Mitä mieltä olette sellasesta asiasta ku vanhemmat ostaa alaikäisille lapsilleen alkoholia?
Onko hyvä että jouvat kaveriporukassa jonkun kotona muutamat vanhempien ostamat siiderit?
Uskon (kuten myös varmaan ne vanhemmat jotka ostaa..) että nuoriso hankkii jokatapauksessa juomat jostain ja juovat "salaa".
Eli onko parempi että vanhemmat suosiolla syyllistyy laittomuuksiin ja nuoriso juo "turvallisesti" jonkun kotona vai hilluu kaljakassin kanssa kylillä (eli vanhemmat ovat olleet ehdottomia etteivät hanki alaikäiselle juomia)?
Itse en tässä edusta teinien enkä vanhempien joukkoa, olisi vain mielenkiintoista tietää mitä mieltä täällä ollaan asiasta :)
Onko hyvä että jouvat kaveriporukassa jonkun kotona muutamat vanhempien ostamat siiderit?
Uskon (kuten myös varmaan ne vanhemmat jotka ostaa..) että nuoriso hankkii jokatapauksessa juomat jostain ja juovat "salaa".
Eli onko parempi että vanhemmat suosiolla syyllistyy laittomuuksiin ja nuoriso juo "turvallisesti" jonkun kotona vai hilluu kaljakassin kanssa kylillä (eli vanhemmat ovat olleet ehdottomia etteivät hanki alaikäiselle juomia)?
Itse en tässä edusta teinien enkä vanhempien joukkoa, olisi vain mielenkiintoista tietää mitä mieltä täällä ollaan asiasta :)
Vastaukset 12
Vanhimmat
Vanhempien tehtävä ei ole ostaa alkoholia alaikäiselle, vaan tehtävänä on pitää ne siitä erossa.
Miten se että vanhemmat ovat ostaneet juomat vaikuttaa siihen missä juovat ne. Tuskin istuvat kotona vanhempien kanssa juomassa vaan menevät kaverien kanssa minne menevät ja sinne ei vanhempia kaivata.Ja lisää saisivat kavereilta joten kunto olisi tolkuton.
Kun vanhemmat eivät osta pitää miettiä onko rahaa ostaa itse ja maksaa vielä hakupalkkaa.
Lisäksi kun vanhemmat eivät hyväksy, pitää miettiä missä kunnossa kotiin tulee.
Asiassa on sitten se toinenkin puoli; jos "salaa" juo ja kuten sanoit että "pitää miettiä missä kunnossa tulee kotiin", ehkä ei uskalletakkaan tulla kotiin kun tiedetää mitä on vastassa. Kaikki ei tunne rajojaan..
Vaan nuori jää ties kenen luo yöksi, pahimmassa tapauksessa sammuu yksin jonnekkin ulos :(
Onko tämä parempi vaihtoehto sille että vanhemmat ostavat muutaman siiderin ja sovitaan että ne juodaan jossain tietyssä paikassa (jonkun kotona)?
Omasta mielestäni molemmissa on puolensa.
Ei voi mustavalkoisesti väitää, että asiassa on olemassa vain noi kuvailemasi kaksi vaihtoehtoa.
Jotkut nuoret jopa ymmärtävät pysyä erossa alkoholista kun kotona ei kannusteta juomiseen hankkimalla niitä viikonloppujuomia.
Voiha se nuori olla ties missä kunnossa, jos vanhemmat hankkiin ne juotavast ja ties mitä voi tapahtua. Silloin se on ollut vanhempien vastuu, kun ovat toimineet laittomasti ja antaneet alaikäiselle alkoholia. Siinä vaiheessa kun sitä juomaa kaadetaan kurkusta alas, niin ei se omien rajojen tietämiseen vaikuta, että miten ne juomat on saatu hankittua.
