Ajatelkaa, lääkiksen pääsykokeessa vaaditaan vain LUKION kemiaa ja fysiikkaa. Opiskelkaapa kemiaa ja fysiikkaa tai vaikkapa yleissivistyksen vuoksi matematiikkaa muutama vuosi yliopistossa, niin huomaatte lääkiksen pääsykokeen lapsellisen helppouden. Galenoskin on ipanoiden koulukirja verrattuna oikeisiin lääketieteellisiin kirjoihin.
Jos sinulla on ylioppilaslakki, niin mikään ei estä sinua olemasta vuoden 2008 syksyllä lääketieteen opiskelija. Ei lääkikseen pääseminen nimittäin vaadi kuin sen ylioppilaslakin verran lahjoja. Haasteet tulevat vasta myöhemmin.
Jos sinulla on ylioppilaslakki, niin mikään ei estä sinua olemasta vuoden 2008 syksyllä lääketieteen opiskelija. Ei lääkikseen pääseminen nimittäin vaadi kuin sen ylioppilaslakin verran lahjoja. Haasteet tulevat vasta myöhemmin.
Vastaukset 13
Vanhimmat
"Jos sinulla on ylioppilaslakki, niin mikään ei estä sinua olemasta vuoden 2008 syksyllä lääketieteen opiskelija. Ei lääkikseen pääseminen nimittäin vaadi kuin sen ylioppilaslakin verran lahjoja. Haasteet tulevat vasta myöhemmin."
Rajansa nyt huumorillakin. ;)
olisikin omituista, jos lääkiksen pääsykokeessa vaadittaisiin yliopistotason osaamista luonnontieteissä! Tietenkin vaatimustason on oltava lukiossa opetetut jutut, et kai voi vaatia, että lukion jälkeen ihmiset vielä erikseen opiskelisivat lisää fy&ke vain lääkikseen päästäkseen. Valmistuttaisiin vain entistä vanhempina.
Jokaisen täytyisi saada täydet pisteet. Tarvittavat tiedothan opiskellaan koulutuksessa, joten peruskoulupohjaltakin voisi kouluttautua ja valmistua päteväksi lääkäriksi. Mutta eihän yhteiskunta voi nyt niin toimia, että jokainen tekisi mitä haluaisi.
määritellä järjestelmiä vaiko tuottaa humaaneja hyviä lääkäreitä?Antaako pääsykoe vääränlaisen kuvan itse opiskelusta..kyllä tai työstä erittäin iso kyllä.
Paskaa sanon minä ..lääkiksen pääsykokeet on esihistoriallisella ajalla aikansa eläneitten tupla tai kuitti kisaa jäljitelleiden idioottien aikaansaannos... :D
lääkäriksi? Ainakin prekliinisessä vaiheessa oman kokemukseni mukaan rakennetaan pääsykokeessa vaadittavan tiedon päälle. Lääkärin työtä en tosin vielä ole tehnyt - toisin kuin sinä?- mutta kuvittelisin että prekliinisten aineiden hallinta auttaa siinäkin.
ei ol oppininen vaan valikointi.Se mitä sinä teet prekliinisessä vaiheessa on jatkoa ensimmäisten vuosiesi opinnoille (et voi tosissasi väittää että sinne hypätään lukion opeilla)jos näin olisi ei lääkistä olisi mitenkään voitu tarkoittaa muille kuin lukiolaisille...lain mukaan (lue TTS-lainsäädäntö).
Jos yliopisto-opiskelu olisi tarkoitettu vain lukion oppimäärän suorittaneille (nykyisin myös vastaavan"oppimäärän"(ei suinkaan opintosuunnitelman tai kurssisisällön mukaan).
Eli ammattikoulu valmistaa myös samaan oikeuteen eikä siellä ole lukion oppimääriä tai vaatimuksia luonnontieteitten tasosta.
Pääsykoe ei ole esiopetusta lääketieteen prekliiniseen vaiheeseen vaan vastuu opetuksesta on tiedekunnalla 1-3 vuosina opinnoistasi.
Itselläsi on noina 3 vuotena vastuu siitä pärjäätkö niissä.Pääsykoe ei ole velvoite 4 vuosikurssin suorittamiselle.
Jos näin ei todellisuudessa ole kaipaa opetusohjema pikaisen päivityksen perinjuurin.
se mitä teen prekliinisessä on jatkoa ensimmäisten vuosieni opinnoille? Prekliininen vaihehan ON kaksi ensimmäistä opinto vuotta.
Ei voi olla tarkoituksenmukaista että ammattiopisto olisi pääsäntöisesti vaihtoehtoinen yliopisto-opintoihin valmentava instituutio, eikä ammatteihin ihmisiä kouluttava laitos.
Toki ammattikoulustakin pitää olla yksilöiden mahdollisuus jatkaa opiskelemaan lääkäriksi, mutta en näe suurta vääryttä siinä että ensin pitää viitsiä ja jaksaa omaksua pääsykokeessa vaadittava tietotaso luonnontieteissä.
Ei luonnontieteiden opetusta voida aloittaa ihan alusta kuusivuotisen lääkärikoulutuksen yhteydessä. Koulutusvastuuta ja pohjatiedon kartuttamista on syystäkin jaettu eri opintoasteille joka puolella maailmaa.
