Onko mitään keinoa muuttaa käyrän rajaama ala josta on runsaasti pisteitä x,y- koordinaatistossa jollakin funktiolla laskettavaksi (Excelissä). Epämääräinen ala suorakaiteeksi jollain tempulla tai jotain sinne päin. Toinen ongelma koskee uunin pintalämpötiloja jotka muuttuvat ajan mukana ja niistä laskettavaa tehoa ja siinä käytettävää keskimääräistä lt- arvoa.
Integrointi käyrän ja akselin väliltä
nopsa menetelmä
8
411
Vastaukset
- B. Virtanen
Tarkoitat kai, että ko. käyrällä on runsaasti pisteitä?
Mitään yleistä keinoa ei "epämääräisen", so. mikä tahansa, alan muuttamiseksi ei ole. Jos käyrä aproksimoidaan, voidaan saman tien laskea pinta-ala ilman Exceliäkin, jollain numeerisella menetelmällä ainakin.
Uunista olen ulkona. Jos käyrän pisteitä on paljon ja ne ovat jakautuneet tasaisesti pitkin käyrää, niin varsin hyvän approksimaation käyrän ja esimerkiksi x-akselin välisestä alasta saa yksinkertaisesti y-arvojen keskiarvon ja tarkasteltavan x-pituuden tulona.
Tuosta uunijutusta on jäänyt varmaan jokin olennainen tieto pois, esimerkiksi pintakonvektiokerroin tai pinnan emissiviteetti ja ympäristön lämpötila?- Huu
Ulkopinnan lämmönsiirtymiselle 13,5 W/ m2K ja huonelt 14 joka on ymmärtääkseni taselämpötila. Sain omatekoisella integraalilla aloilla painotettuina keskiarvona hirmusuuren energiamäärän. 3 * mitä polttopuista irtoaa.
Huu kirjoitti:
Ulkopinnan lämmönsiirtymiselle 13,5 W/ m2K ja huonelt 14 joka on ymmärtääkseni taselämpötila. Sain omatekoisella integraalilla aloilla painotettuina keskiarvona hirmusuuren energiamäärän. 3 * mitä polttopuista irtoaa.
Sinulla on siis uunin pintalämpötila T(t) ajan funktiona. Lisäksi tunnet uunin pintakonvektiokertoimen ks (13,5 W/(m^2*K)), ympäristön lämpötilan T∞ (14 °C) ja arvattavasti myös uunin lämpöä luovuttavan pinta-alan A.
Nyt uunin luovuttama energia W on
W = ks*A*(Tav - T∞)*Δt,
missä Tav on uunin pintalämpötilan aikakeskiarvo aikavälillä Δt.
Olenko arvaillut oikein?- Huu
Jäärä kirjoitti:
Sinulla on siis uunin pintalämpötila T(t) ajan funktiona. Lisäksi tunnet uunin pintakonvektiokertoimen ks (13,5 W/(m^2*K)), ympäristön lämpötilan T∞ (14 °C) ja arvattavasti myös uunin lämpöä luovuttavan pinta-alan A.
Nyt uunin luovuttama energia W on
W = ks*A*(Tav - T∞)*Δt,
missä Tav on uunin pintalämpötilan aikakeskiarvo aikavälillä Δt.
Olenko arvaillut oikein?Aikajakso on 48,5 h kun varaavuutta on eli lämpöä tulee tilaan hitaasti. Tuli tosiaan 3* enemmän mitä puista n. 15 kg irtoaa kun 19,2 Mj/kg* (1-w)-2,443 MJ/ kg*w männyllä, w= kosteus. Tuo männyn lämpöarvo on vissiin oikein. Ihmetyttää tuo suuri energiamäärä mikä tuli kuvion alaksi excelissä mutta muurista lämpöä riittää 2 vrk.
Huu kirjoitti:
Aikajakso on 48,5 h kun varaavuutta on eli lämpöä tulee tilaan hitaasti. Tuli tosiaan 3* enemmän mitä puista n. 15 kg irtoaa kun 19,2 Mj/kg* (1-w)-2,443 MJ/ kg*w männyllä, w= kosteus. Tuo männyn lämpöarvo on vissiin oikein. Ihmetyttää tuo suuri energiamäärä mikä tuli kuvion alaksi excelissä mutta muurista lämpöä riittää 2 vrk.
Ensinnäkin minua ihmetyttää käyttämäsi konvektiokertoimen suuruus, 13,5 W/(m^2*K), joka on melkoinen vapaalle konvektiolle.
Toiseksi, onko käytetty pintalämpötila todella keskiarvostettu uunin pinta-alan ja ajan suhteen? Jos lämpötila vastaa vain uunin lämpimimmän kohdan lämpötilaa, niin en yhtään ihmettele saatua tulosta.- Huu Haa
Jäärä kirjoitti:
Ensinnäkin minua ihmetyttää käyttämäsi konvektiokertoimen suuruus, 13,5 W/(m^2*K), joka on melkoinen vapaalle konvektiolle.
Toiseksi, onko käytetty pintalämpötila todella keskiarvostettu uunin pinta-alan ja ajan suhteen? Jos lämpötila vastaa vain uunin lämpimimmän kohdan lämpötilaa, niin en yhtään ihmettele saatua tulosta.Luku on laskettu standardin mukaan ja siinä lasketaan lämpötiloilla (konvektiolla ei lasketa vaan konvektiosta aiheutuvan lämmönsiirtyminenkin lasketaan lämpötilaeron perusteella (ilman nopeutta ei tarvita vaan nopeuden suuruusluokka arvioidaan).
Uunissa on hetkellisesti 1400 C ja savukaasut lämpötaserajalla yli 400 C. Savusolaa on 5 m taserajan sisällä ja taselämpötila on 14 C. Näistä ne energiat tulevat antamasi kaavan mukaan. Pintalämpötila vaihtelee 15- 40- 80:kin taitaa olla jossain (nykyään ei saisi tehdä uunia jonka pintalt ylittää 80). - Pellettimies
Jäärä kirjoitti:
Ensinnäkin minua ihmetyttää käyttämäsi konvektiokertoimen suuruus, 13,5 W/(m^2*K), joka on melkoinen vapaalle konvektiolle.
Toiseksi, onko käytetty pintalämpötila todella keskiarvostettu uunin pinta-alan ja ajan suhteen? Jos lämpötila vastaa vain uunin lämpimimmän kohdan lämpötilaa, niin en yhtään ihmettele saatua tulosta.Ei leivin uunin päällä ole eristettä niin kuin kattilassa. kattilan pinnan kerroin on 8-10 W/m2K.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin
Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http2774722Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi
se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?1343050Miten löydän sinut
Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit452931Miksei Björn Wahlroos jaa rahaa köyhille?
Esimerkiksi Nordean tiloissa? Vai tuovatko ne köyhät hiekkaa marmorilattioille ja siksi ei pysty mursunviiksi pystyyn k372899Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla
Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?771826Vaikea tilanne
Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te1061694Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?
Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn281531- 621459
- 971322
Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!
Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En2271222