Tällainen minusta on tullut.
Vuodet kanssasi ovat muokanneet minua. Sisäisesti. Ei se ole vain tottelevaisuutta ja opittuja temppuja. Ei sillä, kyllä minä olen paljon sinusta oppinutkin, mutta vuodet kanssasi ovat muuttaneet minua. Minuuttani.
Enää en vain kulje jännittyneenä miettien tapaamistamme, väristen puoliksi pelosta, puoliksi odotuksesta.
Enää en jännitä. Tietoisuus itsestäni, sinusta ja asemastani sinun elämässäsi kantaa minua ja tekee minusta vahvan.
Kuljen arkeni läpi sykkien, hymyillen sisäänpäin ja onnellisena. Tunnen ympärilläni vienon kiimani tuoksun, ensimmäisenä aamulla ja viimeisenä illalla. Olen kuin siunattu, alati hiukan raollaan ja kosteana. Valmiina valahtamaan märäksi luonasi, kanssasi, tahdostasi.
Työpaikallani mietin, kiusaako tuoksuni muita. Tuntevatko he sen? Aiheuttaako se heille epämääräisen kiihkon, halun, jonka syytä he eivät tunnista. Vai tunnistavatko he sittenkin? OSaako jokainen osoittaa minua? Tuo se narttu on, jonka rako levittää kiimantuoksua? Miten kutkuttava ajatus. Nolokin. Sinä pidät ajatuksesta.
Saapuessasi luokseni minä herkistyn. Koko ihoni herkistyy, ja nännini kovettuvat. Rintani vetäytyvät kireämmäksi ja tunnen häpyni paisuvan kosteisiin huuliin pakkautuvan veren voimasta.
Sellainen minusta on tullut. Kuin Pavlovin koira, olen minäkin ehdollistunut sinulle. Kiimalle, antaumukselle, nautinnolle ja ennenkaikkea antautumiselle.
Sanot ääneen nimeni, lisäten perään hymähdyksen saattelemana sanan 'narttunen'. Tai 'kiimapillu'. Mitä tahansa sen kaltaista, ja minä tunnen vahvan himon vihlaisun raossani.
Sellaista se on.
Kokeilet märkää vakoani, hivellen klitorista kiusaten. Sinä rakastat klitoristani. Sitä, miten se paisuu ja kurkottaa ulos hupustaan sormiesi perässä.
Niin käy aina. Nykyisin.
Parasta on, kun saan luvan koskea sinuun.
Kun tartut tukevasti hiuksiini ja ohjaat lempeän lujasti minut alas polvilleni painaen kasvoni vasten sepalustasi. Miten sykähdyttävän kiihottavasti tunnen elimesi jo paisuvan. Tunnen sen housujesi läpi, poskeani vasten. Mutta minun..ehkä olisi parempi sanoa 'Sinun' pillusi reagoi siihen. Kuin klitoriksestani menisi hermoradat poskeni iholle.
Kiitollisena luvasta avaan sepaluksen ja hellien vedän kalusi esiin. Minulle niin rakkaan, elämääni niin vahvasti vaikuttavan. Sinä annat minun suudella sitä, nuolla ja imeä, kastella sen syljelläni, ennen kuin kysyt haluanko sinun nussivan suutani.
Haluan! Voi miten sitä haluankaan!
..sellaista se on.
Elämä minuna. Minä rukoilen miestä käyttämään suutani, ja olen kiitollinen klvatessani siihen. KErta toisensa jälkeen, vuosi vuoden jälkeen.
Anon häntä käyttämään nieluani, painumaan alas kurkustani, ja kyyneleeni valuvat kun terska murjoo kurkkuani, kun henkeni tukkeutuu, kun vaistomainen kakominen alkaa.
Ja minä haluan sitä. Samettinen ääni ohjaa minua ja kannustaa tekemään parhaani, yrittämään vielä paremmin.
Minä teen kaikkeni. Pidän käteni selän takana, pakottaudun rennoksi riuhtomatta irti, kun sinun valtikkasi kiimatippoja valuvine nuppeineen tunkee edes takaisin kurkussasi, sinun ohjatessasi minua hiuksista.
Yritän olla pyristlemättä kun pysähdyt juurta myöten kurkussani sulkien sieraimeni sormillani, etten vahingossakaan voisi hengittää omassa rytmissäni.
Tuo jumaloitava ääni kehuu minua hyväksi tytöksi ja jatkaa kurkkuni nussimista. Ota syvälle, koko varrelta, ääni kehoittaa, ja minä otan.
Samaan aikaan pilluni..Sinun pillusi kastuu, se ei enää vain syki, vaan se tykyttää kipeästi. Reikäni avautuu ja hassu suuri klitorikseni haroo viileää ilmaa, saadakseen kosketusta.
Ja kun sinä lopulta tulet, parhaassa tapauksessa saan siemenesi suuhuni, laukean minäkin.
Ja sinä hymyilet kiimapillullesi. Sille onnettomalle onnelliselle, jonka sielun olet valtaasi saanut. Minä taas..minä kiitän onneani jälleen kerran ja käperryn jalkoihisi.
Oppiesi mukaisesti pilluani kiusaten.