Vaikeus on abstrakti käsite, ja sen kokemus jokaiselle hyvin yksilöllinen, oli sitten kyse tentistä tai vaikeaksi koetuista elämäntilanteista. Ei liene kovin hyvä idea niputtaa sitä kaikkea pelkästään myytin piikkiin, vaan kannattaa myös ennen tuomion antamista alentua katsomaan asiaa vastavalmistuneen nuoren silmin, joka ei välttämättä ole täysin varma omista taidoistaan.
Kuka tietää, ehkäpä olisit itsekin pitänyt koetta vaikeana silloin, kun tietosi eivät vielä olleet sillä tasolla kuin ne ovat nyt.
Kaikki taidot ja niiden oppiminen näyttävät yleensä helpommilta, suorastaan päivänselviltä, kun niitä katsoo nuoran toisesta päästä, tarvittavat tiedot jo hallitsevana.
Lääkisen (kuten nyt minkä tahansa muunkin instituution) pääsykokeen vaikeutta arvioitaessa kannattaa ottaa huomioon sen kohdejoukko ja kohdejoukon taitotaso, eli tässä tapauksessa pääsääntöisesti lukion käyneet nuoret.
Sanoisin pikemminkin niin päin, että lääkiseen liittyvät mielikuvat ovat jonkinlainen myytti, ei niinkään sinne johtavan valintakokeen koettu vaikeus.
Faktat:
- Galenoksen ke ja fy ylittää lukiossa opetetun.
- Yleinen käsitys lääkisläisten keskuudessa on, että uran vaikein koe on pääsykoe, toki opiskelussakin on haasteensa, mutta silloin puuttuu KILPAILUASETELMA: riittää kun läpäisee kurssit.
Ps. Taidat painia farmiksen tentin parissa?:)
Tuskinpa pääsykokeeseen koskaan edes laitetaan mitään yliopistofysiikan tai -kemian tasoisia tehtäviä, koska ei ole tarkoituksena, että (bio)kemialta ja muilta luonnontieteellisiltä aloilta tulee liukuhihnalla porukkaa lääkikseen. Kokeesta tulisikin selvitä ilman sen kummempia ponnisteluja, mikäli pohja on hyvin rakennettu.
Kokeessa olevat tehtävätyypit eivät ole lainkaan mistään maailman vaikeimmasta päästä. Pääsykokeen vaikeus on nimenomaan tilanteessa ja tarkkuudessa. Kun samaan kokeeseen on valmistautunut satoja hyviä opiskelijoita, yksikin pieni moka voi olla kohtalokas.
Mielestäni pääsykokeesta tulisi nimenomaan rakentaa älykkyystestien tyylinen palikkatesti, jolloin henkilön koulutustausta olisi yhdentekevä. On tuskin tarkoituksenmukaista, että jotkut preppaavat itseään kokeeseen vuodesta toiseen.
olla tarkoituksenmukaista että esim bioaloilta tulisi porukkaa lääkikseen? USAssakin pitää olla oikein alempi tutkinto luonnontieteiden alalta ennen kuin voi haaveillakaan lääkiksestä. Ja ketä se haittaa, jos joku omalla kustannuksellaan preppaa itseänsä lääkikseen vuodesta toiseen? Vähän avarakatseisuutta peliin.
No yliopistotasolla (niinku amk:ssakin oikeestaan) pitäisi jo olla niin, ettei niihin haeta/vastaanoteta opiskelupaikkaa, jossei sinne jäädä sitten opiskelemaan. Koska jos esim. hakee biokemialle vaikka vaan siksi, että pitää ns. välivuoden siellä ja hakee lääkikseen (uudestaan ehkä), niin sillon vie ihan turhaan opiskelupaikan joltain muulta potentiaaliselta opiskelijalta, joka haluaisi opiskella sen biokemian ihan loppuun asti, eikä muuta haluakkaan. Eli ei näin.
Ja joku sano siitäkin, että pitäisi tehdä lääkiksen pääsykokeesta ns. äö testin tapanen palikka testi - miten palvelee tarkotustaan? No ei mitenkään. Ei lääkärin tarvitse olla huippuälykäs/osata käsitellä jotain geometrisiä kuvioita (joka ei kyllä edes mielestäni mittaa älykkyyttä..). Se on oikeestaan vaan hyvä juttu, että joutuukin hakemaan useamman kerran; sillon ainakin on aikaa miettiä ja varmistua, että ala on oikeesti se minne tosissaan haluaa ja motivaatiookin löytyy, kun vuodesta toiseen jaksaa sen pääsykoerumban alottaa. Ja jos sisälle asti joskus pääsee, niin kyllä siellä lääkiksessäkin sitten luulisi pärjäävän (tai kun ei ainakaan kukaan ole vielä kesken jättänyt, ainakaan kuulemani mukaan).
Nykyinen pääsykoe on hyväksi osoittanut ja testaa juuri ne olennaisimmat asiat lääketieteen kannalta, mitä nyt siinä vaiheessa voi testata (lukion tietoihin pohjautuvia tietoja). Jos jotain alettaisiin muuttamaan, olisi se, että sitä psykologista testiä vois jossain muodossa kokeilla. Mutta en nyt välttämättä sitäkään lisäisi, kun olen monella nuorella lääkärillä käynyt ja ihan päteviä ovat olleet (ei ole siis vastaan tullut mitään psykopaatteja, että eiköhän se lääkis viimestään kouluta sillä psyykkiselläkin puolella =) )
jokseenkin mensankin testit on aika palikoita ja mittaavat kykyjä suoriutua eivät niinkään älykkyyttä..:D