Minkä ikäinen itse olet? Tekstistäsi päätellen alaikäinen. Oletuksesi on, että nuori juo ja kysymys vaan kuuluukin, että mistä juomat? Vastuullisen vanhemman tehtävänä onkin, että ei lähdetäkään tuosta perusoletuksesta, että nuori juo vaan se perusoletus on, että nuori ei juo, sillä vanhempien tehtävänä olisikin pitää huolta siitä, että ikärajoja noudatetaan eikä mennä laittomuuksiin. Sitä sanotaan kasvatukseksi ja lapsistaan huolehtimiseksi.
Tarkoitukseni ei ollut väitää mitään vaan kertoa mielipiteeni ja juuri mielipiteitä halusin myös muilta kuulla, en väitteitä.
Ja alaikäinen en ole, niistä ajoista on jo vuosia. Molempia tapauksia olen nähnyt/kokenut, enkä tosiaan osaa sanoa kumpi tapa toimia on parempi.
Tottakai olisi paras että alaikäiset pysyisi kaukana alkoholista, mutta tuota menoa seuraamalla näytää toivottomalta :(
onkin. Ne kännissä hilluvat nuoret kyllä kadulla huomataan, mutta kotona tai harrastuksissa olevat raittiit nuoret eivät näy katukuvassa.
Tätähän seuraillaan aina tietyin väliajoin kaikenlaisilla tutkimuksilla.Jostain viimreisistä luin,että nykyään on suurempi osa raittiita kuin ennen mutta se juova osuus vetää sitten senkin edestä,tytöt ja pojat.Ja varsinkin tyttöjen käyttö on huolettavan runsasta.Joten meillä vanhemmilla olisi siinä työsarkaa,että antaisimme lapsillemme raittiin elämän mallia ja kanustaisimme siihen.Mutta jos oma asenne on se,että ilo ilman viinaa on teeskentelyä ja jakaviikonloppuinen viinankäyttö on ok,tuskin lapsi kovin hyvää esimerkkiä saa.
Mun vanhemmat ostaa mulle ainaki kaljaa, viinii... ja saan mennä keskustaan juomaan. Pitäähän lapsillaki olla vähä vapautta että ei kytätä perään niinku jossain lastenkodis.
Minusta monet vanhemmat ovat aivan käsittämättömän tyhmiä ajatellessaan,
että tekevät lapselleen palveluksen ostamalla hänelle alkoholijuomia.
Aikuisen tehtävä on huolehtia lapsen hyvinvoinnista ja olla auktoriteettina lapsilleen.
Miten tämä auktoriteetti voisi toteutua, jos vanhemmat tieten tahtoen rikkovat lakia ostaessaan alkoholijuomia alaikäisille.
Mielestäni perusteluksi olla ostamatta riittää pelkästään se, että se on laitonta, ja epäterveellistäkin nuorille.
Miksei vanhemmat uskalla olla oikeita vanhempia,
vaan yrittävät olla lastensa "kavereita".
Sitä paitsi vanhempien tehtävä on tuottaa lapsilleen pettymyksiä,
koska lasten täytyy oppia pettymyksiäkin elämässään käsittelemään.
En itsekkään käsitä, miksi jotkut vanhemmat ostavat lapsilleen alkoholia. Sellaiset saatanan paskat pitäs heittää linnaan!
nuo mainitsemasi. Jos vanhemmat hankkivat lapselleen juomat, hän SAATTAA juoda ne jonkun kotona turvassa tai sitten menee niiden kanssa kadulle, saa vielä jostain lisää juomia jne... Tai jos vanhemmat eivät hanki juomia, hän saattaa olla kokonaan juomatta, juoda itse hankkimansa juomat jonkun kotona tai sitten juoda ne kadulla kaikkine lieveilmiöineen. Nuori voi myös esimerkiksi kuolla alkoholimyrkytykseen, tulla raiskatuksi tai vaikka mitä myös siellä jonkun kotona, riippumatta siitä, mistä juomat ovat peräisin. Vanhempien alkoholin antaminen nuorille ei siis missään tapauksessa ole turvallisempaa kuin se, että he hankkivat ne itse.