Vuodet kanssasi ovat muokanneet minua. Sisäisesti. Ei se ole vain tottelevaisuutta ja opittuja temppuja. Ei sillä, kyllä minä olen paljon sinusta oppinutkin, mutta vuodet kanssasi ovat muuttaneet minua. Minuuttani.
Enää en vain kulje jännittyneenä miettien tapaamistamme, väristen puoliksi pelosta, puoliksi odotuksesta.
Enää en jännitä. Tietoisuus itsestäni, sinusta ja asemastani sinun elämässäsi kantaa minua ja tekee minusta vahvan.
Kuljen arkeni läpi sykkien, hymyillen sisäänpäin ja onnellisena. Tunnen ympärilläni vienon kiimani tuoksun, ensimmäisenä aamulla ja viimeisenä illalla. Olen kuin siunattu, alati hiukan raollaan ja kosteana. Valmiina valahtamaan märäksi luonasi, kanssasi, tahdostasi.
Työpaikallani mietin, kiusaako tuoksuni muita. Tuntevatko he sen? Aiheuttaako se heille epämääräisen kiihkon, halun, jonka syytä he eivät tunnista. Vai tunnistavatko he sittenkin? OSaako jokainen osoittaa minua? Tuo se narttu on, jonka rako levittää kiimantuoksua? Miten kutkuttava ajatus. Nolokin. Sinä pidät ajatuksesta.
Saapuessasi luokseni minä herkistyn. Koko ihoni herkistyy, ja nännini kovettuvat. Rintani vetäytyvät kireämmäksi ja tunnen häpyni paisuvan kosteisiin huuliin pakkautuvan veren voimasta.
Sellainen minusta on tullut. Kuin Pavlovin koira, olen minäkin ehdollistunut sinulle. Kiimalle, antaumukselle, nautinnolle ja ennenkaikkea antautumiselle.
Sanot ääneen nimeni, lisäten perään hymähdyksen saattelemana sanan 'narttunen'. Tai 'kiimapillu'. Mitä tahansa sen kaltaista, ja minä tunnen vahvan himon vihlaisun raossani.
Sellaista se on.
Kokeilet märkää vakoani, hivellen klitorista kiusaten. Sinä rakastat klitoristani. Sitä, miten se paisuu ja kurkottaa ulos hupustaan sormiesi perässä.
Niin käy aina. Nykyisin.
Parasta on, kun saan luvan koskea sinuun.
Kun tartut tukevasti hiuksiini ja ohjaat lempeän lujasti minut alas polvilleni painaen kasvoni vasten sepalustasi. Miten sykähdyttävän kiihottavasti tunnen elimesi jo paisuvan. Tunnen sen housujesi läpi, poskeani vasten. Mutta minun..ehkä olisi parempi sanoa 'Sinun' pillusi reagoi siihen. Kuin klitoriksestani menisi hermoradat poskeni iholle.
Kiitollisena luvasta avaan sepaluksen ja hellien vedän kalusi esiin. Minulle niin rakkaan, elämääni niin vahvasti vaikuttavan. Sinä annat minun suudella sitä, nuolla ja imeä, kastella sen syljelläni, ennen kuin kysyt haluanko sinun nussivan suutani.
Haluan! Voi miten sitä haluankaan!
..sellaista se on.
Elämä minuna. Minä rukoilen miestä käyttämään suutani, ja olen kiitollinen klvatessani siihen. KErta toisensa jälkeen, vuosi vuoden jälkeen.
Anon häntä käyttämään nieluani, painumaan alas kurkustani, ja kyyneleeni valuvat kun terska murjoo kurkkuani, kun henkeni tukkeutuu, kun vaistomainen kakominen alkaa.
Ja minä haluan sitä. Samettinen ääni ohjaa minua ja kannustaa tekemään parhaani, yrittämään vielä paremmin.
Minä teen kaikkeni. Pidän käteni selän takana, pakottaudun rennoksi riuhtomatta irti, kun sinun valtikkasi kiimatippoja valuvine nuppeineen tunkee edes takaisin kurkussasi, sinun ohjatessasi minua hiuksista.
Yritän olla pyristlemättä kun pysähdyt juurta myöten kurkussani sulkien sieraimeni sormillani, etten vahingossakaan voisi hengittää omassa rytmissäni.
Tuo jumaloitava ääni kehuu minua hyväksi tytöksi ja jatkaa kurkkuni nussimista. Ota syvälle, koko varrelta, ääni kehoittaa, ja minä otan.
Samaan aikaan pilluni..Sinun pillusi kastuu, se ei enää vain syki, vaan se tykyttää kipeästi. Reikäni avautuu ja hassu suuri klitorikseni haroo viileää ilmaa, saadakseen kosketusta.
Ja kun sinä lopulta tulet, parhaassa tapauksessa saan siemenesi suuhuni, laukean minäkin.
Ja sinä hymyilet kiimapillullesi. Sille onnettomalle onnelliselle, jonka sielun olet valtaasi saanut. Minä taas..minä kiitän onneani jälleen kerran ja käperryn jalkoihisi.
Oppiesi mukaisesti pilluani kiusaten.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.