mustikanvarpukranssi?

No jaa, minä tein kerran sellaisen jo aiemmin syksyllä, kun varvuissa oli vielä vihreät lehdet.
Otin pitkiä varpuja ja asettelin ne muistaakseni styroxrenkaaseen pitkillä hakasilla.
Varpuja todellakin meni siihen yllättävän paljon.

Varpu oli kaunis ovessa vihreänä ja kun lehdet putosivat siitä tuli sellainen varpu/oksamainen koriste.
Sopi hyvin ulko-oveen, eivätkä sitä nokkineet linnut kuin sitten myöhemmin tekemääni toista, jossa oli pihlajanmarjoja.
Se oli myös kaunis, mutta piti hävittää lintujen vuoksi.

Itte laitoin varpujen kanssa jotain pitkää sammalta tai mitä lie. Tuli tuuheempi ja se sammal auttoi peittämään langat. Käytän yleensä pajurengasta, vaikka viimeisimmässä taisi olla tuomea.

Täällä yks kranssinvääntäjä, joka myös myyntiin asti niitä on vääntänyt monena vuonna :) Ihan kyllä pakko ensiks kertoo kuinka lämmitti mieltä tuo
"Olen nähnyt jossain myyjäisissä upeita kransseja mustikanvarpuista.Kuvittelin että tekeminen ei olisi vaikeaa,vaan minulle oli",
koska olen niin harvoin juuri myyjäisissä saanut "arvostusta" taidoistani, vaan paremminkin juuri aliarvostusta tyyliin "tommosiahan nyt tekee kuka vaan". Johtuneeko tämä siitä että olen melko nuori (alle 30v). Mut kiitti, tuli hyvä mieli :)

Yritän nyt parhaani mukaan neuvoa kuinka saat kranssit onnistumaan. Eli paju -tai mikä tahansa taipuisa oksa- on hyvää pohjaksi/kehikoksi. Tee pohjasta napakka. Jos sinulla on n. metrin mittaisia, kynän paksuisia oksia, yleensä jo kolmella saa punottua tarpeeksi vahvan pohjan (riippuu tietysti siitäkin kuinka suuren kranssin teet). Puolattu rautalanka on hyvää sidonnassa, esimerkiksi rautakaupoista saa ostettua sidelanka-nimellä ja on edullisempaa kuin askartelukauppojen langat. Alussa tuo rautalanka on paras vaihtoehto, koska se pysyy "muodossaan", mutta sitten kun taidot kehittyy, voit siirtyä käyttämään sitä ihan perinteistä virkkauslankaa (kalastajalankaa). Siitä kannattaa valita paksuin tai toiseksi paksuin laatu. On halvempaa ja ekologisempaa kuin rautalanka ja koko kranssin voi purkamatta heittää kompostiin!

Varvut on hyvä olla melko pitkiä 15-20cm (riippuu taas kranssin koosta). Ota niitä käteen kerrallaan n. peukalonhangallinen, pistä latvat suunnilleen tasan (älä leikkaa!) ja sitten siisti tyvet, varsinkin jos tyvissä on paksuja, käppyräisiä puutuneita osia niitä kannattaa vähän napsia pois ettei ne "ponkaise" kranssista ulos.

Itse en yleensä päällystä kehikosta taustaa eli levitän varpu nipun vain sivuille ja eteen. Jos kranssi tulee lasioveen, jolloin tausta näkyy sisälle, voi sinne liimata säkkikangasta, huopaa tms peittämään näkyvän pohjan ja rautalangat.

Aloita työ pyöräyttämällä rautalanka muutaman kerran napakasti pohjan ympäri. Voit myös vähän "surrata" lankaa yhteen, jos tuntuu ettei se muuten kestä paikoillaan. Sitten ota varpunippu vasempaan käteen (itse teen kranssit aina kiertämään myötäpäivään, sen takia vasempaan käteen, eli työ etenee vastapäivään, tyvet edellä), pyöräytä rautalanka pari kertaa napakasti sekä varpujen että pohjan ympäri noin puolesta välistä varpunippua. Ota seuraava nippu, aseta se REILUSTI edellisen nipun päälle, niin että sidonta kohdat tulee vain muutaman sentin päähän toisistaan, näin rautalanka jää varmasti piiloon! Levitä nippu kämmenellä ja sormilla tasaisesti pohjan ympäri. Tämä "levitys" ei välttämättä onnistu heti, vaan joudut avittamaan oikealla kädellä. Kiinnitä erityisesti huomiota sinne kranssin sisälle, koska se tuppaa monesti unohtumaan ja langat jää näkyviin. Huom! älä katkaise lankaa välillä, vaan sido koko ajan yhtenäisellä langalla. Jatka näin loppuun asti. Lopetus tapahtuu lyhyemmillä varvuilla kuin muuten olet käyttänyt. Varsinkin tuo lopetus vaatii taitoa, että sen saa häviäämään työhön niin ettei siitä pysty sanomaan mistä työ on alotettu/lopetettu. Ja jos tuo lopetus ei aivan onnistu, niin ainahan sen aukon voi peittää jollakin koristeella ;)

Tasaisen työn salaisuus, on siinä että asettelet varpunipun AINA saman matkan päähän, mitä tiheempään/enemmän päällekkäin, sen tuuheampi ja tasasempi työstä tulee. Ja tietenkin myös se, että niput on suunnilleen saman kokoisia läpi työn.

Toivottavasti näistä ohjeista on jotain apua, tuo kirjoittamalla selittäminen on aina vähän vaikeaa...

Mut ei muuta kuin kranssin tekoon! Harjoitus tekee mestarin ;)

Kranssinvääntäjä. Kiitos ohjeesta

Olen tehnyt kransseja jo vuosikymmenten ajan. Materiaaleina pajukehikkoon mustikan ja puolukanvarvut, kataja ja erilaiset liekokasvit. Minä saan materiaalia omasta metsästä. Mustikan niin kuin muidenkin varpujen kanssa tulee hyvä tulos, kun käyttää tarpeeksi tuuheita nippuja aika tiheään. Oveen laitettavassa kranssissa jätän taustan ilman varpuja, paju saa näkyä. Pajupohjan teen noin 10:llä varvulla. Käytän sidontaan kalastajalankaa, edullista ja koen helpommaksi kuin mitkään metallilangat.

Kerran sukulaiseni kaatoi sembramännyn, oksista saa hyvän kranssin, mutta niin pihkaava materiaali, että ikävä rakentaa.

Muhkea kaunis kranssi syntyy pajupohjan päälle norjista, taipuisista, ohuista koivunoksista. Kun minulla on tummanruskea ovi, suihkautin kranssin vannehopealla ja laitoin paristokäyttöisen valonauhan ja tykkään, että on soma. Kaunis vaikka kietaisee punaisen tai kullanvärisen nauhan ja rusetin somisteeksi ja siinä se on, jos ei halua valoja.