Sopeutumaton

on vähän venähtänyt tämä ruudulle tulo
erinäisistä syistä johtuen.

En osaa sanoa palautteeseesi muuta kuin lämmin
kiitokseni.

Miellyttävää huomata, että runoni on tullut
huomioiduksi.

Mukavaa illan jatkoa sinne jonnekkin.

Tuohan on kunnia minulle, jos lukija jää tunnel-
maan, oikeesti.

Niin, mihin ne sanat toisinaan katoaakin ja jää
vain tyhjyys ? Elämän kummallisuuksia tässä tulee
ihmeteltyä toisinaan ja purettua aatoksiaan
sitten näihin runoihin.

Elä luulekkaan, että lopettaisin - minähän elän
kirjoittamisesta ! Sen puolesta Sinun ei tarvitse
huolissasi olla, jos nyt muutenkaan.

Ja jaamme edelleen yhdessä nämä elämämme kiemu-
rat, eiköstä vaan.

Ja kuten lupasin, huomenna viimeistään.

Siulle jaksamista, kyllä se aurinko vielä
paistaa risukasaankin - usko pois.

Lämmöllä
linda

sitä, että osaan välittää sanoman, se tuntuu hy-
vältä.

Mutta liikuttavaa luettavaa on muutenkin komment-
tisi, jo sinällään valmis runo. Tuon olisit
voinut vallan mainiosti laittaa runona
sivustolle, se on kaunis kiteytys palan puuttumi-
sesta.

Kiitos Kaaru ja hyvää illan jatkoa Sinullekkin.

arpeutuuhan ne - ajallaan.

Haikeus kummallisesti asustaa tuolla
sisikunnassa, en tiijä mikä lie on. En vaan saa
synnytettyä juur muunlaista tekstiä, kuin tätä
yhtä ja sammaa. Oon ajatellut, että kohta kukaan
ei jaksa näitä lukea, että ne kulkee niin samalla
nuotilla vissiin jo toinen toisensa perään.

Yritän, yritän kovasti saada jotain muutakin ai-
kaiseksi, mutta minkäs perkuleen tuolle piäkopal-
le itse mahtaa, ei kai minkään.

Jos niiden toisenlaisten runojen aika on sitten
sen arpeutumisen jälkeen, ehkä ?
Tiedä vaan, kuinka kauan siihen mahtaa aikaa ku-
lua.

Ja Sinä voit varmaankin sielusi silmin nähdä sen,
kuinka tuossa pirtin ikkunassa seison ja odotan.
En kyllä vaan tiedä itsekkään mitä.

Kiitos avaimestasi, ehkä se on ensiapu ja
enenmmän kuin kiitos aina yhtä mieltä lämmittä-
vistä sanoistasi.

Sellaista se elämä vaan joskus on, odottamista
ja ihmettelyä. Mitä kaikkea se tuokaan eteemme
ja mitä kaikkea toisinaan joutuu pienessä mieles-
sään läpikäymään, miettimään.

Tuollaisia tilanteita vaan tulee
" ja Sinä, olit jossakin muussa maailmassa,
kuin tässä "

Ja avain toisen sisinpäänkin tuntuu joskus ole-
van kateissa, yksin kysymystensä kanssa sitten
on ihmeteltävä, mistä sen jälleen löytäisi.

Kiitos lämpimistä ajatuksistasi, kommentoinnis-
tasi. Yhdessähän tässä on jo pitkään näitä elä-
mämme polkuja käyty täällä.

Kynttilöiden tuiketta iltaasi,
t. linda

kun jaksatte olla kaikki yhtä kannustavia.

Saan aina uutta puhtia teidän kommenteistanne,
vaikka usko tahtookin toisinaan horjua omien ru-
nojen kanssa, se - että jämähtää paikalleen.

Jotenkin valatte uskoa siihen, että tuon jatkos-
sakin kirjoituksiani tänne.

Kiitos Pad kuuluu Sinulle.

Leppoisaa illan jatkoa,
t. linda

ajoista, jolloin Relluna kirjoitin, siis sielun-
elämässäni. Teksteissäni varmaankin on tapahtunut
muutosta, paljonkin. Ja toivon, että edes hitusen
kehitystä.

Kiitos sanoistasi.