jätetä!
______________________________________________
Tutkija: Suomalaisten kahtiajako sen kun jatkuu
Suomi jakautuu jatkuvasti yhä rikkaampiin ja toisaalta yhä suurempaan köyhien joukkoon, sanoo tulo- ja varallisuuseroihin perehtynyt professori Matti Tuomala. Tuloerojen kehityksessä on hänen mukaansa ollut selvä trendi 10-15 viime vuoden ajan.
"Polarisaatio näkyy tilastoissa selvästi. Suhteellinen köyhyys on kasvanut tasaisesti vuodesta 1994. Suurin piirtein samalle ajanjaksolle on ajoittunut suurituloisimpien tulo-osuuden voimakas kasvu. Ylin yksi prosentti on tuplannut osuutensa samaan aikaan aikaan kun suhteellinen köyhyys on kasvanut."
Tuomala on lukenut kiinnostuneena lehdistä viime päivien verouutisointia. Yksittäisen vuoden verotietojen perusteella ei hänen mukaansa voi kuitenkaan juuri tehdä johtopäätöksiä tuloerojen kehityksestä. Parempaa informaatiota on Tuomalan mukaan tarjolla joulukuussa, kun Tilastokeskus julkaisee tulonjakotilastonsa.
Katainen tyrmää Platonin
Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professorina toimiva Tuomala on yhtenä kirjoittajana ensi viikolla ilmestyvässä Talouskasvun hedelmät - Kuka sai ja kuka jäi ilman? -kirjassa. Tuomala kirjoittaa kahden kollegansa kanssa kirjassa varallisuuserojen kasvusta.
Tuomalan mukaan varallisuuseroissa sinänsä ei ole mitään pahaa, mutta kaikella on rajansa. Hän viittaa antiikin filosofi Platoniin, jonka mukaan kenenkään varallisuus ei saisi olla neljää kertaa suurempi kuin köyhimmän yhteiskunnan jäsenen.
Suomessa Platonin periaate on unohdettu jo kauan sitten, sillä esimerkiksi vuonna 2004 varakkaimman kotitalouden nettovarallisuus oli lähes 63-kertainen keskivertotalouteen - ei siis köyhimpään kotitalouteen - verrattuna.
Tuomalan mukaan kokoomus on ohittanut varallisuus- ja tuloerojen kritiikin vetoamalla siihen, että yhteiskunnan jäsenten taloudellinen menestys ei haittaa muita. Kokoomusjohtaja Jyrki Katainen on muotoillut ajatuksen toteamalla, että "kaverin onnistuminen ei ole minulta pois". Tuomalan mielestä Katainen vetää aika lailla mutkia suoraksi.
"Ei voida ajatella, että ihmiset olisivat yksinäisiä saarekkeita ja riippumattomia toisistaan. Tulonjaon eri osaset ovat aina riippuvaisia toisistaan", Tuomala sanoo.
Lipsahdus EU-huumassa
Tuomalan mukaan pohjoismaisen hyvinvointivaltion ajatus on osoittanut viime aikoina pahoja rapautumisen merkkejä.
Verotuksen progressiivisuus on vähentynyt selvästi kuluneen 10-15 vuoden aikana. Varallisuusvero on poistunut, ja myös perintöveroa ollaan poistamassa.
Tuomalan mukaan vuoden 1993 veroreformi oli tuloerojen kasvun suhteen käännekohta. Tuolloin siirryttiin niin sanottuun eriytettyyn tuloverojärjestelmään, jossa pääomatuloa verotetaan saman suhteellisen veroprosentin mukaan, kun taas muihin tuloihin sovelletaan edelleen progressiivista asteikkoa.
Tuomalan mukaan uudistusta ei tehty uusliberalistisen ideologian pohjalta, vaan sen tulo- ja varallisuuseroja lisäävät vaikutukset olivat eräänlainen lipsahdus.
"Ajatuksena ei ollut, että suurituloisten verotusta pitää helpottaa, vaan uudistus tehtiin EU:hun liittymisen innossa ja verokilpailun pelossa", Tuomala arvioi.
