Itkettää, vaikka asiat ovat oikeasti hyvin. Minulla on asunto, työtä ja opiskelut päättymässä. Erosin reilu vuosi sitten ja sitä ennen en ole koskaan ollut yksin.
Uskon ihmiseen, ehkä liikaakin, sillä joudun pettymään useastikin. Tuntuu, että hyvyyttäni käytetään hyväksi enkä osaa ottaa paikkaani tässä maailmassa. Haluan olla osa jotakin, joka tarkoittaa tahtoani auttaa ympärilläni olevia. Jätän itseni taka-alalle ja muutkin sen tekevät. Ympärilläni olevien ihmisten omat asiat ovat tärkeämpiä ja minut on helppo unohtaa. Oma moka, voisin sanoa.
Juuri nyt tuntuu vain niin pahalta ja itkettää. Odotan, että jälleen jotain hyvää tapahtuu ja saan olla avuksi, tuntea siitä hyvää mieltä, unohtaa itseni.
Minkä ihminen itselleen voi.
Uskon ihmiseen, ehkä liikaakin, sillä joudun pettymään useastikin. Tuntuu, että hyvyyttäni käytetään hyväksi enkä osaa ottaa paikkaani tässä maailmassa. Haluan olla osa jotakin, joka tarkoittaa tahtoani auttaa ympärilläni olevia. Jätän itseni taka-alalle ja muutkin sen tekevät. Ympärilläni olevien ihmisten omat asiat ovat tärkeämpiä ja minut on helppo unohtaa. Oma moka, voisin sanoa.
Juuri nyt tuntuu vain niin pahalta ja itkettää. Odotan, että jälleen jotain hyvää tapahtuu ja saan olla avuksi, tuntea siitä hyvää mieltä, unohtaa itseni.
Minkä ihminen itselleen voi.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mun erosta jo 10v ja yksin vieläkin. En ole päässyt uuden alkuun edes. Ja kyllä ihmiset on kyl aika omahyväisiä, ei muo muista kukaan. Vain rahaa muistaavat pummata kyl. Tää yksinolo pimeässä hiljaisessa yksiössä on kammottavaa. Myös mä odottelen et jotain tapahtuisi ja tulisi vielä elämääni jotain.
ei munkaan oven taa kukaan tule että hei tahdon olla ystäväsi sun. Nettiä minäkin näpyttelen vimmatusti ja piipahdan vähän ulkona, kapakat ei kiinosta ja minun ikäsii ei siellä taida enää paljonkaan olla. Mutta olen päättänyt kehitellä jotain kivaa elämääni .
Hyvät, epäitsekkäät ihmiset poljetaan maahan. Luullaan, että he ovat onnellisia, eikä heillä ole murheita.
On hyvä, että joku vielä uskoo ihmiseen, vaikka jonkin verran kriittinen kannattaa kyllä olla oman selustan turvaamiseksi. Ja kun usko ei ole ihan sokea, ei tule niin paljon pettymyksiä.
Älä anna itsesi jäädä taka-alalle, rakasta myös itseäsi. Puhu asioistasi ja pahasta olostasi jollekin, et voi haudata niitä muiden auttamiseen. Siis toivon, että voit avautua jollekin.
Voimia!