Hei!
En ole aivan varma, kuuluuko tämä tänne palstalle, mutta haluisin tästä kirjoittaa.
Eli rakastain poikaystävääni kaikin tavoin, mutta koen vahvasti, että hän painostaa minua seksiin. Seksiä ei olla vielä harrastettu, koska olen aina laittanut vastaan... Poikaystäväni on 19 vuotta, itse olen 18.
En vain koe olevani vielä valmis. Se pelottaa niin paljon. Oikeestaan kaikki siihen liittyvä pelottaa.
Pelottaa, että ehkäisystä huolimatta tulisin raskaaksi, pelottaa, että kuinka paljon se sattuisi, pelottaa muutenkin näyttäytyä niin "haavoittuvaisena" toisen edessä :( IHAN AIDOSTI MINUA PELOTTAA! Ehkä pelkään olemattomia asioita, en tiedä :/
POikaystäväni kuitenkin puhuu, kuinka hänestä tuntuu, ettei meidän suhde etene ollenkaan ja kuinka häntä haluttaisi :/
Pelkään, että hän jättää minut! Aidosti haluan tämän pojan kanssa seurustella, aidosti häntä rakastan! tässä asiassa olemme vain kovin eri aaltopituudella...
Itse en siis ole seksia koskaan harrastanut, hänellä ei ole enää poikuus tallella.
Sitäkin hieman pelkään, vertaako hän minua hänen edellisiin. (joita on 2kpl...)
Anteeksi avautuminen!
En ole aivan varma, kuuluuko tämä tänne palstalle, mutta haluisin tästä kirjoittaa.
Eli rakastain poikaystävääni kaikin tavoin, mutta koen vahvasti, että hän painostaa minua seksiin. Seksiä ei olla vielä harrastettu, koska olen aina laittanut vastaan... Poikaystäväni on 19 vuotta, itse olen 18.
En vain koe olevani vielä valmis. Se pelottaa niin paljon. Oikeestaan kaikki siihen liittyvä pelottaa.
Pelottaa, että ehkäisystä huolimatta tulisin raskaaksi, pelottaa, että kuinka paljon se sattuisi, pelottaa muutenkin näyttäytyä niin "haavoittuvaisena" toisen edessä :( IHAN AIDOSTI MINUA PELOTTAA! Ehkä pelkään olemattomia asioita, en tiedä :/
POikaystäväni kuitenkin puhuu, kuinka hänestä tuntuu, ettei meidän suhde etene ollenkaan ja kuinka häntä haluttaisi :/
Pelkään, että hän jättää minut! Aidosti haluan tämän pojan kanssa seurustella, aidosti häntä rakastan! tässä asiassa olemme vain kovin eri aaltopituudella...
Itse en siis ole seksia koskaan harrastanut, hänellä ei ole enää poikuus tallella.
Sitäkin hieman pelkään, vertaako hän minua hänen edellisiin. (joita on 2kpl...)
Anteeksi avautuminen!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jos hän rakastaa sinua, hän ei painosta. Jos ei, niin et sinä hänessä mitään menetä, vaikka se sattuukin! Kohdalle osuu joku, joka aidosti välittää, eikä seksikään silloin pelota yhtä paljoa!
hän ei todella taida jaksaa odottaa. Onhan mielessä käynyt sekin, että jos suostun hänen kanssaan sihen, niin sillon meillä voi olla todellakin upee tulevaisuus yhdessä
Kuullostaa upealta tulevaisuus jos jo tuossa vaiheessa painostetaan tuollaisella asialla...niitä aidosti välitettäviä ihmisiä on maailmassa miljoonia, ja niitä ehtii useampiakin tapaamaan jos yhden kanssa ei toimi. Nuoremmilta lähinnä kuulee miten ihana joku tietty henkilö on, mutta...---tähän kohtaan tulee sitten jotain sekoa, ahdistavaa, alistavaa,väkivaltaista, pahaa oloa aiheuttavaa etc. Mutta kun se vaan on niin ihana!
Kannattaa varautua siihen ettei se ikuinen onni aukeakaan, vaikka itse uhraisi omat tarpeensa"yhteisen"onnen takia. Toinen saattaa käyttäytyä yläättävällä tavalla sen jälkeen.
Millainen onni on mahdollista toista kunnioittamattoman ihmisen kanssa?
Riittääkö itselle että saa olla toisen kanssa hinnalla millä hyvänsä?
Tässä ajatusta jota kannattaa miettiä:"Toki mietin, painostaisiko hän muissakin asioissa sitten.. tulevaisuudessa? mutta en koe mtn muuta yhtä painostavaa asiaa kuin tämä..."
kerta et itse ole vielä valmis seksiin niin pidät vaan oman pääsi etkä anna.jos jätkä ei hyväksy sitä niin sano että ota tai jätä.jos se ei oo valmis odottamaan sitä hetkeä kun sä olet valmis seksiin niin mun mielestä semmonen jätkä sais lähtee lätkimään.
Olette liian eri aaltopituudella, ja kertomasi perusteella saat kenkää jos menet sänkyyn sen kanssa, ja saat kenkää jos et mene.
