Suomen Surkea
Metsien suojelu
23856
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Sitten tullaan saksasta asti räkyttämään kuinka huonosti Suomi hoitaa metsiään.
Ja vastaavasti suomen greenpeacelaiset paskoo omaan pesään viemällä saksaan väärää tietoa suomen metsien hoidosta.
Eivätkä osaa edes hävetä!!!
raskaassa talouskäytössä sellupeltona jo yli 96 % kasvullisista metsämaista Suomessa.
Eikö mikään riitä ?
HÄH ?
Eikö nykynen suojelurosentti riitä? Miksei samaa "tappelua" käydä muissa euroopan maissa? Mikä vika nykyisissä suojelualueissa?
HÄH?
ps. lasketaanko raskaaksi talouskäytöksi myös harvennushakkuu ynnä muu maisemanraivaus?
Tuo kasvullinen metsämaa...
Esim. metsien ojitukset tekevät ns. "joutomaasta" kasvullista metsämaata. Eli jos suojelisit ojitusalueen se soistuu ja siitä tulee joutomaata. Itse asiassa soidensuojelualueilla noita "kasvullisia metsämaita" "ennallistetaan" takaisin suoksi.
Siksi tuo "kasvullinen metsämaa" on aika outo termi noin metsänsuojelumielessä.
Muissa Euroopan maissa metsätalous ei ole niin tehokasta. Suomessa on organisaatiot joiden avulla käydään järjestelmällisesti metsät läpi, jottei mikään jäisi vahingossa hakkaamatta.
Nykyisten Suomen suojelualueiden vika on pienuus. Etelä-Suomessa vielä monissa on suojeltu aika tavallista talousmetsää, kun arvokkaampaa vanhaa metsää on vielä talouskäytössä. Pohjois-Suomessa on laajat metsiensuojelualueet, jotka tekevät tuon Suomen prosentin niin hurjaksi. Niiden kasvu tai potentiaalinen talouskäytön kasvu on niin heikkoa, ettei niiden talouskäyttö ole niin tarpeen.
Tässä on kartta valtion omistamista maista:
http://www.metsa.fi/page.asp?Section=486
Mikä jää siis keinoksi suojella metsiä eteläsuomessa? Pakkolunastukset vai yksityisten vapaaehtoinen suojelu/myynti?
Auttoiko esim. metsävetoomus saamaan lisäalueita vapaaehtoiseen suojeluun? Vai pelottiko se mahdollisia vanhojen metsien omistajia pistämään alue sileäksi ennen kuin se pakkolunastetaan mahdollisesti alihintaan?
Tässä on kartta esimerkkikohteista suojeluun (ja vastaukset kysymyksiisi löytyvät muualta samalta sivustolta):
http://www.etelasuomenmetsat.fi/15_kohteet.shtml
Ne ovat lähes ainoastaan valtion metsiä.
Vaikka esittämäsi kartta osoittaa, ettei valtiolla ole suhteellisesti paljoakaan metsiä Etelä-Suomessa, sillä on kuitenkin merkittävä osa luonnontilaisista metsistä ja yhtenäisiä alueita esim. Pirkanmaalla Kurun suunnalla, Keski-Suomen Sydänmaalla ja Evon alue Hämeessä. Niiden avulla voidaan suojeluprosenttia nostaa jo edes jollekin uskottavalle tasolle Etelä-Suomessa.
Yksitysten metsien pakkolunastukset ovat valtiolle kalliita, vaikka ne lunastettaisiinkin alihintaan. Vapaaehtoisilla teoilla ei maailmaa pelasteta tässä aikataulussa.
Miten paljon eteläsuomen metsien suojeluprosentti paranisi, jos valtion omistamat alueet suojeltaisiin? (noista lienee osa kitu- ja joutomaata ?)
Miten paljon paranisi, jos myös yksityisten ja metsäyhtiöiden omistamat osat saadaan suojeluun?
