Te muutkin nuoret? Vai pystyttekö elämään aina ihan täyspainosesti ja kirkkain mielin, selväjärkisinä? Alkoholi ei nyt liity tähän, vaan kysynkin; ootteko te koskaan oikeesti masentuneita? Meinaatteko seota aatellessanne maailmaa ja sen ihmeellisyyttä? Tai käykö teille niinkun mulle; ette meinaa jaksaa miettiä kaikkee tätä ihmeellistä?
Mulla on nyt menossa tällänen hemmetin tyhmä kausi, oon vähän masentunu, ei oo varma olo elämästä. Tai mä en vaan oo sujut nyt omien näkemyksieni kanssa elämästä jne.. Mut kyl sitä jaksaa sit silti elää ihan tavallisesti. Mut omissa ajatuksissa sitä sekoaa välillä...
Älä ajattele, elä.
Mulla on nyt menossa tällänen hemmetin tyhmä kausi, oon vähän masentunu, ei oo varma olo elämästä. Tai mä en vaan oo sujut nyt omien näkemyksieni kanssa elämästä jne.. Mut kyl sitä jaksaa sit silti elää ihan tavallisesti. Mut omissa ajatuksissa sitä sekoaa välillä...
Älä ajattele, elä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Joo, eiköhän oo aika normaalia, että jossain vaiheessa sitä pyörii päässä sellasia tavallista sekavamman tuntusia ajatuksia. Mulla itelläkin oli jossain vaiheessa samantyylinen kausi, tuntui että sekoaa kun ajattelee kaikkea olemassaolon ihmeellisyyttä ja muuta.
Se menee ohi, niin luulen :)
ongelmia mutsin kanssa ja olin tosi masentunut, mutta sitten kävimme syömässä Kiinalaisessa ravintolassa onnenkeksit jonka jälkeen osamme vaihtuivat pariksi päiväksi, sen jälkeen opin katsomaan asioita mutsini kannalta, suosittelen lämpimästi muillekkin.