Ehkäpä sun kannattas tutustua omaan kehoon ensin, osta vaikka dildo jos se auttas.
Suhteenne ei tule onnistumaan, sori vaan.
Itse seurustelin 8 kk ennenkuin mentiin yhdyntään asti. Ja hommasin pilleritkin ennen sitä ekaa kertaa. Ja mä taisin olla se, joka lopulta "vaati" (no ois se mua kerran jo nainut ennen tuota, mutta meillä ei ollut kondomeja mukana, ja en uskaltanut muutenkaan oikein silloin vielä...).
Mutta yritän siis sanoa, että painostaminen on kyllä jotain sellaista, että sitä ei saa tehdä. Asiasta on kyllä vaikea puhuakin, mutta poika tekee kyllä nyt väärin. On ihan normaalia pelätä - etenkin kun se tytöille hieman sattuu, ja tosiaan raskaaksikin tulee nimenomaan tyttö (joka saa muuten sitten kaikki syynkin niskaansa, jos niin käy). Eli pitää tosiaan olla henkisestikin valmis seksiin, ei vain siten, että kroppa sitä haluaa.
Miten pitkään ootte sit seurustelleet? Sehän tässä taitaa ratkaiseva asia olla. Jos on vasta muutamia kuukausia suhdetta tai jotain niin odottelu on vielä ihan aiheellista. Toisaalta jos ootte seurustelleet jo pidempään, esim reilun vuoden, niin sillon miehen turhautuminen alkaa olla jo ihan ymmärrettävissä. Painostaminen ei oo tietenkään oikeutettua mut jos on jo kovin pitkään oottanu, niin on järkeenkäypää et alkaa tulla epäusko siihen et edetäänkö tästä koskaan, miehestä voi tuntuu et sä pidät häntä löysässä hirressä. Mies voi myös rinnastaa rakkauden ja välittämisen seksuaaliseen haluun, eli hän saattaa mielessään kyseenalaistaa tunteidesi aitouden jos et halua häntä fyysisellä tasolla.
Niin, mitenkä muuten on, haluatko häntä ylipäänsä ollenkaan seksuaalisesti vai onko esteenä vain pelkosi?
Miehen mieliksi sun ei toki pidä "uhrautua", jos neitsyyden meno susta uhraukselta tuntuu. Raskaudenpelko tuntuu vähän irrationaaliselta jos ehkäisyasiat on kerran hoidossa. Oletko e-pillereillä? Jos et, niin mielenrauhan vuoksi kannattais hankkia, ja samalla reissulla voisit muutenkin keskustella peloistasi terkkarin kanssa. Kivun pelko on ihan looginen, koska todennäköisesti se sattuu jonkin verran. Voi selvitä ihan vaan pikkuvihlaisullakin, ja jos koskee enemmän niin ei oo mitään pakkoa jatkaa. Kyllä siitä selviää :) Kipua voi myös esiintyä ekan kerran jälkeenkin, mut ei yhtä kovana ja vähitellen se sitten helpottuu. Kun myöhemmin oppii nauttimaan niin se on kaiken arvoista!
Ja se haavoittuvuuden tunne kuuluu myös asiaan. Pahempihan olisi vetäytyä kuoreensa ja esittää jotain roolia, kovempaa kuin onkaan. Silloinhan aito läheisyys olisi mahdotonta. Rakkauteen kuuluu luotto kumppaniin sen verran, että uskaltaa paljastaa toiselle heikkoutensa ja arkuutensa. Sun täytyy nyt kunnolla miettiä onko kundisi niin hyvä ja rakastava että voit laskea luottosi häneen. Toisaalta joskus on myös hyvä vaan heittäytyä ja antaa mennä, jotta asiat etenisivät ja lakkaisivat junnaamasta paikallaan. Vaikka kundi lopulta osoittautuiskin vääräksi, niin et silti oikeestaan menetä mitään nahanriekaletta kummempaa, pääsethän joka tapauksessa yhden merkittävän kynnyksen yli.
Ongelmasi on neitsyytesi. Ensimmäinen kerta on toisille meistä arvokas. Itse olen seurustellut jo 25 vuotta sen ekakerran kanssa, joten en voi sanoa miltä tuntuu jos asiat olisivat toisin.
Muutoin suhtaudun seksiin kuin mihin tahansa nautintoon. Esimerkiksi kalliin turhan asian ostamiseen. Ei seksin tarvitse olla vakavaa. Siitä vain nautitaan.
Joillekin miehille seksi on ajoittain kuin pakkomielle. Johtuneeko hormoneista, mutta itsekin olen suorastaan saatanan äkäinen kun alan tarvita seksiä enkä sitä jostain syystä saa. Lapset tms. esteenä. Tämän asian kanssa saat kenties elää loppuelämäsi jos saat kaltaiseni miehen. Itse olen ajatellut tuon aiheutuvan adrenaliinista / hormooneista.
Se on se ekakerta. Muutoin seksi on vain nautinto, jota tosin haluaa vain tietyn ihmisen kanssa. Jotkut useampienkin.
Ukkeli