Minun tarinani on se, että minulla ON kavereita, mutta harkitsen jättäytyväni vapaaehtoisesti erakoksi, koska häpeän itseäni aivan liikaa. Ainakin tällä hetkellä ihmisten joukossa oleminen ahdistaa rankasti. Ajatus muista ihmisistä ja minun roolistani heidän joukossaan, hrrr.
Olen aina ollut vähän ulkopuolinen, mutta jaksanut yrittää, ja hyviä hetkiä ja hyviä kausia on ollut. Viime aikoina epäsosiaalinen puoleni on taas nostanut päätään ja ihmisten seurassa tulee nopeasti vaivautunut ja ahdistunut olo. Tälle on monia syitä.
Ei vain mieleni, vaan myös kehoni yrittää tehdä kaikkensa, jotta en tulisi toimeen ihmisten kanssa. Toisinaan ei ongelmia; toisinaan taas hikoilen ja haisen vielä hikeäkin inhottavammalle. En tiedä, mistä paskanhajuni johtuu. Teen kaikkeni, jotta olisin hygieeninen, mutta jotkut psykosomaattiset demonit ottavat toisinaan vallan, ja sitten mennään, päin mäntyä ja lujaa. Pahinta on, etten itse tunnista hajuani. Toisinaan vain kuulen siitä ilkeitä vihjeitä. Eiväthän ihmiset voi ymmärtää, luulevat kai, etten peseydy. En voi itsekään ymmärtää. En tiedä, miksi haisen, milloin haisen ja mitä tehdä asialle, vai olenko lopulta vain _pahasti_ vainoharhainen.
Jotenkin se liittyy psyykkiseen kuormitukseen. Kun olen ahdistunut ja stressaantunut enkä saa nukuttua kunnolla, silloin se tuntuu ottavan minusta otteen.
Kerroin tästä psykoterapeutilleni. Hän kiinnitti huomiota siihen, kuinka ehdoton ja armoton olen itselleni. "Oletko sitä mieltä, että jos haiset, olet huono ihminen." No hyvänen aika. Sosiaalinen paine sellaiselle ajattelulle on melkoinen. Ihan sama, miten hyvä ihminen olisit muuten. Jos haiset liian pahalta, olet poissa pelistä. Tämä ei ole asia, jonka kanssa "on vain opittava elämään". Tämä on asia, joka pitää hoitaa pois päiväjärjestyksestä. Pitää käydä vielä kaikki mahdolliset lääkärit läpi ja selvittää asia perin pohjin. Jos ei asialle voi tehdä mitään, luultavammin erakoidun, masennun ja ehkä joskus päätän vielä päiväni.
Olen aina ollut vähän ulkopuolinen, mutta jaksanut yrittää, ja hyviä hetkiä ja hyviä kausia on ollut. Viime aikoina epäsosiaalinen puoleni on taas nostanut päätään ja ihmisten seurassa tulee nopeasti vaivautunut ja ahdistunut olo. Tälle on monia syitä.
Ei vain mieleni, vaan myös kehoni yrittää tehdä kaikkensa, jotta en tulisi toimeen ihmisten kanssa. Toisinaan ei ongelmia; toisinaan taas hikoilen ja haisen vielä hikeäkin inhottavammalle. En tiedä, mistä paskanhajuni johtuu. Teen kaikkeni, jotta olisin hygieeninen, mutta jotkut psykosomaattiset demonit ottavat toisinaan vallan, ja sitten mennään, päin mäntyä ja lujaa. Pahinta on, etten itse tunnista hajuani. Toisinaan vain kuulen siitä ilkeitä vihjeitä. Eiväthän ihmiset voi ymmärtää, luulevat kai, etten peseydy. En voi itsekään ymmärtää. En tiedä, miksi haisen, milloin haisen ja mitä tehdä asialle, vai olenko lopulta vain _pahasti_ vainoharhainen.
Jotenkin se liittyy psyykkiseen kuormitukseen. Kun olen ahdistunut ja stressaantunut enkä saa nukuttua kunnolla, silloin se tuntuu ottavan minusta otteen.
Kerroin tästä psykoterapeutilleni. Hän kiinnitti huomiota siihen, kuinka ehdoton ja armoton olen itselleni. "Oletko sitä mieltä, että jos haiset, olet huono ihminen." No hyvänen aika. Sosiaalinen paine sellaiselle ajattelulle on melkoinen. Ihan sama, miten hyvä ihminen olisit muuten. Jos haiset liian pahalta, olet poissa pelistä. Tämä ei ole asia, jonka kanssa "on vain opittava elämään". Tämä on asia, joka pitää hoitaa pois päiväjärjestyksestä. Pitää käydä vielä kaikki mahdolliset lääkärit läpi ja selvittää asia perin pohjin. Jos ei asialle voi tehdä mitään, luultavammin erakoidun, masennun ja ehkä joskus päätän vielä päiväni.
Vastaukset 4
Vanhimmat
paskan haju johtui asunnon ilmastoinnin toimimattomuudesta. Ilmastointi korjattiin ja paskan haju hävisi.
että aloitusviestin kirjoittajalla olisi mukana kulkeva asunto?
Sama juttu, en tiiä millon haisen pahalta ja millon en, mut tiädän että haisen joskus pahalta. En tiädä miksi, käyn joka päivä suihkussa, joskus kahesti. Tarvis oikeasti apua. Voiko olla tyyliin joku tulehdus, vai onks tää vaa jotain murrosiän juttua? Apua apua..
Että voimakkailla mausteilla maustetut ruuat,laktoosi-intolerassi, valkosipuli, murrosikä ja jopa jotkut lääkkeetkin saattavat aiheuttaa tätä voimakasta hikoilua joka tuoksuun pahalle. Mutta pelkän /veden juontikin aamulla tyhjään vatsaan, kuin pitkin päivää nautittuna, voi auttaa laimentamaan myös näitä hajuja. Ja pesulla käynti ennen kaikkea myös saunominen, missä saa oikein kunnolla ihonkautta hikoilla, mutta silloinkin kannattaa etu käteen muistaa juoda /vettä niin hikoilee paremmin, kuin saunomisen jälkeenkin. Ja saunahan lievittää stressiäkin myöskin. Ja suositelisin käyttämään luonnonkuidusta valmistettuja vaatteita, sillä tekokuitu vaateisiin saattaa jäädä tuoksuja mitkä eivät lähde pesemälläkään pois. Myöskin vaatteita tulisi vaihtaa useammin kuin kerran viikossa. Ja jokaisella ihmisellä on oma ominas tuoksu jota ei tarvitse hävetä, kunhan muistaa huolehtia säännöllisestä puhtaudestaan. Ja eiku ylös, ulos ja lenkille ja nauttimaan kaikesta kivasta:=)