STT, TUOMAS SAVONEN
http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=691254
__________________________________________________
Kirjava lastensuojelu
Lastensuojelun avohuollon
uusi asiakas usein köyhästä perheestä
Köyhyys, tiuhat muutokset, vanhempien jaksamattomuus, ristiriidat ja riittämättömyys ovat usein lastensuojelun avohuoltoon päätyvän lapsen taustalla. Joka viidennen lapsen vanhemmalla on päihdeongelmia ja yhtä monella mielenterveysongelmia.
http://dialogi.stakes.fi/FI/arkisto/2007/4/sivu/29.htm
______________________________________________
Tutkija: Suomalaisten kahtiajako sen kun jatkuu
Suomi jakautuu jatkuvasti yhä rikkaampiin ja toisaalta yhä suurempaan köyhien joukkoon, sanoo tulo- ja varallisuuseroihin perehtynyt professori Matti Tuomala. Tuloerojen kehityksessä on hänen mukaansa ollut selvä trendi 10-15 viime vuoden ajan.
"Polarisaatio näkyy tilastoissa selvästi. Suhteellinen köyhyys on kasvanut tasaisesti vuodesta 1994. Suurin piirtein samalle ajanjaksolle on ajoittunut suurituloisimpien tulo-osuuden voimakas kasvu. Ylin yksi prosentti on tuplannut osuutensa samaan aikaan aikaan kun suhteellinen köyhyys on kasvanut."
Tuomala on lukenut kiinnostuneena lehdistä viime päivien verouutisointia. Yksittäisen vuoden verotietojen perusteella ei hänen mukaansa voi kuitenkaan juuri tehdä johtopäätöksiä tuloerojen kehityksestä. Parempaa informaatiota on Tuomalan mukaan tarjolla joulukuussa, kun Tilastokeskus julkaisee tulonjakotilastonsa.
Katainen tyrmää Platonin
Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professorina toimiva Tuomala on yhtenä kirjoittajana ensi viikolla ilmestyvässä Talouskasvun hedelmät - Kuka sai ja kuka jäi ilman? -kirjassa. Tuomala kirjoittaa kahden kollegansa kanssa kirjassa varallisuuserojen kasvusta.
Tuomalan mukaan varallisuuseroissa sinänsä ei ole mitään pahaa, mutta kaikella on rajansa. Hän viittaa antiikin filosofi Platoniin, jonka mukaan kenenkään varallisuus ei saisi olla neljää kertaa suurempi kuin köyhimmän yhteiskunnan jäsenen.
Suomessa Platonin periaate on unohdettu jo kauan sitten, sillä esimerkiksi vuonna 2004 varakkaimman kotitalouden nettovarallisuus oli lähes 63-kertainen keskivertotalouteen - ei siis köyhimpään kotitalouteen - verrattuna.
Tuomalan mukaan kokoomus on ohittanut varallisuus- ja tuloerojen kritiikin vetoamalla siihen, että yhteiskunnan jäsenten taloudellinen menestys ei haittaa muita. Kokoomusjohtaja Jyrki Katainen on muotoillut ajatuksen toteamalla, että "kaverin onnistuminen ei ole minulta pois". Tuomalan mielestä Katainen vetää aika lailla mutkia suoraksi.
"Ei voida ajatella, että ihmiset olisivat yksinäisiä saarekkeita ja riippumattomia toisistaan. Tulonjaon eri osaset ovat aina riippuvaisia toisistaan", Tuomala sanoo.
Lipsahdus EU-huumassa
Tuomalan mukaan pohjoismaisen hyvinvointivaltion ajatus on osoittanut viime aikoina pahoja rapautumisen merkkejä.
Verotuksen progressiivisuus on vähentynyt selvästi kuluneen 10-15 vuoden aikana. Varallisuusvero on poistunut, ja myös perintöveroa ollaan poistamassa.
