siitä, että yhä kaipaan sitä yhtä miestä näinkin pitkän ajan kuluttua. Mutta ei kai tunteissa ole mitään hävettävää. Ehkä häpeän sitä, että vaikka kyseinen henkilö antoi ymmärtää ettei ole kiinnostunut, jatkoin silti viestittelyä hänelle. Mutta ihastuneena sitä ei ole kovin rationaalinen. Sitä elää haavemaailmassa ja toivoo, että kaikki olisi vain pahaa unta tai väärinkäsitystä ja että se toinen kuitenkin tykkää.
Viestittelyn olen lopettanut jo ajat sitten, mutta edelleen ajattelen kuitenkin häntä jatkuvasti. Mieluisin joululahjani olisikin, että nämä tunteet kyseistä miestä kohtaan kuolisivat, mutta kuka sellaisen joululahjan pystyy antamaan?
Viestittelyn olen lopettanut jo ajat sitten, mutta edelleen ajattelen kuitenkin häntä jatkuvasti. Mieluisin joululahjani olisikin, että nämä tunteet kyseistä miestä kohtaan kuolisivat, mutta kuka sellaisen joululahjan pystyy antamaan?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kuinka kauan sä olet kaivannut häntä? Mä olen jo yli kolme vuotta, eikä loppua vaan näy..
helpompaa ollu. Noin 2 vuotta ikävöiny..
Avaa silmäsi ja korvasi, liiku, tapaa ihmisiä, tarkaile ympäristöäsi, kuuntele ja ennen kaikkea ELÄ...Tee sellaista, mikä itsestäsi tuntuu mukavalta.
Joulu tulee varmasti, mutta lahjoista en tiiä...
ES
enää viestittele.Se ajaa ihmisen vaan pidemmälle ja loppupeleissä voi tulla negatiivisiaki tunteita sua kohtaa jos rupee ahdistaa liikaa..Jos hän on antanut ymmärtää ettei ole kiinnostunut ni täytyy vaan antaa mennä..Jos oikeesti rakastaa niin osaa päästää irti ja antaa toisen olla onnellinen..Roikkuminen ei ole kenestäkään kivaa ja sinä kärsit siitä itsekkin..