Muistan jonkun luontojärjestöjen tiedotteen joku vuosi sitten, jossa Etelä-Suomen metsiensuojelu prosentti olisi noussut usealla prosenttiyksiköllä. Kuntien ja kaupunkien metsät mukaan lukien päästäisiin 10 %:iin.
En ymmärrä jälkimmäistä kysymystä. Jos myös yksityisten ja metsäyhtiöiden omistamat metsät suojeltaisiin, oltaisiin jo käytännössä metsien totaalisuojelussa.
linkin listassa ehdotettuja alueita, en koko metsähallituksen taikka yksityisten maita.
Ok, nyt ymmärsin kysymyksen, mutten tiedä vastausta. Luulisin, että Etelä-Suomen metsien suojeluprosentti nousisi prosentin luokkaa ellei enemmän.
Karkeasti, että ehkä noin 40 000 hehtaaria tuossa listassa on valtion ja kuntien alueilla olevaa kasvullista metsää.
Tämän mukaan:
http://www.wwf.fi/tiedotus/tiedotteet/tiedotteet_2002/luonnonsuojelujarjestoilta_esitys_etela.html
400 000 hehtaarin suojelu nostaisi eteläsuomen metsien suojeluasteen kolmella prosenttiyksiköllä. Eli noiden esitettyjen alueiden suojelu nostaisi ehkä kolmasosan prosenttiyksikköä. Tai sitten tuo 400 000 hehtaaria ei tarkoita metsämaata.
400 000 hehtaarin metsämaan suojeluun eteläsuomessa tarvitaan minimissäänkin noin 1 - 1,5 miljardia rahaa.
http://www.metla.fi/metinfo/mo/rek/metsatila.htm
Tosin keskimääräinen myyntimetsä ei yleensä ole mitään vanhaa metsää.
Metsävetoomuksen mukaan nuo rahat pitäisi löytyä vuoteen 2010 mennessä. Eli ihmisten oltava valmiita jättämään joku etelänmatka pois maksaakseen suojelutavoite, pelkkä allekirjoitus ei riitä.
Hieno analyysi!
Joo, kallistahan tuo on monellakin tasolla. Ihmisille yhden etelänmatkan pois jättäminen ei ole tosiaan mikään suurehko ongelma, mutta alueiden jääminen taloustuotannon ulkopuolelle nostaa hakkuukypsän puun hintaa, millä on taloudellisesti suurempi merkitys.
Tosin johonkin se poliittinen raja on vedettävä: paljonko voidaan uhrata taloudelle ja paljonko luonnonsuojelusta pitää tinkiä...
Metsien pinta-alasta 96 % on Suomessa tehokkaassa talouskäytössä. Muun Euroopan talouskäyttö ei ole intensiteetillä lähelläkään tätä.
Metsämaiden metsien kasvusta 98 % on talouskäytössä. Suojelun piirissä on heikkotuottoisimmat alueet.
Eikö mikään riitä?
Mistä saat tuon luvun 96%? Mikä on sen määritelmän mukainen metsä?
Ja miksi esitellä tuo toinen luku 98%? Eihän vanha metsä enää kasva, sen puuston määrä on tasapainotilassa. Uusille puille tulee tilaa vasta vanhojen kuollessa tai tulipalon jälkeen. Ei ikimetsässä näy juuri kasvuvaiheessa olevia puita.
Luetaanko esittämissäsi luvuissa talousmetsiin ojitusalueet, jotka ilman ojitusta olisivat kitu- tai joutomaata? Miksi esittelet sellaisia lukuja, jotka ovat riippuvaisia talousmetsän hoidon lisäämästä kasvusta?
Suomen pinta-alasta on suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Tuohon kokonaispinta-alaan kai lasketaan kaupungit, taajamat ja tiet.