Tuomalan mukaan vuoden 1993 veroreformi oli tuloerojen kasvun suhteen käännekohta. Tuolloin siirryttiin niin sanottuun eriytettyyn tuloverojärjestelmään, jossa pääomatuloa verotetaan saman suhteellisen veroprosentin mukaan, kun taas muihin tuloihin sovelletaan edelleen progressiivista asteikkoa.
Tuomalan mukaan uudistusta ei tehty uusliberalistisen ideologian pohjalta, vaan sen tulo- ja varallisuuseroja lisäävät vaikutukset olivat eräänlainen lipsahdus.
"Ajatuksena ei ollut, että suurituloisten verotusta pitää helpottaa, vaan uudistus tehtiin EU:hun liittymisen innossa ja verokilpailun pelossa", Tuomala arvioi.
STT, TUOMAS SAVONEN
http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=691254
__________________________________________________
Kirjava lastensuojelu
Lastensuojelun avohuollon
uusi asiakas usein köyhästä perheestä
Köyhyys, tiuhat muutokset, vanhempien jaksamattomuus, ristiriidat ja riittämättömyys ovat usein lastensuojelun avohuoltoon päätyvän lapsen taustalla. Joka viidennen lapsen vanhemmalla on päihdeongelmia ja yhtä monella mielenterveysongelmia.
http://dialogi.stakes.fi/FI/arkisto/2007/4/sivu/29.htm
Vastaukset 3
Vanhimmat
Aika monella vanhemmalla on päihde- ja mielenterveysongelma, siitä vaan ei tällä palstalla puhuta...tämän palstan biovanhemmillahan on kaikki kunnossa, vain yhteiskunta on syypää siihen kun eivät osaa kasvattaa lapsiaan. Sitäpaitsi köyhyydellekin voi itse tehdä jotain eikä vain odottaa että yhteiskunta tulee käsi ojossa antamaan rahaa. Menkääpäs sinne peilin eteen..
....
kun luet nuo molemmat artikkelit ajatuksen kanssa niin ehkäpä ymmärrät jopa sen
miksi se peiliin katsominen
ei jokaisen huostaanotetun lapsiperheen vanhemman
kohdalla auta
ei
vaikka kuinka tuijottelisi sinne peiliin.
sinä sitä vastoin voit saman tien lopettaa sen viisastelusi ja ihmetellä esimerkiksi sitä tosiasiaa
että kun puhutaan ja kirjoitetaan mediassa
esim. huostaanotettujen lasten vanhemmista
niin
miksi aina ensimmäisenä puhutaan vanhempien alkoholin käytöstä jne
vaikka huostaanotto on tehty vain 20%:lla alkoholin käytöstä johtuvista syistä.
Ja se mitä näille 20%:lle on tarjottu lastensuojeluviranomaisten toimesta ennen huostaanottoa ja sen jälkeenkään
on jo taas aivan toinen juttu!
Toivottavasti otat tästä lastensuojeluviranomaisten toimimisesta alkoholivanhempien kohdalla
selvää ja kirjoitat sitten tänne
kuinka näitä vanhempia on tuettu ja autettu lastensuojeluviranomaisten toimesta
(ls.laki määrää tästäkin)
Stakesin tutkimuksen pohjalta kertoo
yhteiskunnan siis lähinnä
kuntien ja kaupunkien todella epäonnistuneesta
- sosiaalihuollosta
(köyhyys = toimeentulotukiasiakkaiden minimit eivät vastaa tätä päivää, palkkatulotkaan eivät enää minimissään riitä normaaliin elämiseen; vuokraan, ruokaan jne, kodinhoitajat = jaksamattomuuden auttaminen,
perheneuvolat = ristiriidat, riittämättömyys),
- päihdehuollosta
(= monissa suurissakaan kaupungeissa ei ole enää lainmukaisesti järjestettyä päihdehuoltoa).
Siinä hyvin monta yhteiskunnan
vikaa ja puutetta
mitä paikkaillaan sitten lastensuojelun ASIANTUNTEMUKSELLA........