"Lähetystyö ei ole sama kuin käännytystyö eli proselytismi. Aitoa lähetystyötä suoritetaan vain ei-kristittyjen keskuudessa. Käännytystyöllä tarkoitetaan sen sijaan toimintaa, joka kohdistuu muiden kristillisten kirkkojen jäseniin.
Ortodoksinen kirkko -- pitää proselytismiö Kristuksen kaste- ja saarnaamiskäskyn virheellisenä tulkintana. Sillä niille, jotka jo ovat jonkin kirkon jäseniä ja siten kuulleet ilosanoman Kristuksesta, ei ole enää tarpeen julistaa "uudestaan" tai heitä käännyttää. Jokainen kristitty on kutsuttu todistamaan uskostaan, mutta se ei saa johtaa proselytismiin.
-- proselytismi on todellisuudessa tämän todistamistehtävän vääristynyt muoto. Siitä on kysymys silloin, kun peitellysti tai julkisesti käytetään keinoina -- houkuttelua, lahjontaa, psyykkistä painostusta, pelottelua tai väkivaltaa jonkun henkilön muka käännyttämisessä --."
(Piiroinen, Petri. 1989. Liturgian elämästä)
Tämän yllä olevan lainauksen sisältämä ajatus havahdutti minua viitisen vuotta sitten jotenkin konkreettisesti miettimään, miten vanhoillislestadiolaisuus oli minun elämässäni siihen saakka vaikuttanut. Tuo lainaukseni viimeinen kappale kolahtaa kyllä kovasti korviin ja voi auttaanäkemään asioita oikeassa valossa, jos vain on rohkea kohtaamaan todellisuuden. Tuleeko teille muille mitään ajatuksia tästä?
Ortodoksinen kirkko -- pitää proselytismiö Kristuksen kaste- ja saarnaamiskäskyn virheellisenä tulkintana. Sillä niille, jotka jo ovat jonkin kirkon jäseniä ja siten kuulleet ilosanoman Kristuksesta, ei ole enää tarpeen julistaa "uudestaan" tai heitä käännyttää. Jokainen kristitty on kutsuttu todistamaan uskostaan, mutta se ei saa johtaa proselytismiin.
-- proselytismi on todellisuudessa tämän todistamistehtävän vääristynyt muoto. Siitä on kysymys silloin, kun peitellysti tai julkisesti käytetään keinoina -- houkuttelua, lahjontaa, psyykkistä painostusta, pelottelua tai väkivaltaa jonkun henkilön muka käännyttämisessä --."
(Piiroinen, Petri. 1989. Liturgian elämästä)
Tämän yllä olevan lainauksen sisältämä ajatus havahdutti minua viitisen vuotta sitten jotenkin konkreettisesti miettimään, miten vanhoillislestadiolaisuus oli minun elämässäni siihen saakka vaikuttanut. Tuo lainaukseni viimeinen kappale kolahtaa kyllä kovasti korviin ja voi auttaanäkemään asioita oikeassa valossa, jos vain on rohkea kohtaamaan todellisuuden. Tuleeko teille muille mitään ajatuksia tästä?
Vastaukset 7
Vanhimmat
älä vaivaa pientä päätäs näillä, voit pyörtyä..
usko yksinkertaisesti ja kunnioita muiden näkemyksiä ja elä tässä ja nyt............
No, en varsin kyllä mietikään =) Siispä lähden koiran ulkoilutuslenkille.
lähetystyötä vai käännytystyötä, jos näkee ystävänsä kulkevan kohti rotkon reunaa ja neuvoo häntä kääntymään oikeaan suuntaan, ettei mitään pahaa tapahtuisi hänelle?
Lähdet ehkä pelastamaan lähimmäistäsi itse kuvittelemasi rotkon reunalta. Silloin sinun todellisuutesi on ongelma.
Käännyttäjän oma ylemmyys "paremmin tietävänä" näkyy kauas. Se tekee aika ikävän vaikutuksen. Tilanteesta puuttuu normaali kunnioitus toista ihmistä kohtaan. Se estää vilpittömänkin aikeen onnistumisen. Parannuskehotus on usein pelkkä tölväisy, sanotaanpa siitä mitä hurskasta tahansa. Häiritty ihminen joutuu olemaan suorastaan tyly päästäkseen käännyttäjästä rauhaan. Sitten on portit kauan kiinni heidän välillään.
sisältää nyt kovasti arvailua todellisuusesta! Mutta jatkan hieman; kulkureitti on yleensä merkitty, jota kuljetaan - jos kuitenkin huomaat ystäväsi tai jonkun muun poikkeavan siltä turval- liselta reitiltä, niin eikö todella ole toisen kunnioitusta se, että neuvoo oikealle reitille. Jos sitten toinen ilmoittaa, että neuvo ei kiinnosta, niin varoituksen jälkeen annettakoon hänen kulkea omaa reittiään - sekin lienee toisen kunnioittamista?
Ymmärrän ajatuksesi. Sinulla saattaa olla aivan eri kartta ja merkinnät eri maailmasta. Noudatat niitä, mutta jos toisella osapuolella on eri kartta ja eri merkinnät? Teidän tilannetulkinnat poikkeavat toisistaan silloin. Toiselle sinun huolesi on käsittämätön.
tässä tapauksessa ole sama kartta; poikkeamat reitistä tulevat vain siitä, miten karttaa tulkitaan, mittakaava, reittimerkkien tuntemus ja ehkäpä joskus suunnistaja voi kysyä neuvojakin toisilta - nyt neuvonantajia on monia ja neuvot myös moninaiset - voi joutua alkuperäiseltä reitiltä harhaan vaikka luuli kulkevansa oikeata reittiä - jos silloin joku neuvoo, niin silloin voi harmittaa, kun joku hyvinkin vaatimattomasti pukeutunut neuvoo. Neuvottu voi ajatella silloin nevojan ulkomuotoa, asua jne ja vielä sitäkin, että mitähän mun kaveritkin ajattelee? Valinnan paikka!