askeleesi etääntyvät
hotellin käytävää
näen hartioistasi
että itket
katson jälkeesi
huudan vielä jotain
heilautat kättäsi
et halua kääntyä enää
näyttää eron tuskaa
hirveän epätietoisuuden
murskaavaa ahdistusta
selkäsi kadotessa näkyvistä
välillämme tuntuu
suunnaton vetovoima
meidät on kiinnitetty toisiimme
venyvällä liimalla
joka ennen katkeamistaan
voi repiä sydämen rinnasta
toiselta, tai molemmilta
suljen huoneen oven
seison pitkään liikkumatta
katson taistelukenttää
elän hetkiä uudelleen
viinilasit yöpöydällä
lakana rutussa sängyn päädyssä
peitto ja tyyny lattialla
korvissa huutaa
ahdistava hiljaisuus
peilistä katsovat
väsyneet, vieraat silmät
veit naurun mukanasi
mutta jätit naulakkoon
nahkaiset käsineet
olen kuluttanut ne puhki
poskeani vasten
hotellin käytävää
näen hartioistasi
että itket
katson jälkeesi
huudan vielä jotain
heilautat kättäsi
et halua kääntyä enää
näyttää eron tuskaa
hirveän epätietoisuuden
murskaavaa ahdistusta
selkäsi kadotessa näkyvistä
välillämme tuntuu
suunnaton vetovoima
meidät on kiinnitetty toisiimme
venyvällä liimalla
joka ennen katkeamistaan
voi repiä sydämen rinnasta
toiselta, tai molemmilta
suljen huoneen oven
seison pitkään liikkumatta
katson taistelukenttää
elän hetkiä uudelleen
viinilasit yöpöydällä
lakana rutussa sängyn päädyssä
peitto ja tyyny lattialla
korvissa huutaa
ahdistava hiljaisuus
peilistä katsovat
väsyneet, vieraat silmät
veit naurun mukanasi
mutta jätit naulakkoon
nahkaiset käsineet
olen kuluttanut ne puhki
poskeani vasten
Vastaukset 5
Vanhimmat
niin kovin tuttuja tunteita, jotka olit hyvin kuvannut. Taas elin uudestaan omia juttujani *huokaus*
Koskettava runo :`(
...joskus voi tuntua tosi pahalta.
Toivottavasti en saanut sinua huonolle mielelle.
Kiitos kuitenkin kommentista!
joten älä huolehdi turhaan : )
Runosi oli tosi hyvä.
...riipaisevaa...Kun sitä lankaa ei saa poikkikaan millään...:(..Sitä miettii joskus, kumpi olisi helpompaa..Riidellä katkerasti mutta olla yhdessä Vai Erota ja olla yksin...:/
herranen aika, miten koskettava taas runosi on.
Tuo toinen säkeistö erityisesti, siinä on koske-
teltavaa tuskaa ja seuraavan säkeen haikeus kuin
viimeinenkin säe. Että ne käsineet pitikin jäädä
sinne !