Itsekkäitä paskiaisia. Juoruilijoita. Eivät kunnioita toisia tippaakaan. Äitini on sellainen. Se on vain niin, että jokaisella ihmisellä on henk. koht. asioita. Asioita, joista ei tiedä kukaan muu kuin itse. Minulla niitä ei enää ole. Kiitos äitini, hän otti ne selville. Tutki ja vainosi, epäili ja vakoili. Ne olivat hyvin arkoja asioita, joita suojellakseni tein kaikkeni. Joka päivä mietin ja suunnittelin niitä, rakensin muuria niiden ympärille. Hän kertoi sen kaiken ystävilleen ja sukulaisille, jokaisen yksityiskohdan. Kerran yllätin hänet itse teosta. Syytä hän ei kertonut. Tuntuu kuin en olisi enää mitään muuta kuin se mitä muut minusta tietävät. Tunnen monia muitakin rapuja, jotka ovat syyllistyneet samantyyliseen touhuun.
Huonoja kokemuksia
ravuista
81934
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
rapuihin päde. Minä en tongi toisten asioita ja kun minulle uskoutuvat (vapaaehtoisesti) niin en levittele kenellekään. Näistä periaatteista olen hyvin tarkka.
samanlaisia. Ettäs kehtaat yleistää! Olisiko kotikasvatuksella ja muillakin tekijöillä osuutta asiaan. Jos tunnet muitakin äitisi tavoin käyttäytyviä, niin eikö sitä sanota, että seura tekee kaltaisekseen.
itse olen rapu,ja väitän,ettei mua vahingossakaan kiinnosta toisten asia! ...
panettelua ja solvaamista.Tuntemani ravut ovat hyvinkin hienotunteisia ja odottavat käytöstä myös muilta.Joskin he voivat olla myös vastuuntuntoisia ja haluavat auttaa muita.En menisi sylkemään auttavaan käteen.Rapu muistaa koko elinnikänsä pahimmat loukkaukset.On vaikeaa saada enää mitään todellista yhteis-ymmärrystä aikaan ravunkanssa jota olet pahemmin loukannut.Voit saada hänestä silloin pahimman vihakaverisi,petturuuksiesi myötä.Vaikka paska onkin maailman palkka,älä työnnä sitä väärään henkilöön.
Otan todella osaa, mutta kukaan tuntemani rapu ei syyllistyisi tuollaiseen käytökseen. Itse en todellakaan olisi kanssakäymisissä ihmisen kanssa joka noin kohtelisi minua.
Eräs sananlasku sanoo:
"Kukaan ei kohtele sinua huonosti jos et itse sitä salli"
Enkä ymmärrä ihmisiä jotka kanssasyyllistyvät äitisi käytökseen.
Ole sinä itsellesi niin hyvä kuin voit, ja pidä itsestäsi huolta.
Aloin pohtia itseäni "rapuäitinä". Olen hyvin suora sanoissani, joten aina on mahdollista läheisten tuntea tulleensa loukatuksi. Lapsiani kohtaan olen voimakas tiikeriemo. Suojelen ja autan heitä mahdollisuuksieni mukaan.
Olen avoin ja vaadin heiltä avoimuutta.
Äitisi otti selville "arkoja asioita, joita suojelit, suunnittelit ja rakensit muuria niiden ympärille".
Rapunainen on hyvin emotionaalinen ja vaistoaa herkästi tuollaiset salamyhkäisyydet. Ehkä halu tietää ongelmasi ja mahdollisesti halu auttaa johti hänet tähän salapoliisin työhön. Olisinpa voinut itsekin siihen syyllistyä.
Tosiasia on, että tähän lasten ongelmien penkomiseen "syyllistyy" kaikki vanhemmat tähtimerkistä riippumatta. Sinä langetit syyn rapunaisten (äitien) niskaan monikossa. Syyllistäessäsi ravut annoit äidillesi jonkinlaista synninpäästöä ja ymmärrystä.
En kuitenkaan hyväksy, että hän kertoi asiasi ulkopuolisille. Minä en olisi niin toiminut vaikka olenkin rapu.
Olen itse rapu ja kaikki pitävät minusta... Äitini on juuri samnlainen, mutta hän on skorppiooni!!! No ei mulla muuta.
Oikeessa olet Rapu ei sitten pysty millään pitämään asioitaan omana tietonaan. Ravulle on turha mennä kertomaan esim.salaisuuksia ne leviää kulovalkean tavoin ihmiseltä toiselle Älä luota rapuun ainakaan puheissasi.