestä. Toistan: lukihäiriötä sinulla ei todellakaan ole.
Mene yliopistoon, jos sinusta tuntuu siltä, että onnetonta ulosantia ei arvosteta tarpeeksi. Huono juttuhan on se, että et pääse, mutta siitähän sitten taas pääset valittamaan, että kyllä "tardenomi on ihan samala viivalla,kun kauppa tieteenmaisteri,vaikkaei sitä kaikki ymmärrä kun ne on kateelisia".
Voi onnetonta. "Suoraa papereilla" ei vakuuta anonyymilla keskustelupalstalla muita kuin sitä omaa mummiasi. Ihan totta.
Mun mielestä tuo oli täysin lukihäiriöisen kirjoittamaa tekstiä. Jotkut katsos oppivat korjaamaan ne puuttuvat kaksoiskonsonantit kun niistä ala-asteelta asti jauhetaan. Osittain sanojen loppuja puuttui, yksi kaksoiskonsonantti. Eikö tämä ole tyypillistä lukihäiriöiselle? Jos ei, niin kerrotko mikä on?
Ammattikorkeakoulu on kiistatta korkeakoulu, mutta siihen yhtäläisyydet yliopiston kanssa loppuvatkin. Korostaisin jälleen kerran useasti esillä ollutta kyseisten koulujen eriäviä tehtäviä: yliopisto kouluttaa ihmisiä luomaan tiedettä, amk soveltamaan sitä käytännössä. Bonuksena voi kukin sitten keskenään miettiä miten oikeaa ja syvällistä ymmärtämystä kyseisistä teorioista amk:ssa esiintyy, sillä osatakseen vastat kysymykseen miten, on osattava vastata kysymykseen miksi ( alue, jota pohditaan nimenomaan yliopistossa).. Edellistä teesiä ei voi tietenkään yleistää koko amk:ta koskevaksi, sillä esim. tietotekniikan alalla amk:n kolutus on tietääkseni tosiasiassa yliopistoa parempaa. Kokonaisuutena amk:ta ei voi kuitenkaan rinnastaa yliopistoon sillä amk:ssa ei edes tarjota monia haastavampia tieteitä kuten lääke- ja oikeustieteitä.
Puhut totta ammattikorkeakoulusta opetus- ja opiskelujärjestelmässä. Alempi AMK-tutkinto vastaa yliopiston kandidaattia "avoimen yliopiston väylän" haussa, ylempi AMK-tutkinto maisteria.
Työmarkkinoilla tosin tuntuu siltä, että täytyy olla maisteri ennen kuin saa töitä. Lisäksi työnantajataholta löytyy eri aloilta esimerkkitapauksia, joissa työntekijä valitaan oppilaitoksen eliittiaseman mukaan välittämättä opintosuunnitelmasta ja opetuksen laadusta.
Terveisin agrologi (AMK), KK
Valmistuin alkuvuodesta merkonomiksi aikuiskoulutuksesta suuntautuen taloushallintoon. Kokeet suoritettiin näytöillä. Kouluttajamme olivat työskennelleet korkeakouluissa ym. ostetuissa tilaisuuksissa. Heidän sanojensa mukaan opiskelimme samoja asioita, kuin korkeakouluissa, mutta sillä erolla, että opimme asiat huomattavasti lyhyemmassä ajassa. Kokeet olivat heidän mukaansa vaikeampia, koska ne perustuivat työelämän osaamiseen ja sen takia meille annettiin mahdollisuus tieto -aineiston esillä olemiselle.
Konkreettisimmat erot löytyvätkin tutkintojen nimikkeistä.
Koulutuksen rakenne
Markkinointi, markkinat, kilpailu, yrittäjyys, kysyntä, tarjonta, kuluttajat, liiketoiminta ja kehittäminen, kirjanpito, kustannuslaskenta, tuloslaskenta, rahoitus, verotus, johtaminen, kansantulon määräytyminen, kulutus, investoinnit, säästäminen, raha, pankit, suhdanteet, taloudellinen kasvu, talousjärjestelmät, tietojenkäsittelyä, tiedonhakua, talousoikeus, kielet, viestintä, talousmatematiikka, tilastot, tuotantotaloutta, yritysjuridiikkaa, liiketoiminnan etiikkaa ja työharjoittelua.
Monisteita yli metrin korkuisesti.
Näin meillä aikuiskoulutuksessa.
Töitä ei löydy, koska hakevat korkeakoulutettuja.