Ongelma on, että vanhoja metsiä on suojeltu eniten lähinnä itä ja pohjoissuomessa. Mutta silti esim Greenpeacen kampanjat koko ajan keskittyvät lapin tai kainuun metsien suojeluun.
Metsävetoomus hyvine tavoitteineen jäi minusta torsoksi sillä siinä esitetty propaganda etäännytti sellaiset ihmiset, jotka voisivat vaikuttaa vanhojen metsien säilymiseen. Natura pelotti metsänomistajat kaikkeen suojeluun sillä se osoitti kuinka heikoilla yksittäinen ihminen voi olla suojeluohjelman uhatessa.
Asenteet ovat se, johon tulisi vaikuttaa. Suojelun ei tulisi olla uhka vaan vaan ihmisten (myös metsänomistajien) tulisi tuntea, että se parantaa suojelualuiden lähellä asuvien ihmisten elämän laatua (ei vain kaupunkilaisten tai keskieurooppalaisten mielenrauhaa).
Puahtaräähkimä heittelee hihastaan ihan omia lukujaan. Tai ei nuo ihan omia liene, ne on kai keksitty jossain greenpeacen palaverissa.
Kohta varmaan greenpeacelaiset väitttävät pokkana että suomen metsistä on talouskäytössä yli 100%.
Luvut ovat "virallisia" kasvullisen metsämaan lukuja. Kasvullista metsämaata on Suomessa 20,3 milj. ha ja suojeltua, kuten Kalevan jutussa sanottiin, on 0,9 milj. ha. Talouskäytössä on siis 19.4 milj. ha eli noin 96 %.
Tarkoitin tuolla 98 %:lla potentiaalista metsämaan kasvua. Toki vanhan metsän kasvu on selvästi heikompaa kuin optimaalisen talousmetsän. Suojelu painottuu pohjoiseen ja Metsä-Lapissa on noin 0,5 milj. ha metsien suojelualueista ja kasvu siellä on parhaimmillaan optimitilanteissa 1,5 - 2 kuutiota/ha. Loput sijaitsevat eteläisemmässä Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla, jossa kasvu on myös selvästi alle Suomen keskiarvon, joka on 3,8 kuutiota/ha vuodessa. Eli 98 % on vieläpä pessimistinen arvio.
Ymmärrän kyllä, miksi Greenpeacen kampanjat keskittyvät maintsemiisi suuntiin. Siellä on vielä eniten suojelunarvoisia vanhoja metsiä ja ne ovat vielä lähinnä valtion mailla, jotka on halvempi suojella kuin yksityisten.
Etelä-Suomen metsien suojelulle olisi kyllä kovasti tarvetta, mutta sellaiseen ei ole päättäjilläkään tahtoa. Lapissa käydessään nämä "herrat" esittävät, että täällä on turha riidellä, koska oikea suojelutarve on etelässä, mutta etelässä ne taas haluavat suojella ns. "avainbiotooppeja". Tutkimusten mukaan se ei ole millään muotoa kestävä ratkaisu luonnon monimuotoisuuden säilymiselle.
Joo, Natura oli katastrofi, mutta se ei ollut kyllä luonnonsuojelijoiden syytä. Ympäristöhallinto sai olemattomat määrärahat ja kauhean kiireen ja joutuivat siitä vielä syntipukiksi. Ja rahaa jakaneet liittyivät syyttäjien kerhoon.
Ehkä olet oikeassa, että kohta joutuu väittämään, että Suomen metsistä talouskäytössä on 100 %. Monet tahot haluavat purkaa suojeluohjelmia tämän hetken puusuhdanteiden takia. Sitten onkin ehkä ikuisiksi ajoiksi menetetty luonnontilaiset metsät...