Mutta jos vanhemmat eivät hanki nuorilleen alkoholia (ainakaan kavereiden kanssa juotavaksi, eri asia on mielestäni kotona vanhempien seurassa ja vahdinnan alla), eikä hyväksy nuoren ryyppäämistä, on etuna se, että nuori ehkä tottelee vanhempiaan. Jos sitten kuitenkin hankkii niitä juomia, niin juo ehkä varovaisemmin, koska ei halua jäädä juomisestaan kiinni kotona. Ja vaikka joskus lipsahtaisi ylikin, niin kenties kotikasvatuksesta silti jää jonkinlaista tervettä asennetta alkoholiin ja esivaltojen kunnioitukseen, mikä parantaa elämänlaatua edes joskus tulevaisuudessa. Ja jos nuori kuitenkin kuolee siihen alkoholimyrkytykseen, niin ainakaan vanhempien ei tarvitse niin kovasti syyttää tapahtuneesta itseään, eikä sitä välttämättä tee silloin virkavaltakaan.
Jos minun lapseni jäävät kiinni alkoholin käytöstä kaveriporukassa, he eivät todellakaan saa enää toista mahdollisuutta sellaiseen. Ei ainakaan pitkiin aikoihin. Se nimittäin tarkoittaa välittömästi tiukempia kotiintuloja ja rajoituksia. Jos ne ei tehoa, niin sitten ei edes lähdetä mihinkään. Toistaiseksi ei ole asian suhteen ollut ongelmia. Yöpoissaoloja kotoa on hyvin vähän (vain perustellusta syystä ja hyvässä seurassa) ja kunto on aina kotiin tultua ollut hyvä.
Sen sijaan alkoholiin tutustuminen on luvallista kotona esimerkiksi viikonloppuna aterialla perheen kanssa. Lasi tai pari viiniä tai saunakalja välillä kotona on meillä luvallista, on ollut sitä jo varsin pitkään. Joskus saattavat nuoret kotona juoda ehkä hieman enemmänkin kuin järkevää olisi, mutta toisaalta ne omat rajat on itse kuitenkin joskus opeteltava. Koskaan emme luonnollisestikaan salli nuortemme juoda itseään oksentelukuntoon tai muuten vaaralliseen kuntoon. Ja itse olemme jo aikoja sitten opetelleet omat alkoholinkäyttörajat, joten vanhemmat ovat aina riittävän selviä, että arvostelukyky pitää.
Luonnollisestikaan kotonamme ei juo kukaan joka viikko tai edes joka kuukausi.
Itse elin kodissa, jossa vanhemmat eivät ostaneet alkoholia minulle. En koskaan edes kysynyt, sillä tiesin aina mitä mieltä ovat. Sen sijaan parhaan ystäväni vanhemmat ostivat lapsilleen juomista ja siinä sivussa minullekkin, vaikka tiesivät etteivät omani ostaneet minulle. Nyt jälkikäteen ihmettelen tätä touhua kovasti. Ajatella jos olisi tullut ilmi, että juomani on sieltä hankittuja. Olisi ollut aikamoinen tilanne selvittää.
Kaljaahan siis sai jokapaikasta. Kaverien veljet hakivat, samoin nämä ystäväni vanhemmat. Kerralla meni hirveä määrä nyt ajateltuna. 6-8kaljaa ilta 14-18vuotiaana.
Kotona jäin joskus kiinni tullessani humalassa kotiin ja tyriessäni illanvietoissa. Mm. palellultin jalkani ja kaaduin humalassa pyörällä ja ambulanssi haki sairaalaan. Vanhempani eivät huutaneet asiasta, vaan keskustelivat siitä ihan rauhassa kanssani.
