Miksi uskovaisten on niin vaikea tervehtiä epäuskoisia (esim. sukulaisia) kädestä?? Olen niin monet juhlat tms. kokenut missä on enemmistö uskovaisia ja aina tuntenut olevani kuin toisen luokan kansalainen, kun ihmiset tervehtivät toisiaan "Jumalanterveellä" ja sivuuttavat epäuskoiset kokonaan tervehtimättä jatkaen taas muita uskovia tervehtien.
Voisihan sitä sanoa vaikka "Kiva tavata" tai "Hauska tutustua", "Teitäkin näkee" jne. Mutta ettei edes kättä tarjota eikä mitenkään tervehditä..
Ja hyvästellessä sama asia.. Miten olisi "Hyvää jatkoa"?? Jää aina paha mieli, kun joutuu muiden tärkeämpien yli huikkaamaan hei heit.
Voisihan sitä sanoa vaikka "Kiva tavata" tai "Hauska tutustua", "Teitäkin näkee" jne. Mutta ettei edes kättä tarjota eikä mitenkään tervehditä..
Ja hyvästellessä sama asia.. Miten olisi "Hyvää jatkoa"?? Jää aina paha mieli, kun joutuu muiden tärkeämpien yli huikkaamaan hei heit.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Itse olen pyrkinyt tervehtimään kaikkia vieraita yhtä sydämellisesti vakaumuksesta riippumatta. Ymmärrän, että se voi tuntua kiusalliselta, jos toisille sanoo erilaisen tervehdyksen kuin mitä vl:ien keskinäinen tervehtimistapa on, mutta en voisi kuvitella jättäväni ketään kättelemättä. Tosi harmillista tuollainen kyllä on. Vieras on vieras ja häntä pitäisi kunnioittaa. Olen pahoillani puolestasi...
"Miksi uskovaisten on niin vaikea tervehtiä epäuskoisia (esim. sukulaisia) kädestä??"
En näe, että kuka on uskovainen ja kuka epäuskoinen. Olisihan sen hirvittävää jos alkaisi näkemään ihmisten sydämiin ja sillä perusteella valitsemaan ketä kättelee ja ketä ei. Siinä voisivat hyvätkin ystävät ihan turhaan loukkaantua, sillä mehän emme tiedä koska Jumala kellekin uskon lahjaksi antaa.
Voi olla että, he sitten sinne ihmisten sydämiin näkevät ketkä ovat jo maanpäällä varmoja Taivaaseen pääsystään?
Tervehtimiseen liittyvät tavat - sanonnat mukaanlukien - on vanhoillislestadiolainen tapa osoittaa ihmisten eriarvoisuus heidän (siis vl:ien) silmissään. Jumalan edessä olemme onneksi ihan samaa joukkoa kukin.
Oletko muuten huomannut vl:illä vaikeuksia kutsua kylään muita kuin ns. samoinajattelevia?
Olen vl-kodista mutta nuorena jo liikkeestä irrottautunut. Elän tämän asian keskellä koko ajan. Asun sukulaisten lähellä mutta yhtä hyvin voisin elää toisella planeetalla. VL-sukulaiset eivät pidä yhteyttä ja minä olen aina se joka soittaa ja kutsuu kylään. He käyvät meillä vain jos on jokin isompi perhejuhla. Omiin juhliinsa he eivät minua kutsu. Eivät edes sisarukseni kutsu lastensa ristiäisiin tms. Minulle ei kerrota edes sitä että lähisukulaisen perheeseen odotetaan vauvaa. Tunnen olevani kuin perhevalokuvasta pois retusoitu epähenkilö...
Mitäpä meistä välittämään, koska me kuitenkin jäämme tänne kun he maailman ainoina lähtevät tulivaunuissa taivaaseen?
oikein pitäisi uskovaisen olla? Jos tervehtii kädestä, ihmettelevät ja säikähtävät. Jos emme tervehdi, sitäkin ihmettelevät. Mutta jos minä, kuten on tapani halaan oikein leveästi kaikkia ystäviä ja puolituttuja, sitäkin ihmettelevät, jopa kauhistuvat. Nii, että miten sitten??? HM! HM! HM! (öö)
Islaminuskoisilla on määräys että mies ei koskaan kättele naista. Islaminuskoiset kättelevät jopa toisuskoisia miehiä mutta naisen he sivuuttavat kuin tämä olisi ilmaa.
Vanhoillislestadiolaiset taas sivuuttavat "epäuskoisena" pitämänsä kylmästi kättelemättä. Sama vaikutus ja kokemus on syrjäytetyllä kuin islamilaisten keskuudessakin.
Islamissa ja vanhoillislestadiolaisuudessa on paljon samoja piirteitä.
Minäkin olen pannut merkille että vl:ssa ja islamissa on paljon yhteistä. Onneksi Suomessa on uskonnonvapaus. Olisi ihan järkyttävän kauheaa, jos olisi pakko olla muslimi tai lestadiolainen.