Luvut, jotka esitin, eivät ole omiani. Asenteesi ei ole yllättävä ja kuvastaa lähinnä sitä, miten vakuuttavasti virallinen propaganda on saanut esitettyä, että metsien suojeluluvut ovat niin hurjat. Nämä luvut sisältävät yleensä muutkin kuin kasvulliset metsämaat (lue metsät) ja suojellut ja rajoitetussa metsätalouskäytössä olevat metsät. Rajoitettu käyttö tarkoittaa Suomessa aika tavallista ja tehokasta metsätaloutta. Se ei ole lähelläkään sellaista varovaista metsätaloutta, jota Keski-Euroopassa harjoitetaan tavallisissakin metsätalousmetsissä.
Jotkut vielä sitten kysyvät, miksei Suomessa voida toteuttaa tällaisia osittain talouskäytössä olevia suojelualueita. Luottamusta ei metsäsektoria kohtaan yksinkertaisesti ole: kauniista ympäristökertomuksista ja sertifikaateista huolimatta virkistysalueet, retkeilyalueet ja osittain suojellut alueet hakataan lähes poikkeuksetta avohakkuin. Kaupunkienkin lähimetsät ovat usein tavallisia talousmetsiä ja raiskataan rankasta, vaikka kaupunkilaiset ovat saaneet osallistuvissa kokouksissa sanoa, kuinka virkistysarvot pitäisi säilyttää.
Onhan tuo osuus ollut tiedossa jo pitkään,
tuossa eräs viite, muitakin löytyy tarvittaessa.
http://fibre.utu.fi/activities/991123hanas/abstracts/4.html
Antamasi viite on vuodelta -99.
Tämä esittelee tilanteen vuonna 2002:
http://www.metsavetoomus.fi/taustat/suojelutilanne.html
Esim täällä esitellään luvut 8.2% ja 4.5% vuodelle 2005:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=20770&lan=fi
Jälkimmäinen luku tarkoittaa tiukasti suojeltua kasvullista metsämaata ja ensimmäisessä mukana on kitumaa. Muistutan vielä, että kitumaa muuttuu metsämaaksi esim. ojituksella ja lannoituksella ja metsämaa kitumaaksi esim. soiden ennallistuksessa.
vosi muistuttaa että VMI:n mukainen metsämaa on eri asia kuin esimerkiksi metsähallituksen omien alueidensa luokituksessa käyttämä.
Joskus metsiksi halutaan lukea myös tunturikoivikot, joilla ei paikallista kotitarvepuun ottoa lukuun ottamatta ole mitään taloudellista merkitystä - kun nekin luetaan mukaan suojelumetsiksi saadaankin jo "sopivia" lukuarvoja.
ei mitään metsiä nyt tarvii suojella.
Järviä ja avosoita, joissa ei metsä kasva. Kävelehän päivä "vanhassa metässä", niin on kumma, jos ei tuu mieleen, että ompa kuin pystyyn kuollutta.
Ei edes hiiren hyppyä missään, ja puutkin oottaa vain, että tuuli tuuppaisi nurin.
En tiedä. mistä se johtuu, mutta omituinen pysähtyneisyys siellä on. Johtuu ehkä siitä, että elämän voima on kadonnut, ja puut eivät enää kasva,-oksat vain kuivuvat ja metsä harmaantuu pystyyn.
On sitten sellaisia vihreitä metsiä, joissa on valtavia aarniopetäjiä, ja joista oikein hehkuu elämä ja voima, mutta ei niissäkään kauan viitsi "asua", ei niissäkään oo muuta elämää sen paremmin.
Parasta kulkumaastoa on sellainen, jossa on sopivasti metsäkoneen uria, mutta metsää on pystyssä. Myös vesakkoa on oltava notkopaikoissa sopivasti ja puolukka-ja mustikkamättäitä.
Siellä on myös muuta elämää, ihan sopivasti.
Sehän metsänhoidossa on menny pieleen, että istutetaan vain yhtä lajia isoja alueita, ja se on kurjan näköistä.- Kuten myös se, että kynnetään kaikki nurinpäin, se on yhtä helevettiä.