Minuun tehosi parhaiten se, että vanhempani kunnioittivat minua ja siksi minäkin heitä suunnattomasti. ASia keskusteltiin ja puhuttiin miksi sellainen humalatouhu oli väärin. Kertoivat miksi oli tärkeää pysyä kotiintuloajoissa. Eivät nimittäin nukkuneet ennenkuin olin turvallisesti kotona, olivat huolissaan. Äitikin oli monesti vatsa ihan kuralla takiani, kun viivotin menemään.
Sellainen sai ajattelemaan. Rakastin vanhempiani, enkä halunnut tuottaa heille huolia enkä pettymystä. Oli selvä, etteivät he hyväksyneet alkon käyttöäni ja tulivat siitä surulliseksi.
Kaveripiirissä kuitenkin juotiin ja mentiin. Välillä huijasin meneväni ystävän luokse saunomaan ja elokuvia katsomaan, mutta todellisuudessa siellä juotiin kylillä. takaraivossa oli aina kuitenkin tärkeänä se, että en saa huolestuttaa äitiä ja isää.
18 vuotiaana pääsi baariin, kävin muutaman kerran ja lopetin. Nykyisin otan alkoholia 2-3kertaa vuodessa kohtuudella. Ne ystäväni jotka eivät juoneet alaikäisenä saivat villityksen alkoholiin 18vuotta täytettyään ja edelleen joka viikonloppu ollaan baarissa. Me jotka joimme alaikäisinä olemme rauhoittuneet ja käymmä todella harvoin missään. Tietenkään en yleistä asiaa, jokainen on yksilö.
Sen verran sanon, että nyt kiitän vanhempiani kaikesta siitä miten he kohtelivat meitä lapsia. Kunnioittaen, keskustelemalla aina rauhassa asioista ja asettaen rajoja. Kiitos äidille ja isälle siitä, etteivät ostaneet meille lapsille alkoholia koskaan ja olivat meille vanhempia, eivätkä kavereita. Kotona oli turvallista aina.
Isä sanoi myös joskus ollessani 15vuotias, että kotiin saa aina tulla, kun en kerran uskoltanut mennä sisään humalassa. Pihalla koitin istua, että menisivät nukkumaan ja uskoltaisin mennä sisään. Isä sanoi, että sellaista päivää ei ole, ettei kotiin uskoltaisi tulla, että kaikesta voidaan puhua.
Sain kokeilla rajoja turvallisesti. En ollut kahlittuna, mutta en myöskään vailla rajoja ja vanhempien turvaa. Eihän ne siivet koskaan pitkälle kantaneet. Sitä tuli aina tyrittyä, mutta sen jälkeen sai mennä rauhassa äidin ja isän luokse selvittämään asia. Hitto että arvostankin sitä nyt!
Samoin aion toimia itsekin vanhempana omien lasteni suhteen. Ostamalla lapselle alkoholia, osoitat sen, että sen käyttö on täysin hyväksyttävää. Lisäksi voin sanoa, että vaikka ostaisittekin, hommaavat lapset usein lisää muualta. Joten se pari kaljaa ja lapsi turvassa homma ei pidä paikkaansa.
Mun pojat on nyt 19 ja 17, en ostanut koskaan ja jankutin aina että se on laissa kiellettyä ja jos tiedän kuka ostaa teen rikosilmoituksen.
Tiedän että vanhempi poikani pummaili sitten toisilta joskua, mutta tiesi myös että jos ei ole kello 12 kotona tulen hakemaan vaikka kiven kolosta. olen kerännyt kaikki kavereiden ja mahdollisesti heidän vanhempien numerot kännykkään ja hän tiesi että jos 24. jälkeen ei vastaa puhelimeen alan soittelemaan kavereille ja tulen lopulta hakemaan kotiin. rankkaa oli mutta nyt kun poika on omillaan hän ka kaverinsa pitää mua ihan legendaarisena äitinä, koska olin ainoa joka jaksoi toimia.
Poika on täysi-ikäinen enkä vahdi enäää mutta viesti on mennyt perille, toivon että hän siirtää sen omille lapsillee.
Nuorempani ei ole koskaan edes halunnut juomaan, hän urheilee sm-tasolla.